Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.12.24 10:40:49

Näin tuossa söpön kettu pehmolelun ja se lähti kaupasta mukaan. Siinä vaan mietin että onko aikuisella +30 vuotiaalla kaikki kunnossa jos ostaa pehmoleluja . Omistan kyllä vaan 3 kpl et ei niitä nyt pilvinpimein mutta ku oli söpö ja mulla ei ole lapsia

Lähettäjä: Niin... 
Päivämäärä:   13.12.24 10:41:41

Jos se on susta kiva ja ok, niin anna mennä vaan. Ei se ole keneltäkään muulta pois.

Lähettäjä: Kaulin 
Päivämäärä:   13.12.24 10:44:31

Minulla on lapsuuden pehmolelu ja ostin sellaisen retropehmolelun kirppikseltä kun ajattelin ettei kukaan muu ostaisi sellaista :'(. Aion säästää myös lasten pehmoleluja, toki ne rakkaimmat unikaverit mutta ihan vain niitä söpöjä myös.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.12.24 10:47:50

Mulla oli lapsena aina sängyssä pehmoja niin paljon että hyvä kun itse sinne mahtu nukkuu :D yks lapsuuden suosikki on vielä tallella

Lähettäjä: Kaulin 
Päivämäärä:   13.12.24 10:48:34

Ja näin kerran kaupassa kun mieheni tanssitti isoa, söpöä pehmoa. Ei kuitenkaan ostanut.

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   13.12.24 10:50:18

Mä oon yli 40 ja pehmolelujen seassa nukun. Se tuntuu jotenkin rauhoittavalle. Ja oon todennut, että jos se tekee mut onnelliseksi, niin eipä se ketään haittaa! Ja varsinkin jos pitöis vaihtoehtoisesti hakea lohtua ruuasta tai alkoholista, niin joku pehmolelu on aika pieni ”ongelma”.

Lähettäjä: nalle 
Päivämäärä:   13.12.24 10:52:50

Voihan niitä ostaa ihan vaan koristeeksi sohvalle? Tai päiväpeiton päälle?

Lähettäjä: Aikuinen 
Päivämäärä:   13.12.24 11:09:40

Toivottavasti ette ole niitä samoja tyyppejä, jotka vitsailevat puolisonsa kanssa ja vaientavat lapsensa väkivallalla, esimerkiksi sanomalla "hss" ja tunkemalla käden niiden kurkkuun (vai oliko se niin että kosketatte eli hakkaatte päähän?). Ja niitä samoja, jotka saattavat laittaa vaikka uunimakkaraa ruuaksi ja todeta passiivisaggressiivisesti, että jos lapsi ei sillä kertaa halua makkaraa, hän voi syödä muusia, salaattia ja leipää! Alkaa todellakin huolestuttaa nämä, ketkä nykyään esittävät aikuista! Pehmoleluja ja vitsejä!

Lähettäjä: Kolmas täti 
Päivämäärä:   13.12.24 11:43:40

Toivottavasti nimimerkki Aikuinen on provo ;) Jos pätäkkää löytyy, niin aikuinenkin saa ostaa vaikka pehmolelun. Jos ei ole rahaa ruokkia perhettä, niin sitten ei ostella pehmoleluja eikä mitään muutakaan ylimääräistä.

Minä olen kerännyt My little ponyja ja tykkään myös vitsailla. Koen silti olevani aikuinen (vahvasti keski-ikäinen), en lyö lapsiani, käyn töissä ja hoidan raha-asiani hyvin. On ihan normaalia, että ruoasta voi jättää jonkin ainesosan pois ja syödä sillä kertaa niitä muita. Kukaan ei kuole nälkään eikä veetutukseen. Näinhän aikuisetkin tekevät vaikka buffet-pöydäss.

Lähettäjä: Tupla 
Päivämäärä:   13.12.24 12:34:52

Terve ihminen ei hukkaa lapsenomaista mieltä koskaan, ja "pehmolelujen jengi" vaikka sohvalla kertoo vain kertoo asukkaasta hyviä ja arvokkaita asioita.

Lähettäjä: meeri 
Päivämäärä:   13.12.24 12:44:52

Lapsi on terve kun se leikkii, joten miksikäs ei? Kaikkihan me ollaan jonkun lapsia :)

Lähettäjä: juuli 
Päivämäärä:   13.12.24 12:59:45

Tiedän joitain aikuisia joilla on leluja.. :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.12.24 13:02:27

Pehmolelut on kivoja! Suosin niitä jotka toimii myös tyynynä.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   13.12.24 13:40:32

Minulla on varmaan 20 pehmolelua, osa sängyssä, osa sohvalla, loput hyllyllä. Kaikilla on nimet, esimerkiksi Kiira Karoliina Kissa. Yksi on aina mukana matkoilla ja otan siitä kuvia eri kohteissa. Repikää siitä :D Joo ja ikää melkein 40 ;)

Lähettäjä: -. 
Päivämäärä:   13.12.24 13:47:54

Mä en voinut vastustaa kiusausta pari vuotta sitten ja ostin joulualesta sellaisen alle metrin korkuisen pehmolelu-yksisarvisen. Se nököttää eteisessä keittiöjakkaran päällä, ulko-ovelta katsottuna "pimeässä kulmassa", mutta kannan sen aina vaatehuoneeseen piiloon, jos kiinteistöhuollosta tulee joku tmv.
Olen saattanut halata sitä silloin kun joku asia tosissaan pännii tai on vähän surku olo. Sehän on melkein sama kuin jos halaisi vaikka tyynyä, pehmolelu on vaan hauskempi ja se siinä juuri piristää.

Lapsuuden tärkeimmät pehmolelut ovat vanhempieni varastossa tallessa, eikä omassa kodissa ole yksisarvisen lisäksi muuta lapselliseksi luokiteltavaa. Olen kyllä kauan ajatellut hankkivani samanlaisia My Little Ponyja joilla muistan leikkineeni päiväkerhossa, mutta tuskin laittaisin niitä esille mihinkään.

Ikää on yli 40v.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   13.12.24 13:55:46

kyllä saa ostaa pehmoja ja toki muitakin leluja! itse rakastin kersana leluja ja nyt aikuisena oon ostanut muutamia koristeeksi.

Lähettäjä: Aikuinen 
Päivämäärä:   13.12.24 14:35:47

Kolmas täti on tainnut lintsata hevostallista viime päivinä. Täällä on joku nuorten aikuisten parvi, joka paheksuu kaikkea "lapsellista" :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.12.24 16:05:35

Mieheni on mulle ostanut silloin tällöin lahjaksi pehmolelun, koska tietää että rakastan niitä. Ei niitä kyllä ole kuin noin 7kpl. Ostaa niitä pari kertaa vuodessa kuin kukkia ja hyvin tietää makuni pehmojen suhteen. En ole hävennyt enkä jaksakkaan hävetä. Minusta ihania. Yksi niin iso Ikea elefantti että kissakin rakastaa nukkua sen päällä niin en ole ainoa joka tykkää niistä :D

Lähettäjä: TFG 
Päivämäärä:   13.12.24 16:19:35

Pehmolelu aikuisella? On noloa. Lapsellista.

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   13.12.24 16:21:42

Täällä nelikymppinen jolla on pehmoleluja. Osa lapsena saatuja muistoesineitä, osa aikuisiällä ostettuja. Enemmänkin olisi jos niille olisi tilaa, mutta kun ei ole, niin joutuu kaupoissa tyytymään siihen että niitä katselee hymyillen ja toteaa että onpa söpöjä.

Lähettäjä: 40v 
Päivämäärä:   13.12.24 19:09:14

Lapsuuden pehmoeläimet on työ-/vierashuoneessa. Osa esillä veikeissä paikoissa, osa pakattuna johonkin pussiin siirtelyn helpottamiseksi, jos sänky tarvitsee tyhjentää yövieraita varten. Aiemmin nuo pussissa olevat loikoili vierassängyllä, mutta viimevuosina en ole jaksanut asetella niitä. Isoimmat olen ommellut itse koulun käsitöissä.

Eläkeikäisillä vanhemmillani on pehmolelu, joka kulkee mukana ulkomaanmatkoilla ja josta otetaan kuvia kohteessa :D

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   13.12.24 19:29:12

Minä olen pelastanut ihania pehmoja joita lapset olis heittänyt pois. Ne niin söpöjä. Kun itse olin pieni niin ei niitä ollut kuin joku nalle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.12.24 20:45:38

On aika surullista jos aikuisena ei saisi enää tykätä pehmoleluista tai vaikkapa lasten piirretyistä elokuvista ja muusta sellaisesta. Se, että on kypsä aikuinen ei tarkoita sitä, että pitää halveksia kaikkea tuollaista.

Itselläni on lapsuudesta säästettynä pehmolelut ja leikkihevosia, tykkään myös lukea uudestaan niitä kirjoja joita minulla oli lapsena (hyvistä lastenkirjoista aikuinenkin tykkää) ja katson aina välillä uudestaan ihania Disneyn piirrettyjä. Olen myös nyt aikuisena joskus ostanut söpöjä pehmoleluja. En häpeä.

Lähettäjä: HH 
Päivämäärä:   13.12.24 21:00:17

Olen opettanut miehenkin nukkumaan pehmolelu kainalossa. Ikää meillä molemmilla 30 v. Kaksi nukkuu minun kanssa, yksi miehen kanssa ja pari pientä on vielä meidän välissä. Ei hävetä! Tässä iässä ei enää pysty nukkumaan kanssanukkujan kanssa kosketuksissa kun paikat puutuu ja tulee hiki, niin mukava halia edes jotain.

Lähettäjä: HH 
Päivämäärä:   13.12.24 21:02:59

Meilläkin yksi on Ikean norsu, joka mainittiin aiemmassa kommentissa kissankin kaverina. Meillä koira tykkää käpertyä sen päälle, jos norsu on joskus sohvalla :)

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   14.12.24 02:32:02

Hohhoijaa.

Lähettäjä: Suide 
Päivämäärä:   14.12.24 02:53:25

Kyllä. Kaikki kunnossa. Iloa ei ole koskaan liikaa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.12.24 03:52:29

Hassua, että joku sankari päättelee yhdestä asiasta, että henkilö on lapsellinen. Minulla on Juulia Vuoren suunnittelema Tapiiri-pehmolelu seisoskelemassa koristeena (osa rahoista meni lasten syöpäsairaalalle) on myös näytillä 10-vuotislahjaksi saamani puueläin taulu/palapeli, satun pitämään siitä. Minulla on lemmikkinä jyrsijöitä, pidän tarroista ja kauniista kirjepapereista, luen mielelläni nuortenkirjoja, kirjoitan päiväkirjaa ja kirjeitä. Ei ole kyllä kukaan koskaan kummastellut tai pitänyt ihmeellisenä. :D Aikuisuudessa on juuri se parasta, ettei tarvitse miettiä, että "Onx tää noloo?!". Tekee vaan omia juttujaan ja keskittyy niihin eikä siihen, mitä joku yksittäinen henkilö siitä ajattelee. Maailmaan mahtuu ajatuksia.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   15.12.24 15:48:07

Nostan huvikseni, kun tämä aihe oli niin absurdi.

Lähettäjä: Ploplo 
Päivämäärä:   15.12.24 16:28:02

Jep, minä myös kuljetan reissuissa mukana yhtä pehmolelua ja kuvaan sitä eri paikoissa. Olen jo 50v täyttänyt :D

Lähettäjä: juup 
Päivämäärä:   15.12.24 16:33:54

Olen melkein 40v ja ostelen muovisia keräilyhevosia. Pehmojakin ostan, tosin koiralle.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   15.12.24 16:44:53

Totta, miehellä on myös maskottipehmolelu, joka on reissannut useilla mantereilla. Pitää vissiin nyt miehelle 47 v sanoa, että oletpa lapsellinen ja outo. :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.12.24 17:40:43

Miten tuo eroaa yhtään mistään koriste-esineestä, mutta kuin materiaalilta?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   15.12.24 18:14:23

38-vuotias avopuolisoni osti minulle vähän aikaa sitten pehmolelun lahjaksi, olen 32-vuotias. Se oli söpö ja pehmeä, halusin sen. Tuolla se koristaa makuuhuonetta hyllyllä.

Koen olevani ihan normaali ja pärjäävä aikuinen ihminen, samoin puolisoni. Elämä ei ole niin vakavaa.

Lähettäjä: Nikkarin koira 
Päivämäärä:   16.12.24 15:09:09

En koskaan saanut lapsena pehmoleluhevosta. Kaikilla kavereilla oli isot pehmohepat, vaikkeivät suuremmin edes välittäneet hevosista. Aikuisena eron jälkeen surullisena kiertelin kirpparilla ja näin sellaisen. Aivan uudenveroinen, hintaa 5 e. Se on tälläkin hetkellä pääni alla sohvatyynynä.