Lähettäjä: Hymyävain 
Päivämäärä:   4.12.24 15:30:30

Halusin vain jakaa hyvän fiiliksen päivityksen.

Erosin äskettäin yli 10 vuoden suhteesta ja tässä ollut hurjasti kaikenlaista ylimääräistä huolta. Mm auto hajosi ja huoltoon paloi yli 600 euroa.
Auto on välttämätön koska kuljen 37 km työmatkaa suunta ja täällä ei julkiset kulje.

Vanhempani asuu 200 km päässä ja olivat täällä vuorokauden.
Isä auttoi taulujen yms pienten muutostöiden kanssa ja äiti, no äiti on äiti. Ihana sellainen.

Lähtivät joku aika sitten ajelemaan kotiin ja huomasin että puhelinlasku sekä sähkölasku on kadonnut jääkaapinovesta ja tilalle tullut 40 euroa.
Itkuhan siinä pääsi. Kuinka olen onnellinen ihanista vanhemmistani.

Tähän voi laittaa muutkin ilonaiheita.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   4.12.24 15:32:17

Ihana juttu :) Hyvä että joku on saanut välittävät vanhemmat.

Lähettäjä: <3 
Päivämäärä:   4.12.24 15:40:39

Ihanat vanhemmat. Minunkin vanhempani ovat aina auttaneet, kahdesti autonkin ostaneet silloin kun olivat vielä työelämässä ja minä vastavalmistunut pätkätyöläinen. Ovat hoitaneet eläimiä, lapsia ja kyydinneet tarvittaessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.12.24 15:44:36

Ihana kuulla!

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   4.12.24 16:08:45

Kenelle tulee vielä laskut paperimuodossa?
Vai oletko itse tulostanut ne jääkaapinoveen?

Lähettäjä: RR 
Päivämäärä:   4.12.24 17:16:57

Kun mulle tuli ero, mutsini huusi puhelimessa, että mä olen epäonnistunut elämässäni kaikessa, mitä olen tehnyt. Melkein pääsi nauru, koska mä olin esim. opinnoissani menestynyt, päässyt jokaiseen hakemaani koulutuspaikkaan (tyyliin 120 hakijaa, 10 otetaan) ja suorittanut alallani useamman tutkinnon. Muutenkaan en ollut elämääni pilannut.
Aloittaja voi olla todella onnellinen vanhemmistaan!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.12.24 17:28:43

Olisipa minullakin tuollaiset vanhemmat. Vanhempani ovat eronneet ja toki toisinaan olen saanut apua mm. rahallisesti, mutta suhteeni kumpaankin on lapsuudesta asti ollut hieman vaikea. En edelleenkään oikein osaa olla aidosti onnellinen vanhempieni seurassa, olen varovainen ja kuormitun nopeasti. Olen itsekin ollut jo pitkään äiti, ja tekee lähinnä surulliseksi, kun vanhempani eivät oikeastaan ole ollenkaan kiinnostuneita lapsenlapsestaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.12.24 17:50:31

Ovat varmasti yhtä kiitollisia että omaavat tyttären/pojan kuten sinä olet! Ihanat vanhemmat!

Rakastan äitiäni. Hän on ainoa ihminen jolle voi suoltaa murheet. Hän ei taloudellisesti pysty niin hyvin auttamaan, mutta hänen henkinen auttaminen on aina ollut minun henkireikä! Hän myös iloitsee todella paljon pikkuasioista, kuten jos jänis menee tiellä, naapurilla on kauniit jouluvalot, jollain lapsella oli söpö pipo tms ja saattaa toistaa sitä onnea monta päivää monelle ihmiselle. Hän on hyvä muistutus siitä, että me ihmiset emme aina nauti niin paljon pikkuasioista kuin pitäisi.