Lähettäjä: messi 
Päivämäärä:   16.12.24 21:55:38

Millainen rotu kyseessä? Terveys? Soveltuuko rivitaloon ja pärjääkö ilman kokoaikaista aktivointia? Tarkoitan että koira tulisi kyllä ihan harrastuskaveriksi tallille ja myös koiranäyttelyt kiinnostaa. Mitään agility/toko juttuja en välttämättä viikoittain ehdi.

Suosituksia kasvattajasta?

Lähettäjä: labra 
Päivämäärä:   16.12.24 22:12:59

-fyysisen terveystilanne huono

(luusto eli lonkat ja kyynärät, olat, sekä pahat allergiat)

-pentuaikana tuhovimma keskiverto omaa luokkaansa
-ahneus omaa luokkaansa, lisää riskiä myrkytyksiin ym. sairaalareissuihin

-onko runsas karvanlähtö varmasti ok ympäri vuoden?

"Pärjääkö ilman kokoaikaista aktivointia? Tarkoitan että koira tulisi kyllä ihan harrastuskaveriksi tallille ja myös koiranäyttelyt kiinnostaa."

Pysähtyisin tähän. Mitä oikeesti tarkoitat ilman kokoaikaista aktivointia? Mitä koira tekee tallilla sun kanssa? Et sä siellä ainakaan sille omaa aikaasi anna. Eli paljonko annat sille kahden kesken aktivointia ja oman ihmisen kanssa yhdessä tekemistä, johon tää rotu on tehty?

Koiranäyttelyistä puolestaan koira ei saa mitään. Se on ihmisten homma, mikäs siinä jos se koiran hermostolle sopii mut ei se siitä mtn saa.

Paljonko sä liikut sen koiran kanssa?

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   16.12.24 22:46:59

Jokainen koira tarvitsee päivittäistä toimintaa, toiset rodut enemmän mm labbis

Lähettäjä: jan 
Päivämäärä:   16.12.24 23:04:49

Luulen et labbis sopii ihan hyvin tallikoiraksi, kunhan saa sitten liikkua sielä vapaasti eikä vain odottaa narunpäässä.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   17.12.24 07:36:05

"Luulen et labbis sopii ihan hyvin tallikoiraksi, kunhan saa sitten liikkua sielä vapaasti eikä vain odottaa narunpäässä."

Minä taas en ymmärrä sitä, että koirat ovat tallilla vapaana puoliksi oman onnensa nojassa. Siinä on hyvä riski joutua hevosten jalkoihin ja / tai syödä jotain vaarallista, kuten roskiksesta matolääkkeen jämiä tms, Itselläkin on labradoreja, ne odottavat autossa vuoroaan.

Aika paljon näyttelylinjaisia labradoreja on ihan kotikoirana. Siihen kannattaa varautua, että aktiivisuutta riittää ja sitä kannattaa kanavoida järkevään tekemiseen tai on talo nopeasti remontissa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.12.24 07:58:06

Terveyden kanssa kannattaa olla tarkkana. Luustotilanne on mitä on eikä näyttelylinjaisten massiivisuus ainakaan auta asiaa. Lonkka-, kyynär- ja selkätulokset näkee jalostustietokannasta, mutta labbiksilla hajoilee myös mm. kintereitä ja polvia, mitkä ovat ennusteeltaan vielä kehnompia kuin kyynärät. Myös erilaisista tulehduksista kuulee usein: atopia, furunkuloosi, hotspot, korvat yms.

Näyttelylinjainen labbis lienee Suomen suosituin koirarotu eli menee kotikoirana, mutta rodun FB-ryhmiä selatessa törmää usein koiran aktiivisuuteen liittyviin ongelmiin, kun nuori koira vetää kuin höyryveturi, purkaa hepulikohtausta roikkumalla taluttajansa hihassa, tuhoaa kotia yms. Sopii siis kyllä seurakoiraksi, mutta aktiiviseen kotiin. Edellyttäen siis, että koira itse on luustoterve...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.12.24 08:05:25

Ai niin ja kannattaa silmäillä jalostustietokantaa muutenkin. Muiden suosituimpien rotujen tavoin myös labbiksissa on paljon määrän lisääjiä ja matadoruroshenkistä touhua. Yhdelle urokselle voidaan teettää kymmeniä pentueita parhaimmillaan koiran ollessa hyvin nuori ja ennen kuin yhtäkään jälkeläisistä on tutkittu. Kasvattajan valinnassa pääsee hyvin liikkeelle siitä, että karsii tällaisia uroksia käyttävät ja tarjoavat pois listalta.

Lähettäjä: moi 
Päivämäärä:   17.12.24 08:09:19

Näyttely ja käyttölinjaiset ovat kaksi aivan eri koiraa, kummasta haaveilet?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.12.24 08:10:42

” ahneus omaa luokkaansa, lisää riskiä myrkytyksiin ym. sairaalareissuihin ”

Ahneus on toki myös plussapuoli, sillä helpottaa kouluttamista koiran ollessa ruokamotivoitunut. Eikä tarvitse kissojen ja koirien kanssa etsiä koiralle kelpaavaa palkkaa, vaan voi taskuun ottaa kourallisen koiran omaa nappulaa.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   17.12.24 08:16:21

Kuulostaa vähän siltä, että mihin tarvitset koiraa/ miksi hankit koiran?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.12.24 08:21:54

"Näyttely ja käyttölinjaiset ovat kaksi aivan eri koiraa, kummasta haaveilet?"

Tämä ei ole moille, vaan aloittajalle huomiona: Näyttelyharrastukseen on turha edes miettiä käyttölinjaista, koska linjat ovat niin eri maata tänä päivänä ulkomuodollisesti (ja myös luonteeltaan). Tai toki käyttiksenkin kanssa voi kehiä kiertää, mutta minkäänlaista menestystä on turha odottaa. Lisäksi käyttölinjaiset jalostetaan käyttöön oli se sitten metsästystä tai muita lajeja. Toki näyttelylinjainenkin labbis on aktiivinen koira ja moni sellaisen kanssa tuskaillut olisi ehkä päässyt toisella rotuvalinnalla hieman helpommalla, mutta onneksi rotu on harvoin väärissäkään käsissä vaarallinen.

Lähettäjä: jms 
Päivämäärä:   17.12.24 08:26:57

Jos labbista ei aktivoi, niin sitten se aktivoi itse itsensä. Meidän labbiksen suosikkihommia on talvisaikaan nosework ja kesällä vesipelastus. Mitään isompia terveysongelmia ei ole.

Lähettäjä: Ebba 
Päivämäärä:   17.12.24 08:33:47

Minun ekalta labbikseltani meni ristiside polvesta, ja polveen kehittyi ajan myötä nivelrikko hyvästä hoidosta ja kalliista leikkauksesta huolimatta. Myös selästä löytyi noin kahdeksanvuotiaana silloittumia. Koira jouduttiin lopettamaan vain yhdeksänvuotiaana syövän takia. Uskalsin tästä huolimatta ottaa saman rotuisen pennun, ja tämä yksilö on ollut hyvin terve.

Vaikka labbikset ovat ihmisrakkaita ja yleensä läpeensä kilttejä, en suosittele niitä ihan varauksetta kaikille. Mikään helppo rotu se ei ole, vaikka aggressiivisuutta tai pomottamista ei yleensä tarvitse pelätä. Mielikuva labbiksista leppoisina sohvaperunoina pätee ehkä aikuisiin koiriin, mutta pennut ja nuoret koirat voivat olla hyvin haastavia. Voimaa, intoa ja tarmoa riittää, ja kasvatuksen pitää olla todella johdonmukaista, että elämä koiran kanssa pysyy miellyttävänä. En rehellisesti sanottuna kaipaa sitä, millaisia omat koirani nuorena olivat. Hihnassa vetäminen on raskasta, paikkojen tuhoaminen on raskasta, riehuminen esim. vieraiden tullessa on raskasta. Itse rakastan sitä, että ne varauksetta rakastavat kaikkea mikä hengittää, mutta voihan se olla myös tosi raskas piirre koirassa. Ne ovat aina suuna päänä ensimmäisenä tervehtimässä, yleensä hyppien ja riehuen. Ne ovat yleensä ahneita, mikä tekee motivoinnista helppoa, ja arvostan sitä.

Nyt kahdeksanvuotiaan koiran kanssa on ihanaa ja helppoa. Kolme ekaa vuotta ei ole aina erityisen ihania. Silti ihan paras rotu minulle <3

Lähettäjä: Xx 
Päivämäärä:   17.12.24 09:06:41

Meillä on käyttölinjainen labbis lähinnä kotikoirana. Veljeni kanssa käy lintumetsällä vähän syksyisin. En tiedä, onko meille sattunut poikkeuksellisen rauhallinen yksilö, mutta ihan normaalilla lenkityksellä ja aktivoinnissa pysyy tyytyväisenä eikä ikinä ole tuhonnut mitään. Noutoleikit ulkona lasten kanssa on parhautta ja melkoinen sylikoira on, mikään läheisyys ei ole liikaa. Karvaa ei oikeastaan lähde paitsi karvanlähtöaikaan. Maha on vähän herkkä, mutta oikealla ruualla pysyy kunnossa. Tallikoirana tämä on ollut toimiva, ei ole ollut ikinä sen enempää kiinnostunut hevosista ja nöyränä tyyppinä oppi säännöt nopeasti.

Lähettäjä: labbis 
Päivämäärä:   17.12.24 10:34:35

Labradorinnoutaja on lähtökohtaisesti yksi helpoimmista koiraroduista. Harmi jos terveydessä on nykyään sanomista.

Linjoja voi myös sekoittaa.

Tallilla irti oleminen on koiralle oikeaa elämää - se että se odottaa autossa vuoroaan on ennemmin rääkkäystä.

Meillä viimeinen labbis ei tuhonnut mitään, mutta se ulkoili paljon irrallaan. Vaihdoin rotua, koska näyttelylinjainen labbis oli liian rauhallinen. Terve se oli aina.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   17.12.24 10:37:20

"Tallilla irti oleminen on koiralle oikeaa elämää - se että se odottaa autossa vuoroaan on ennemmin rääkkäystä." Onhan se toki oikeaa elämää, että saa kaviosta tai syö p:aa niin paljon, että menee maha sekaisin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.12.24 10:39:51

” mutta ihan normaalilla lenkityksellä ja aktivoinnissa pysyy tyytyväisenä eikä ikinä ole tuhonnut mitään.”

Mikä teille on sitä ”normaalia lenkitystä ja aktivointia”

Osalle ihmisistä normaalilenkki on 15min korttelin ympäri kolmesti päivässä, osa painelee sen tunnin lenkin joka päivä pikkupissatusten päälle.

Lähettäjä: gdggdg 
Päivämäärä:   17.12.24 10:43:13

Meillä ollut reilu 30 vuoteen 5 labbista. Kaikki kotikoiria ilman minkäänlaisia harrastuksia. Asun itse nykyään kerrostalossa ja meidän talossa asuu yhteensä 4 labbista joilla en ainakaan tiedä olevan ongelmia vaikkei omaa pihaa ole. Meillä kotona on omakotitalo ja kiva piha.

Kaikki omat olleet aina lepposia tyyppejä. Pentuaikana "tuhoavat kaiken" ja sitten tasoittuneet. Karvaa lähtee tuhottomasti.

Meillä kaikki tulleet eri kasvattajilta ja eläneet 12-14-vuotiaiksi. Kaksi jouduttu lopettamaan kasvaimen vuoksi, yhdelle tuli reilu 10v ikäisenä diabetes ja lopulta sokeutui, yksi oli sydänvikainen mikä ei haitannut mutta lopulta nivelrikko. Nykyinen porskuttaa nyt 9-vuotiaana. Ainoa terveysmurhe on sitkeät hotspotit mutta niihin on nyt löytynyt toimiva hoito. Keltaisilla meillä on ollut hotspottia herkästi, ruskeilla tai mustilla ei kellään.

Lähettäjä: labbis 
Päivämäärä:   17.12.24 11:00:14

Ei fiksu koira saa kaviosta eikä syö liikaa paskaa.