Lähettäjä: Mummulle apua 
Päivämäärä:   11.12.24 20:54:20

Mummuni 96v. asuu yksin ja on pärjännyt tähän asti hyvin. Joko minä, äitini tai tätini olemme käyneet pari vuotta siivoukset hoitamassa, mutta muuten mummu on itse päässyt rollaattorin kanssa kauppaan. Toiseen kauppaan on n. kilometrin matka ja toiseen 3-4km, ja tuolla kauempana on käynyt yleensä kaksi kertaa viikossa. Muutenkin on saanut asiansa hoidettua, ruuat laitettua, lääkkeet otettua ja hygieniasta huolehdittua. Totta kai muisti on hieman alkanut huonontua, mutta ei ole vaikuttanut pärjäämiseen.

Nyt syksyn ja talven aika vointi on selkeästi ottanut harppauksen huonompaan. Ruokahalu on huono ja usein saattaa syödä vain aamulla puuron, napostella päivällä viinirypäleitä ja illemmalla syödä jonkin pienen ruoka-annoksen. Lisäksi on nyt melko lyhyen ajan kuluessa talvella kaatunut rollaattorin kanssa ulkona neljä kertaa aika pahasti ja hänet on jokaisella kerralla viety ambulanssilla tarkistettavaksi. Vielä ei ole mitään pahempaa sattunut, vaikka kerran ilmeisesti löi päänsä ja yhdellä kerralla jalat olivat tummanvioleteilla mustelmilla viikkoja.
Hän kävi kolmannen kaatumisen jälkeen muistitutkimuksissa, mutta ”pisteet” eivät riitä mihinkään. Siis oireita on ja muistitestissä ei kaikki ole kunnossa, mutta silti tarpeeksi kunnossa ettei saa apua.

Hänelle on nyt yritetty tolkuttaa, että ei lähde rollaattorin kanssa kauppaan yksin tai muutenkaan minnekään varsinkaan liukkailla keleillä. Mutta pyynnöt menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, saattaa siinä hetkessä luvata että ei lähde, mutta sitten tulee muutaman päivän päästä taas sairaalasta soitto että on kaatunut ulkona.

Kunto totta kai huonontuu ja mummu mökkihöperöityy, jos ei pääse liikkeelle ja kököttää kotona, mutta parempi vaihtoehto sekin olisi kuin viikoittain naarata mummua ojan pohjalta. Ja vaikka vielä ei ole sattunut mitään vakavaa, niin joku kerta pää kolahtaa tarpeeksi lujaa tai lonkka murtuu.

Minä, äitini ja tätini asumme kaikki toisessa kaupungissa, joten emme voi päivittäin tai edes viikoittain kuin hätätapauksessa käydä mummulla. Hän kuitenkin tarvitsisi selkeästi jotain apua, mutta mitään kotihoitoa tms ei saa. Ja on kuitenkin toistaiseksi niin hyvässä kunnossa, että haluaa ja on realistiset mahdollisuudet asua kotona. Mutta jotenkin tuetusti. Kaipaisi apua ainakin kaupassa käyntiin ja jotenkin pitäisi valvoa, ettei ihan ala syömättömäksi.

Miten tässä kannattaisi edetä tai onko mitään tehtävissä? Vaikka kuinka me sukulaiset haluaisimme auttaa, emme pysty määräänsä enempää omasta elämästä irtaantumaan ihan joka päivä, tietenkin niin usein kuin mahdollista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 21:08:48

Käytä mummu lääkärissä ja huolehdi, että lausuntoon tulee kirjattua kaatumiset ja syömättömyys. Tehkää puolesta asioinnin valtakirja hva:lle ja sen jälkeen haet kotihoitoa mummullesi. Ole paikalla, kun tekevät arviokäynnin. Pelkkä mmse pisteet ei ole peruste olla saamatta kotihoitoa, he tekevät myös RAIn. Heidän on myös pakko tehdä kirjallinen päätös hakemukseen. Siitä voi tehdä oikaisuvaatimuksen, jos on kielteinen. Haasta hva:n myöntämiskriteerit :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 21:11:19

Mikä kaupunki/kunta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 21:12:29

Harjoittelupaikassani lasketaan hoitajamitoitusta 0,65stä 0,6teen tammikuusta alkaen. Johtaja sanoi juuri eilen, että jos joku vanhus sattuu kuolemaan, uutta ei oteta tilalle. Kiitos hallituksen. Mieti, ketä äänestit.

Lähettäjä: Mummulle apua 
Päivämäärä:   11.12.24 21:12:48

Pisteelle kiitos vastauksesta. Jokaisesta kaatumisesta on siis käynyt sairaalassa ja lääkäri on voinnin tarkistanut eli niistä kaikista on kirjaukset. Muistitestin yhteydessä tosiaan vain todettiin, että pisteet ei riitä voivoi. Täytyy siis uudelleen varata lääkärille aika ja pyytää tarkempia tutkimuksia ja arviointia. Toivottavasti ajat eivät mene kovin monen kuukauden päähän, koska pelottaa että siihen mennessä mummu on jo kaatuillut päänsä halki.

Lähettäjä: Mummulle apua 
Päivämäärä:   11.12.24 21:14:06

Kuuluu Pirhaan, kaupunki Valkeakoski.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   11.12.24 21:18:38

Kotihoitoon yhteys, ja mummolle kotihoidon päivittäiset käynnit.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 21:20:29

https://www.pirha.fi/palvelut/ikaantyneiden-palvelut/ikaantyneiden-asuminen

Tuonne yhteys. RAI-arviointi pitää tehdä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 21:21:38

Noudattaisin edellisen pisteen neuvoa. Tosin varsinkin tämänhetkisillä hyvinvointialueiden säästötoimilla voi olla tosi vaikea saada apua, mutta kannattaa yrittää (ja varautua taistelemaan).

Miten kuljetuspalvelu, kulkisiko taksilla kauppaan, jos se olisi saatavilla? Googlella voi hakea "kuljetuspalvelu hyvinvointialueen nimi". Vaatii hyvän hakemuksen ja perustelut, mutta on ihan mahdollinen saada. Sillä saa tietyn määrän taksimatkoja kuussa pienellä omavastuulla.

Lisäksi kotipalvelu itsemaksavana voi helpottaa jotain päiviä. Tai maksaa jollekin opiskelijalle samaan tapaan kuin lapsenvahtikeikoista. Nämä tosin onnistuu vaan, jos varaa on. Entä ruokien kotiinkuljetus kaupasta? Meillä saa K-kaupasta tehtyä tilauksen soittamalla, ei tarvitse osata internetin käyttöä. Näitä on lähipiirissä käytetty, kun kriteerit ei täyty mihinkään hyvan järjestämään..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 21:21:55

Eipä yllätä, että valkeakoski kyseessä... En tosin iäkkäiden palveluista siellä tiedä, mutta olin eri sosiaalihuollon alueella töissä siellä ja lähdin lätkimään, kun ei oma oikeustaju kestänyt sitä touhua. Siitä on toki aikaa ja ehkä Pirhakin on muuttanut asioita. Mutta ehdottomasti siis virallinen hakemus sisään, jotta heidän on pakko tehdä arvio ja päätös perusteluineen. Nyt kuulostaa siltä, että sosiaalihuolto ei ole vielä edes arvioinut tilannetta lainkaan, koska muistitutkimus tehdään terveydenhuollon puolelta, kun taas kotihoito myönnetään sosiaalihuollosta.

Lähettäjä: Melli 
Päivämäärä:   11.12.24 21:25:28

No ainakin Porissa vielä 2v sitten riitti kotihoidon saamiseksi se, että oli jotakin hoidollista tarvetta. Mummullasi sitä ei vielä ole, jos aloituksessa mainitut asiat hoituu. Kotihoitokaan ei pysty estämään ulkoilua. Mutta toki kauppapalvelun voitte hänelle tilata ja selittää, ettei kauppaan tarvitse lähteä enää. Se tietysti vaatii jonkun täyttämään kauppalistan ja esimerkiksi meidän kh tiimi kävi muutamalta asiakkaalta pelkästään hakemassa listan. Kh lähetti kaikkien asiakkaidensa kauppalistat keskitetysti palveluntuottajalle, joka sitten toimitti kauppatavarat asiakkaille. Toki monelle ikäihmiselle se kaupassa käyminen on on niin suuri asia, ettei siitä hevillä luovuta. Viimeisiä itsenäisyyden rippeitä.

Lähettäjä: Justiina 
Päivämäärä:   11.12.24 21:30:17

Pommitat vaan niin kauan kunnan sosiaalitoimea ja vanhuspalveluita, että saatte apua mummolle! Sitä ei saa helposti ja pitää olla oikeasti tiukkana, etkä sitten suostu mihinkään kotihoidon etäpuheluihin, joita todennäköisesti tarjoavat myös jossain välissä. Ovat kalliita ja hyödyttömiä, saman videopuhelun voi joku omaisista hyvin soittaa ilmaiseksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 21:31:48

Melli: Ruokaileminen lasketaan aika olennaiseksi tarpeeksi, vaikka ei hoidollinen olekaan.

Lisäksi tuossa pitäisi sosiaalihuollon tehdä arviota myös siitä, että tukisiko jonkinlainen turvapalvelu mummun kotona olemista. En tiedä mitä pirhalla on tarjolla, mutta näitähän on eri hva:lla esimerkiksi turvarannekkeita ja ovihälyttimiä jne.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 21:32:39

Kotihoito ei tosiaan voi estää vanhusta lähtemästä minnekään. Onko hänellä nastakengät?

Lähettäjä: ,.,. 
Päivämäärä:   11.12.24 21:40:01

Maksakaa mummolle taksikyyti kauppaan kerran viikossa. Porukalla kun maksatte, ei tule yhdelle kovaa hintaa.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   11.12.24 21:40:16

"mitään kotihoitoa tms ei saa."

Höpsis, kyllä saa. Huomenna aamulla soitat kotihoitoon.

Lähettäjä: Juuppistajaa 
Päivämäärä:   11.12.24 21:58:11

Muistin huononeminen iän myötä ei ole mikään "totta kai." Muistisairaus ei ole osa vanhuutta, vaan se iskee tai ei iske.

Lähettäjä: CXZ 
Päivämäärä:   11.12.24 22:01:57

"niin joku kerta pää kolahtaa tarpeeksi lujaa tai lonkka murtuu."

Hänellähän on koko elämä edessä, eikös. Ei kenellekään toivo murtumia tai pään kolautuksia, mutta tulepa todellisuuteen. Ei hänen elämänsä mene pilalle siitä, kun elämää on todennäköisesti korkeintaan muutama vuosi jäljellä.

Lähettäjä: Mummulle apua 
Päivämäärä:   11.12.24 22:05:54

Terveydenhuollossa tosiaan oli muistitestissä ja sieltä ei ohjattu minnekään eteenpäin tai tarjottu apua. Olisi varmaankin pitänyt etukäteen jotenkin ottaa asioista vähän selvää, että olisi osannut jotain muuta sanoa kuin tyytyä eioohon. Täytyy tuonne sosiaalipuolelle tosiaan ottaa yhteyttä nyt pikaisesti.

Välillä mummu tosiaan tuntuu itsekin ymmärtävän, että nyt ei kannata lähteä ulkoilemaan, ainakin kovasti niin väittää. Sitten kuitenkin menee päivä tai kaksi, niin johan on taas lähtenyt. Lisäksi hänellä on vuosia ollut huimausta, jota on todella kattavasti tutkittu. Nyt huimaus on lisääntynyt ja luulen sen johtuvan siitä, että mummu syö niin huonosti ja juo todella vähän. On alkanut myös syömisistään välillä valehdella. Kysyttäessä vannoo syöneensä, mutta sitten kun seuraavan kerran menee paikan päälle, niin siellä ne hänen kertomansa syömiset ovat homeessa jääkaapissa.

Olen ihan samaa mieltä, että kaupassa käynti, kotoa poistuminen ja liikkuminen olisi mummulle todella tärkeää toimintakyvyn ja jo mielenterveydenkin kannalta. Mutta silti vaakakupissa ainakin itselläni painaa enemmän se, että mummu on alkanut kaatuilla niin paljon ja liikkuminen alkaa olla vaarallista. Siitä olen varma, että jos nyt lonkkansa murtaa, niin siitä ei enää kuntoudu vaan jää petipotilaaksi.

Nastakengät on mummulla.

Täytyy mummun kanssa keskustella tuosta taksikyydityksestä kauppaan. Pelkään vain, että saattaa siihen suostua, mutta sitten kuitenkin lähtee yksin kävelemään. Minkä kyllä toisaalta ymmärrän, että haluaa pärjätä, mutta kun en tiedä että kuinka kartalla hän on omasta voinnistaan ja kuinka hän osaa realistisesti arvioida, että pystyykö lähtemään. Vai onko välillä niin pihalla, kuin nämä vanhusten asumispaikoista kotiin yöpuku päällä karkaavat vanhukset.

Lähettäjä: CXZ 
Päivämäärä:   11.12.24 22:07:45

Koska kommenttini tulee aiheuttamaan valtaisan peemyrskyn, niin sanottakoon, että kaikki lähtevät tavalla tai toisella. Jos ihmisen äly toimii, ja silti lähtee ulos vaikka tietää mihin se todennäköisesti johtaa, niin siihen ei hirveästi voi vaikuttaa. Ellei saa kotihoitoa. Sitten jos jotain käy vikan kerran, niin se oli sitten hänen kohtalonsa. Muilla on sitten omanlaisensa kohtalo. Ei hän saa elämäänsä takaisin vaikka makaisi kotona x-asennossa kattoa tuijotellen. Ehkä hän ei vain välitä enää että elääkö vai ei. Siksi hän ottaa riskin aina uudestaan ja uudestaan.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   11.12.24 22:18:12

Auttaisiko huoli

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   11.12.24 22:19:03

Siis huoli-ilmoitus.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 22:21:02

Mummulle voi myös palkata ulkoiluapua. Tuntihinnat ei päätä huimaa, jos parinakin päivänä viikossa ostaa palvelua, mutta voisi piristää mummua ja tuoda turvaa omaisille :)

Lähettäjä: Justiina 
Päivämäärä:   11.12.24 22:24:16

Cxz ei vissiin ole kuullu koskaan muistisairaista? He ei todellakaan ymmärrä ajatella, että saatanpa kuolla kauppareissulle, mutta omapa on asiani!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 22:29:40

"Auttaisiko huoli
Siis huoli-ilmoitus"

Huoli-ilmoitus on käytännössä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta. En saanut aloituksesta sitä käsitystä, että mummu itse olisi apua vastaan, joten en nyt ymmärrä, että miksi ilmoitus. Ennemmin se hakemus, kun tässä tiedetään, mitä palvelua halutaan. Sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus tehdään silloin, kun ihminen itse ei ole suostuvainen ottamaan yhteyttä sosiaalihuoltoon tai ei ole tietoinen, että hänestä se ilmoitus tehdään. Silloin ei myöskään ole haettu mitään palvelua eli jos palvelua ei myönnetä, niin ei saa valituskelpoista päätöstä. Tässä aloittajalla on selvä näkemys, että mitä hänestä mummu tarvitsisu, joten totta kai hakemus silloin :)

Tässä on myös sellainen pieni juju, että kriteerit ovat siinä ja siinä, että täyttyvätkö, niin hakemuksella saa palvelun helpommin kuin ilmoituksella/yhteydenotolla. Ihan siksi, koska kielteiset päätökset täytyy perustella ja ne pyritään tekemään jo lähtökohtaisesti niin, että kestävät tarkastelun hallinto-oikeudessakin. Kiikun kaakun tilanteet tulisi ratkaista asiakkaan hyväksi. Mutta jos hakemusta ei ole, ei päätöstä tehdä, eikä ole vaaraa valittamisesta. Totta kai myöntämiskriteerit tulisi olla samat riippumatta siitä, miten asia tullut vireille, mutta koska sosiaalihuollon työntekijätkin ovat vain ihmisiä, niin psykologiset tekijät vaikuttavat.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.24 22:54:42

Kotihoitoon pääsi tuttumme ennen kun sai paikan palvelukodista.

Lähettäjä: F 
Päivämäärä:   11.12.24 23:04:30

Riittäisikö rahat yksityiseen kotihoitoon esim.1xvko? Kävisivät yhdessä kaupassa ja katsoisivat että kaikki ok, pyykit ja ruuat, siivous, ehkä yhteisruokailu. Ja kaatumisen ehkäisyyn fysioterapeutin kotikäynnit, jumppaa ja apuvälineiden tsekkaus ym. tarpeelliset. Näistä saa kotitalousvähennyksen.

Onko turvapuhelin jo käytössä?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   11.12.24 23:17:41

Huoli-ilmoitus ei auta yhtään mitään. Joku lukee ne ja heittää ne mappi Ö:hön. Ketään ei kiinnosta, koska resurssit on ajettu aivan minimiin ja niistäkin koko ajan vaan vähennetään. Tilanne on aivan hirveä ja kärsimystä on vaikea katsella sivusta.

Tehtailen huoli-ilmoituksia vanhuksista päivystyksessä siitä huolimatta, vaikka tiedän että ne ovat yksi iso vitsi. Sitten kun vanhus loukkaantuu tai kuolee hoidotta jättämisen takia, on edes jotain mustaa valkoisella että asia on huomattu ja siitä on oltu huolissaan. Jos vanhuksella nyt joku välittävä omainen sattuu olemaan joka jaksaa taistella. Monella ei ole. Ei sitten voida hvan puolelta väittää, että kukaan ei muka huomannut. Sen koen olevani velkaa näille yhteiskunnan hylkäämille vanhuksille.

Tehkää niitä huoli-ilmoituksia siis silti, vaikka kuinka turhalta tuntuisi.

Terveisin päivystyksessä työskentelevä sairaanhoitaja.

Lähettäjä: Däa 
Päivämäärä:   11.12.24 23:55:45

Kyllä saa kotihoitoa noilla kriteereillä. Meillä on paljon asiakkaita joilla avuntarpeena nimenomaan kauppatilauksen teko ja ruokailujen seuranta. Ulos lähtemiseen ei kyllä ole apua kotihoidosta.

Lähettäjä: e 
Päivämäärä:   12.12.24 03:43:55

Laitan vielä veteraanietuuksista linkin, jos ap:n mummo sattuisi siihen ryhmään kuulumaan:

https://stm.fi/toimeentulo/veteraanit

Lähettäjä: Sinna 
Päivämäärä:   12.12.24 07:07:15

Kyllähän tuo täyttää jo kotihoidon kriteereitä jos mummo ei syö ja paino vain laskee. Kotihoito voi tehdä myös kauppatilauksen. Mutta kotihoito ei lähde asiakkaan kanssa kauppaan. Ja eihän kotihoito sille oikein mitään voi jos asiakas lähtee ulos, toki voidaan lajitella kieltolappu oveen mutta ei meillä muuta mahdollisuutta ole sitä ulos lähtemistä estää, ovea ei saada laittaa takalukkoon.
Eli kotihoito vaan peliin mukaan ja vaikka joku yksityinen ulkoiluttaja myös mummolle. Jos auttaisi kun olisi tietyt päivät koska ulkoilu apu tulee. Voivat vain kävellä ulkona tai käydä siellä kaupassa hakemassa jotain pientä vaikka tulisikin kauppatilaus.

Lähettäjä: Op 
Päivämäärä:   12.12.24 09:53:07

Kuulostaa kyllä omituiselta jos kotihoitoa ei saada osallistettua. Toisaalta eikö nykyäänhän saa kaupoista tilattua ostokset kotiinkuljetuksella kotiovelle?

Omassa lähipiirissä keskustellaan myös parhaillaan siitä, mitä tehdä vanhukselle joka ei halua hoitaa itseään sillä tavalla kuin nuoremmat läheiset haluaisivat.

Minä puolustan ko. vanhusta, koska itse ajattelen, että itse en vanhana missään nimessä halua pakotettua tukea ja vahtimista. Minusta mummun ihmisoikeuksiin kuuluu saada itse valita, haluaako syödä vai ei, tai haluaako vaarantaa 96-vuotiaan kehonsa toikkaroimalla ulkona.

Lähes satavuotiaana elämän ehtoossa kuitenkin valitettavasti ruokahalun lasku, ja varmasti sitä kautta muistin heikkeneminen, kuuluu normaaliin prosessiin kun kroppa lakkaa pikkuhiljaa toimimasta. Sitä kautta oman lähestyvän kuoleman käsittely voi helpottua. Lopulta voi käydä niinkin onnellisesti, että kalorivajeen seurauksena hiipuu hijaa ikiuneen. Tai olisiko ihan oikeasti lopulta paha kohtalo kuolla kauppareissulle sen jälkeen kun on viettänyt jollain tasolla aktiivista elämää mahdollisimman pitkään?

Eri asia on sitten se, jos mummu itse kokee yksinäisyyttä tai ahdistusta tilanteestaan ja haluaa apua ei muiden ihmisten mieliksi vaan omaksi hyväkseen.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   12.12.24 10:01:33

Kotihoidon käynteihin ei tarvita muistisairautta ! Palvelukotipaikkoja ei varmaan kukaan enää saa pelkän iän vuoksi eli pitää löytyä jo muisti- ja muuta sairautta ja sitä tietysti lääkärit voivat aina "pelätä" että omaiset haluaa ja sanoa vaan ettei apua saa= hoitopaikkaa siis saa ! Siispä niitä palveluita pitää osata vaatia mummun puolesta.. kolua netti tarkkaan mitä omalla paikkakunnalla on ja miettikää omaiset yhdessä mitä haette ja jutelkaa mummun kanssa mitä voi ostaa yksityisesti lisäksi. Oman mummun kanssa esim päädyimme kotihoidon käynteihin ja lisäksi paikalliselta yksityiseltä ateriapalvelusta tuli lounas arkipäivisin (me omaiset hoidimme viikonloppuihin ruokaa). Jollekin toiselle tärkein kotihoidon lisäksi voi olla vaikka se ulkoilu yhdistettynä taksiseteleihin kauppareissuja varten tai mitä kenellekin. Mutta mummolle apua, julkiselta puolelta mutta myös mummun rahat hyvään käyttöön hänen itsensä hyväksi !

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.12.24 10:19:07

Kotihoitoa voi hakea, mutta yleensä.se kotihoito käy heittämässä ihmiselle lääkkeet ja vaihtaa vaipan, suihkuun pääsee kerran viikossa paitsi silloin kun ei pääse. Siinä se on se kotihoidon osallistuminen. Mihinkään ulos eivät asiakkaan kanssa lähde eivätkä käy kaupassa. Voihan se joissakin kaupungeissa olla parempaa, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla se on tuota.

Ja tätäkin aina vain vähennetään. Omaisten vastuulle jää yhä enemmän, ne joilla ei ole omaisia tai omaiset eivät auta, ovat monet ihan heitteillä. Itselläni on tuo tilanne edessä sitten kun olen vanha, minulla ei siinä vaiheessa tule olemaan enää omaisia koska ovat jo nyt itse vanhoja ja olen sen verran pienituloinen etten pysty mitään yksityistä apua palkkaamaan.

Turvaranneketta nyt ainakin kannattaa hakea, ja miettiä olisiko hyvä ratkaisu joku yksityinen palvelu, jonka kanssa asiakas voi itse päättää mikä on se apu mitä hankitaan. Esimerkiksi juuri ulkoilu ja kaupassa käynti. Teitä on ilmeisesti useampia sukulaisia, joten pystytte jakamaan kustannukset. Pakottaa ei voi, jos omaisenne ei halua ulkopuolista apua niin ei hänelle voi väkisin sellaista laittaa. Keskustelkaa hänen kanssaan siitä, mitä hän tykkäisi jos hankkisitte apua juuri tuohon kodin ulkopuolella liikkumiseen.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   12.12.24 10:24:21

Eikö tuollaisen kiltin mummon voisi joku sukulainen ottaa vaikka olohuoneen nurkkaan?
Tiedänhän minä, että ei voi. Aivan täysin mahdoton ajatus!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.12.24 11:08:42

Hakemusta kotihoitoon vaan.

Sitten pyydätte naapuria/ ystävää tms. tekemään huoli-ilmoituksia. Yhdistettynä omaisten hakemukseen ne yhdessä kertovat karua kieltään tarpeesta. Täällä ainakin tämä tehoaa. Ei mikään muu.

Lähettäjä: Emilia 
Päivämäärä:   12.12.24 11:14:49

Minä asun tässä Pirkanmaalla, ja voisin käydä mummoa auttamassa, mikäli sellainen vaihtoehto kiinnostaisi? En tarvitse mitään isoa korvausta, mutta autolla ajelen paikan päälle, joten mukavaa toki jos polttoainekulut eivät jäisi omille harteilleni.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   12.12.24 13:39:02

Ostokset voi tilata kaupasta kotiovelle ja tämän voi joku teistä sukulaisista hoitaa etänä, jos mummo ei osaa itse käyttää tietokonetta. Olisi hienoa, jos lähistöltä löytyisi joku vapaaehtoinen ulkoilemaan mummon kanssa säännöllisesti, on varmasti vanhuksen henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että hän pääsee ulos eikä tunne olevansa kotinsa vanki.