Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.12.24 22:24:46

Ajattelin käyttää joululoman lukemiseen. Olen aivan kelkasta pudonnut, on ollut tosi vähän aikaa lukea. Enimmäkseen olen aikuisiällä lukenut klassikoita.

Kaipaisin nyt lukusuosituksia laadukkaista hömppäkirjoista, joita lukemalla voisi oikeasti rentoutua. Ei mitään aivan täysin aivotonta höttöä kuitenkaan, vaan mieluusti kuitenkin juonen ja kielen suhteen tasokasta kerrontaa. Lukisin mieluiten naisnäkökulmasta kirjoitettuja kirjoja. Ideaalitapauksessa mukana olisi myös hieman jännitystä ja ripaus romantiikkaa, mutta kumpikaan ei muuten hyvän kirjan kohdalla ole kynnyskysymys. Historiallisella ajalla ja paikalla ei muuten ole väliä, mutta ei ehkä mieluiten mitään moderniin älypuhelinaikaan sijoittuvaa, tai ainakaan nämä teemat eivät saa olla liian näkyvillä (en siis jaksa lukea mistään tinderöinnistä, jos ymmärrätte mitä tarkoitan).

Austenit, Brontet yms. klassikot on jo luettu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.12.24 22:26:41

Kaari Utriot ja Kristiina Vuoret ja muut sen kategorian kirjat! Ei mitään Marian Keyes-hömppää, mutta mielenkiintoista ja on rakkautta ja historian havinaa. Mukaansatempaavia tarinoita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.12.24 22:34:58

Kiitos, Utriota on joskus ollut tarkoitus ottaa lukulistalle, mutta on päässyt unohtumaan! Ja Kristiina Vuori onkin itselleni uusi nimi.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.12.24 22:36:08

Enni Mustoset lisäisin listaan, kuljettaa hienosti lukijaa läpi Suomen historia

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   4.12.24 22:46:44

Ruth Ware kirjoittaa mukavia jännäreitä!

Lähettäjä: Bink 
Päivämäärä:   4.12.24 22:48:33

Pirjo Tuominen - Satakunta sarja (4-osaa).
Tykkäsin myös Diana Gabaldon Matkantekijä sarjan ensimmäisistä osista, mutta kyllästyin kyllä jossain kohtaa toistoon. En saanut luettua koko sarjaa loppuun.
Jean Untinen-Auel Maan lapset sarja

Lähettäjä: r 
Päivämäärä:   4.12.24 22:49:35

Milja Kauniston tuotanto kannattaa tsekata.

Lähettäjä: Itämeren Auri ym. 
Päivämäärä:   4.12.24 22:49:55

Johanna Valkaman kirjat. Eivät kyllä ole ihan hömppää. Historia on aina kiinnostavaa

Viimeksi luin Suon villi laulu- Delia Owens
Pitihän tuo menestysromaani lukea ja olihan se lukemisen arvoinen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.12.24 22:50:26

Kottikärrykaruselli! Kuuntelin kyllä äänikirjana ja Minttu Mustakallio lukijana sopi tähän täydellisesti. Oli hauska ja mukavasti etenevä teos.

Lähettäjä: Bink 
Päivämäärä:   4.12.24 22:50:45

Jos tykkäät dekkareista, erityisesti "harmittomista" Agatha Christie tyyppisistä, niin jätti iso suositus Torstain murhakerholle (Richard Osman).

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.12.24 22:51:13

Oisko Brothers Grimm? Ne alkuperäiset saagat esim Lumikista.

Lähettäjä: . ;. 
Päivämäärä:   4.12.24 23:26:35

Minusta nimenomaan Marian Keyes on laadukasta hömppää mutta ei ilmeisesti tarpeeksi korkealentoista. Eihän ne mitään Austenia ole. (Minulla itselläni on asenneongelma Austeniin, liian vaikeaa höttöaivoilleni.) Niissä Keyeseissä on aina jokin vakava aihe, parisuhdeväkivalta, huumeriippuvuus, masennus jne mutta kieli on simppeliä ja helposti luettavaa.

Lucinda Riley kannattaa katsastaa, sekä Seitsemän sisarta -sarja että irralliset kirjat. Siskoissa on aina mukana historiaa ja lisäksi nykyaikaa joten kännyköitä nähdään. Ja juonikuvio voi rakentua sille ettei jotakuta saada kännyllä kiinni. Siskojen eka on Seitsemän sisarta, kannattaa kokeilla sitä. Joululoma meneekin sitten siinä jos ap innostuu noista...

Liane Moriartyn Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista oli aika hyvä mutta ei klassikko. Se tapahtuu nykyajassa ja tarinaa kerrotaan eri henkilöiden näkökulmasta. Sijoittuu hyvinvointiretriittiin.

Sarah Pennerin Myrkynkeittäjässä tarina kulkee nykyajassa ja 1700-luvulla. Tästäkin tykkäsin mutta ehkä se on liian helppolukuinen. Ei missään tapauksessa huono, päinvastoin. Jumituin vain tuohon Austeniin. Menneisyyden tarinassa on rohdonvalmistaja, joka tarjoaa erityisaineita naisille, jotka haluavat miehestä (isä, veli, aviomies...) eroon.

Jessie Burtonin Nukkekaappi sijoittuu 1680-luvun Amsterdamiin. Hienoa kuvausta ajasta ja paikasta. Siinä on viitteitä maagiseen realismiin mutta oikeasti se kertoo rakkaudesta, orastavasta ystävyydestä ja vääryydestä lain varjolla.

Lähettäjä: 5 
Päivämäärä:   4.12.24 23:37:39

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa ja jatko-osat. Turkuun 1800-1900 luvun vaihteeseen sijoittuva tarina. Romantiikkaa ja historiaa.

Lähettäjä: Kirjastohiiri 
Päivämäärä:   4.12.24 23:42:19

Nora Roberts, ei niitä harlekiini pokkareita, ne on ihan kuraa, vaan niitä kunnon kovakantisia kirjoja, joissa monta sataa sivua. Näistä löytyy kunnon juoni eikä kieli saa itkemään verta (toki taso riippuu aina vähän suomentajasta jos ei alkuperäiskielellä lue). On jännitystä ja romantiikkaa, vähän dekkarihenkeä. Löytyy myös useampi hevostilalle sijoittuva. Roberts on kirjoittanut niin pitkään, että on kirjoja älypuhelimilla mutta myös aikamatkoja 1990-luvulle. Jos on reissannut rapakon takana, niin kirjoista saa vielä enemmän irti.

Myös Deborah Smithiä voin suositella, oma suosikkini on hevostilalle sijoittuva Kuin lempeää sadetta. Robertsiin verrattuna eivät ihan niin kevyitä, jotenkin rosoisempia ja ehkä syvällisempiäkin. Näissä on minusta hyvät suomennokset.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.12.24 23:58:31

Sanoisin myös, että Gabaldonin Matkantekijä on sellainen, joka kannattaa lukea. Muutama ensimmäinen ainakin. Toki onko se tarpeeksi kevyttä, se vähän riippuu ihmisestä. On aika rankkaakin osa tekstistä.

Tänä syksynä luin aivan ihanan kirjan, Vettä kukille - Valerie Perrin. Kaunis teos, jossa oli syvyyttä, mutta pysyi silti kevyenä. Suosittelen ehdottomasti.

Suon villi laulu. Ehkä kaunein kirja ikinä, mitä olen lukenut. Se iski minuun aivan todella.

Nicholas Evansin tuotanto ei petä ikinä, niistä voi lukea mitä vaan! :)

Lyyralintu, kukahan olikaan kirjailija.. Oli ihana kirja.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   5.12.24 00:42:09

Marian Keyesillä on kyllä myös ajatusta ja vaikeita teemoja hömpän seassa. Sophia Kinsella on pari piirua kevyempi, mutta myös kivaa lukemista.

Suomalaisista Utrio ja Mustonen (oikealta nimeltään Kirsti Manninen) ovat ehkä parhaita.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.12.24 00:56:16

Philippa Gregoryn Sukukartano on aivan hullu. Päähenkilö tekee mitä tahansa saadakseen jäädä lapsuudenkotiinsa ja omistaa sen ja kartanon maat. On ihan häikäilemätön päähenkilö eikä varmasti tylsä tarina.

Gwen Bristowin trilogia Keskikesä", "Tammikuja" ja "Uudet tuulet." Pohjois-Amerikan etelävaltioiden plantaasikartanoista ja niiden omistajista kertoo. Myöskin todella kiehtova ja hyvin kirjoitettu sarja joka päässyt unohtumaan ihmisiltä vaikka oli aikanaan huippusuosittu.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.12.24 05:37:48

Huomaa tässä topassa, että ihmisillä on todella erilainen käsitys hömpästä - aika moni jäisi lukematta, mm mainittu Seitsemän sisarta, Mustoset (näistä alkuosan kirjat voi vielä mennä), Robertson jne.

Jos haluaa kevyttä, mutta hyvin kirjoitettua, niin Kate Morton ja Jojo Moyesin alkutuotanto voisi sopia. Voisin myös suositella kirjaa Aikamatkustajan vaimo (Niffennegger) sekä Kerran elämässä (Atkisson taisi olla jälkimmäisen kirjailijan nimi?). Jodi Picoultin Sisareni puolesta ja Yhdeksäntoista minuuttia herättää miettimään vakavampiakin teemoja, mutta kirjat silti kevyitä lukea (teemoina syöpään sairastuneen sisaren auttaminen ja kouluampuminen, ranoista teemoistaan huolimatta tarinat sujuvia ja helppolukuisia sekä yllättäviäkin).

Kristin Hannahia minulle on myös moni suositellut - vielä tutustumatta.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   5.12.24 07:29:24

Sellainen kirja kuin VETTÄ ELEFANTEILLE! Oli ihan sairaan hyvä. En muista kirjoittaa, mutta geellä taisi alkaa sukunimi. On kaikkea mitä hait, romantiikkaa, jännitystä, juonen käänteitä. Sitä lukiessani toivoin, ettei tämä kirja koskaan loppuisi.

Lähettäjä: tietäjä 
Päivämäärä:   5.12.24 07:55:25

Vettä elefanteille on kirjoittanut Sarah Gruen. En ole lukenut kirjaa, mutta elokuvan olen nähnyt ja siinä ainakin oli eläinten kaltoinkohtelua, mitä itse en halua lukea, joten varoituksen sana siitä

Itse suosittelisin Bridgertoneja. Ne ovat omaan makuuni vähän liian slow burn mutta on hyvin kirjoitettu ja suomennettu. Lisäksi suomalaisista suosittelen Terhi Tarkiaisen Vallattomat viettelijät -sarjaa.

Lähettäjä: jms 
Päivämäärä:   5.12.24 08:24:47

Maeve Binchy ei ehkä ole liiaan höttöistä

Lähettäjä: Lily 
Päivämäärä:   5.12.24 08:49:26

Suosittelen Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarjaa ja Maija Kajannon Kahvila Koivu -sarjaa. Ovat laadukkaasti kirjoitettuja, mutta kuitenkin kevyttä luettavaa. Romantiikkaa on mukana, Jylhäsalmi-kirjoissa myös hieman jännitystä. Myös Anneli Kivelän Katajamäki-sarja menee tähän samaan kategoriaan.

Sara Medbergin kirjat ovat myös todella hyviä ja viihdyttäviä. Vähän samaa tyyliä kuin Kaari Utrion kirjat: historiallista romantiikka, huumoria mukana ja taustalla asiantuntemusta ajan tavoista ja kulttuurista.

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   5.12.24 08:51:30

Uusin tuttavuus on Kotiapulainen niminen kirja, sepä oli vetävää hömppää. Jonotan kakkososaa.
Gwen Bristow on hyvä, unohdettu klassikko. Luin keväällä California Trail.
Ja Philippa Gregoryn muutkin kuin hurja Sukukartano ovat hyviä, Boleyn siskoksista kertova Another Boley Girl esim. Eihän se nyt ihan totta taida olla, mutta hyvä.

Lähettäjä: Muhvi 
Päivämäärä:   5.12.24 08:56:06

- Agatha Christien Hercule Poirot -dekkarit (Eivät ole hömppää, mutta ei tosiaan verta ja suolenpätkiä vaan tosi miellyttävää luettavaa ja aina kiinnostavia)

- Sophie Irwin: Seurapiirineidon opas onnenongintaan (

- Bridgerton-sarjan kirjat

- Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarja (Puuvillatehtaan varjossa on eka osa)

Nämä ovat kaikki vanhempiin aikoihin sijoittuvia.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   5.12.24 10:32:19

Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä Taylor Jenkins Reidiltä. Mukaansatempaava. :)

Lähettäjä: Pk 
Päivämäärä:   5.12.24 11:10:28

Ei nyt ole varsinaisesti hömppää, mutta suositus Elena Ferranten Napoli-sarjalle ja Katherine Pancolin kirjasarjalle

Lähettäjä: Villo 
Päivämäärä:   5.12.24 12:17:10

Jukka Viikilän kirjoja on ihana lukea sen vuoksi, että hän käyttää niin taidokkaasti sanoja. Ei ollenkaan niin suoraviivaista tekstiä, kuin suomalaiskirjailijat useimmiten käyttää. Joskus vain jään viipyilemään ja fiilistelemään yksittäisiä lauseita hänen kirjoissaan. Ei ehkä mahdu kategorian "hömppä" alle, mutta ehdottomasti suuria lukunautintoja!

Lähettäjä: /// 
Päivämäärä:   5.12.24 12:18:12

Sara Medberg on uusi nimi minulle, kiitos vinkistä!

Lähettäjä: TL 
Päivämäärä:   5.12.24 12:25:53

Tuija Lehtisen kirjat. Ensimmäiset kirjoitettu 80-luvulla ja sijoittuvat aina kirjoitushetkeen, joten ihan näissä viimeisissä on kyllä olemassa kännykät ja netit, mutta eipä taida missään kirjassa mitään tinder-juttuja olla. Kolme miestä netissä -kirjassa päähenkilö käy spostikirjeenvaihtoa kolmen miehen kanssa.

Lehtisen kirjat ovat mielestäni hauskoja ja vaikka ne keskittyvät ihmissuhteisiin, eivät ole mitään ällösiirappisia romantiikkakirjoja.

Lähettäjä: Kolmas täti 
Päivämäärä:   5.12.24 13:07:05

Tuo edellä mainittu Vettä kukille resonoi ainakin täällä <3 Oli huikea lukukokemus. Myös Tommi Kinnusen Kaarna ja Kari Hotakaisen Helmi ovat vannoutuneen dekkarilukijan mielestä olleet ok lukukokemuksia, joskaan eivät ehkä helmiä. Laittaisn enemmän sinne hömppäkategoriaan, vaikka minut ehkä tästä mielipiteestä lynkataankin.

Tämä olkin tosi kiva ketju, kiitoksia! Omalle lukulistalle nappasin täältä tuon Myrkynkeittäjän.

Lähettäjä: aloittaja 
Päivämäärä:   5.12.24 13:48:07

Vau, onpa tänne tullut paljon suosituksia, lämmin kiitos kaikille! Perehdyn näihin paremmalla ajalla töiden jälkeen. :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.12.24 14:19:36

>laadukas
>hömppä

Valitse jompikumpi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.12.24 14:27:52

Jotenkin vähän surullista, että esim. Jane Austenit joku lukee "hömpäksi". Onko ne hömppää vain siksi, että nainen on ne kirjoittanut?

Itse en ainakaan monia täällä laske hömppäkirjoiksi. Hömppäkirja on sellainen vähän pöhkö ja viihdyttävä ja humoristinen. Esim.
Mielikuvituspoikaystävä
Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän
Pintaremontti

Sitten on dekkareita, on draamaa, on raskaita aiheita.

Ja mikä vain voi olla joko hyvin kirjoitettu ja mukaansa tempaava tai tylsä ja kliseinen.

Ja itse en ymmärrä puuvillatehtaan hehkutusta. Luin yhden kirjan ja niin kliseinen ja tönkköä kieltä, että huhhuh. Vaikutti lähes jonkun tekoälyn kirjoittamalta kliseiden möykyltä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.12.24 14:35:12

"Onko ne hömppää vain siksi, että nainen on ne kirjoittanut?"

Tästä nyt on turha yrittää kehitellä mitään naisvihaa.

kun aiheina on wikipedian mukaan:
"Romaani kertoo aikaansa edellä olevan neiti Elizabeth Bennetin ja ylpeän, varakkaasta perheestä lähtöisin olevan herra Darcyn rakkaustarinasta, minkä lisäksi se seuraa Elizabethin sisarten värikästä ja tapahtumarikasta rakkauselämää."

tai
"Teos kertoo Dashwoodin sisaruksista Elinorista ja Mariannesta ja heidän rakkauselämästään."

"Kirjan päähenkilönä häärii herraskartanon nuori neiti Emma, joka on katsonut asiakseen saattaa itselleen rakkaita henkilöitä avioliiton satamaan. Hän joutuu kuitenkin karvaasti huomaamaan, että tunteiden johdatteleminen ei olekaan niin helppoa, kuin hän oli alkuun kuvitellut. Pappikin menee ja rakastuu aivan väärään ihmiseen. Loppujen lopuksi Emma löytää itsensäkin haaveilemasta avioliitosta."

Aika hömpältä kuulostaa :D

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.12.24 14:38:14

-, onko tosiaan sinulle yllätys, että kevyempääkin kirjallisuutta voidaan kirjoittaa laadukkaasti tai täysin liukuhihnalta ja laadullisesti heikosti? Eiköhän aloittaja tässä hakenut kielellisesti hyvin kirjoitettuja kirjoja, joissa on taidokkaasti kulkeva, toimiva tarina.

Lähettäjä: koo 
Päivämäärä:   5.12.24 14:41:08

Mun mielestä taas Bridgerton on pehmopornoa, Harlekiinit tuotuna nykyaikaan mutta Seisemän sisarta oli hyvä sarja ja siitä tykkäsin. Satu Rämö on uusin tuttavuus mutta dekkari eli jos se genre ei miellytä niin sitten se ei sovi.

Mä tosin luen ja kuuntelen pääasiallisesti dekkareita, nytkin Keplerin uusin on loppusuoralla eli senkään suhteen olen varmaan se huonoin antamaan suosituksia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.12.24 14:42:03

Ja esimerkiksi usein hehkutetut Seitsemän sisarta -sarja on mun mielestä aivan äärettömän huono ja kökkö sekä tekstin puolesta että juoneltaan. En tiedä onko kökkö teksti suomennoksen vika, olisiko kirjat englanniksi parempia, mutta ei se sitä juonta kuitenkaan pelasta. Sitten taas on hömpän klassikot niinku Bridget Jonesit, joita lukee mielellään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.12.24 14:42:51

"Aika hömpältä kuulostaa"

Minusta pelkkä ihmissuhdedraama ei tee kirjasta hömppää. Kirjat eivät ole mitenkään humoristisia vaan melko vakavia ja ne käsittelee aika syvällisiä teemoja yhteisöön kuulumisesta, sosiaalisesta paineesta, naisten oikeuksista ja mahdollisuuksista, epoikeudenmukaisuudesta, toisten armoilla olemisesta, hyvyydestä, sisaruudesta...

Jos päähenkilöt olisivat miehiä ja kirjoittaja mies, en usko että kukaan luokittelisi kirjoja hömpäksi vaan mestarilliseksi kuvaukseksi ihmisluonnosta.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.12.24 14:46:00

Seitsemän sisarta on kieltämättä ollut kammottavinta kliseetä vuosiin, mitä olen lukenut. Kaksi ensimmäistä luin, toisenkin hypellen paljolti ohi. Kirjailija ei tainnut edes muistaa, mitä oli alunpitäen kirjoittanut, paljon ristiriitaisuuksia ja täysin epäuskottavaa hattarahöttöä. En tule enää ikinä koskemaan yhteenkään kirjailijan kirjoittamaan opukseen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.12.24 14:46:16

Ei Kaari Utriota, ikinä, aivan kammottavan tylsää. Samaa sarjaa on Jylhäsalmi ja Puuvillatehdas.

Enni Mustosen Paimentytöstä kannattaa aloittaa sen pitkän ihanan sarjan lukeminen. Ei ole ihan hömppä-hömppää vaan taitavan kirjoittajan kertomuksia tavallisten naisten arjesta historialisten pohjoismaisten merkkihenkilöiden vaikutuspiirissä. Muutkin kirjansa ovat oikein hyviä.

"Lucinda Riley kannattaa katsastaa, sekä Seitsemän sisarta -sarja että irralliset kirjat."
Voisin tässä yhteydessä jopa suositellakin näitä kirjoja, vaikka eivät mitenkään sen hypen arvoisia ole. Pidän kuitenkin siitä miten pitkä tuo sarja on ja miten ne lopussa nivoutuvat yhteen, vaikka ei olekaan ihan sellainen jännitystarina kun odotin, vaan enemmänkin yksittäisten henkilöiden kasvukokemuksia, mutta kuitenkin aika pinnallisella tasolla. Erittäin kiinnostavaa minusta oli se, miten joka kirjassa käsiteltiin eri kulttuuria eri aikakausina. Kannattaa lukea! Ja ne lyhyemmätkin kirjat ovat laatuhömppää missä päähenkilöt eivät ole niin aivottomia kuin joissain sarjoissa.

Hömppä-hömpästä suosittelen Jenny Colgan - Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua ja siitä jatkavaa sarjaa.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   5.12.24 15:03:19

Rileyn seitsemän sisarusta- ei heti lopu- tosin juonet ei niin kummoisia...

Lähettäjä: tietäjä 
Päivämäärä:   5.12.24 15:03:26

Bridgertonista ja pehmopornosta ei voi puhua samana päivänäkään. Siis en ymmärrä yhtään, miksi näitä mainostetaan millään tasolla eroottisina kirjoina.

Seitsemän sisarta on tarinankerronnallisesti onnistunut sarja. Se on myös nopea ja helppo lukea vaikka osat ovatkin tiiliskiviä.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   6.12.24 11:15:46

Jonas Gardell: Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin, niitä on 3 kirjaa.
Aika koskettavaa eikä mitään sateenkaarirekkalesboällöä.

Lähettäjä: Hiirikillerö 
Päivämäärä:   6.12.24 13:36:36

Kaisa Ikola Betty- sarja

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   6.12.24 15:04:08

Beth O'learyn kirjoille iso suositus, Vaihtokauppa, Törmäyskurssi ja Hukkareissu ainakin.

Sarah Morganin Perhe-elämää aloittelijoille

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.12.24 18:10:45

Katariina vuori: Kasvun paikka ja Juurikasvua. Hulvattomia kirjoja, varsinkin jos on pientä viherkasviharrastusta taustalla.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   6.12.24 19:01:55

Liina putkonen unohdettujen unelmien kirjasto ja sen jatko osat.