Lähettäjä: smoothie 
Päivämäärä:   3.12.24 13:52:27

Jos kuvitellaan vaikka narkkari joka aloittanut jo peruskoulussa, ei koulutusta eikä työhistoriaa, lopettaa aineiden käytön ja menee terapiaan. Mikä ikä on semmoinen että normaali elämä (vakityö tms) ei enää tämän jälkeen onnistu? Nykyään kun on vaikeaa saada töitä vaikka valmistuisi huippuarvosanoin eikä olisi ollut päivääkään työtön, niin miten tuommoinen ex-rappioalkki voi enää saada jalkaa oven väliin?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.12.24 13:53:28

no eihän se parannus koskaan liian myöhäistä ole vaikka töitä ei koskaan saisikaan. kyllä se terveehkö elätti on yhteiskunnalle halvempi kun viinasta sairastunut elätti.

Lähettäjä: Dina 
Päivämäärä:   3.12.24 13:55:25

Ei siihen mitään ikää ole. Jos toimintakyky vielä sallii liikkumisen työpaikalle ja työstä suoriutumisen niin töissä voi käydä. Kaikille edes työnteko ei ole "normaali arki". Osalle normaali arki on työkyvyttömyyseläkkeellä oloa myös muista syistä kuin päihteiden käyttö. Päihteiden käyttäjä voi lopettaa ja tehdä vielä kaikenlaisia asioita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.12.24 13:55:42

Eiköhän näistä aivonsa sulattaneista tule ”kokemusasiantuntijoita”, jotka sitten juoksee kouluissa ja mediahaastatteluissa kertomassa saavutuksistaan.

Lähettäjä: Ennea 
Päivämäärä:   3.12.24 13:56:43

Miehen hyvä työkaveri on tuolla taustalla. Ollut ihan rapajuoppo/narkki, henki ollut lähteä monta kertaa. Lopetti kuin seinään, tuli työpaikalle projektin kautta (työllistää toivottomia) nyt täysi työmies ollut jo kymmenen vuotta. Ikää n 50.

Lähettäjä: .-. 
Päivämäärä:   3.12.24 14:00:31

Tuurilla voi päästä suorittavaan työhön vielä vanhanakin, jos vaan on oikeat ajokortit ja koulutukset ja kunto kestää. Puhelinmyyntiin ja mainostenjakoon valitaan suunnilleen arvalla joka tapauksessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.12.24 14:08:50

Jos on tukihenkilöitä tms. jotka auttavat työpaikan saannissa niin voi työllistyä jopa helpommin kuin sellainen ikääntyvä kouluttamaton henkilö, jolla ei ole mitään apuja työn hankinnassa. Kun tosiaan on näitä projekteja, joissa työllistetään mm. päihdetaustan omaavia.

Toki se suurin ongelma heillä on päihteistä eroon pääseminen. Jos ei ole ikinä viettänyt normaalia aikuisen elämää vaan päihteet ovat hallinneet teinistä asti niin kyllähän se ihan valtavan vaikeaa on.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.12.24 14:44:16

Työt ei ole elämän tarkoitus, se on vaan yhteiskunnallinen tarkoitus. Parannuksen voi tehdä niin kauan kun henki pihisee. Se että elät edes vuoden päihteettömänä vanhana on jo todella paljon parempi kuin päihteillä eletty. Vuodessa tapahtuu jo paljon jos itse vaan haluaa. Elämässä on muutakin kuin työt. Ja onko sekään elämää olla töissä, jota vihaa tehdä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.12.24 14:48:13

Niin kauan kuin on elämää on toivoa. Eli kuolinvuoteella alkaa olla jo liian myöhäistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.12.24 14:59:47

Eikai se nyt mitään työntekoa vaadi, että voi elämäänsä parantaa, haloo. :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

Lähettäjä: Yrittäjä 
Päivämäärä:   3.12.24 15:27:18

Ongelma on tosiaan se että kuka palkkaa ex-alkkista/narkkia jolla ei ole työhistoriaa ja ikää esim 40v? Voi olla hyvä tyyppi ja voi kostautua hyväksi työntekijäksi mutta helppoa se työhön pääseminen ei ole. Suhteet ja kaverit voi auttaa ja jos on riittävän pätevä niin yrittäjäksi (ei,itse en ole ex-alkkis :D).

Mut sanon samaa kuin joku yllä että ei ole mitään yläikärajaa..joka tapauksessa itse mietin että jos alle 30v lopettaa sekoilun niin hyvin pystyy tekemään mitä tahansa (ja siis myöhemminkin onnistuu mut mitä vanhempi sen hankalampaa on saada mitään aikaiseksi jos densoilet esim 40 ikävuoteen asti).

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   3.12.24 15:31:28

Yrittäjä, kaikki jotka saa rahaa siitä, että työllistää jotain kuntoutujia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.12.24 15:33:00

Ei ole koskaan liian myöhäistä yrittää parantua. Ihan oman itsensä vuoksi.

Lähettäjä: AMOR 
Päivämäärä:   3.12.24 16:57:18

Aina kannattaa tehdä parannus ja ei siihen töitä tarvita, aina parempi jos selviät tekemättä töitä. Aina voi innovoida uusia selviytymis menetelmiä vaikka ajankulukseen ja kokeilla niitä käytännössä. Sillä innovaatioista on kysymys kun ajatellaan nykyään työllistymistäkin. Miksei siis työtön ex-narkkarikin vois kehitellä jonkin innovaation selviytymiselleen vaihtoehtona niille huumeille.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   3.12.24 19:14:01

No kylläpäs täällä ollaan optimistisia. Työelämässä jo 30v on sellainen raja, että jos siihen asti on tehnyt yhdenlaisia valintoja, niin toisenlaisien pariin voi olla vaikea enää päästä käytännössä. Ihminen palkataan yleensä niihin tehtäviin, joista hänellä on ennestään kokemusta. Vaikka ne valinnat ei olisi olleet mikään päihdeongelman tasoinen haitta työllistymiselle.

"onko sekään elämää olla töissä, jota vihaa tehdä."
-Eihän se oikein ole, mutta mukavampaa olemassa olo kuin mitä saavuttaa pelkän tukijärjestelmän varassa. Useimmat päihteettömätkin valitsee mielummin työelämän kuin tukien tarjoaman elintason, päihteiden liikakäyttäjä on vielä takamatkalla siinä, miten saada selväpäinen arki tuntumaan elämisen arvoiselta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   3.12.24 19:52:22

No tuossa tilanteessa loistava suoritus olisi jo se että pääsisi päihteistä irti ja plussaa jos pääsisi terapiaankin, ja kyllä se riittää jo siihen että voi kutsua elämäänsä hyvinkin "normaaliksi". Huumeista irti pääseminen pidemmän käytön jälkeen on sellainen ihme että jo siitä saa olla todella ylpeä.

Jos hakee terapiaa ja jonkinlaista kuntoutusta raitistumisen jälkeen saa todennäköisesti kuntoutustukea. Kuntoutustuki on siitä kiva että sillä ollessa voi myös tehdä kohtuullisesti töitä jos sellainen mahdollisuus tulee ilman että se vaikuttaa tuen määrään. Ja se on hyvä, koska ei ole realistista että parhaassakaan tapauksessa pääsisi suoraan kokoaikatyöhön, se ei ole realistista edes oman jaksamisen suhteen. Jopa niille jotka ovat olleet muutaman kuukauden työttömänä on totuteltavaa kun työllistyvät uudelleen, ja töissä käymiseen totuttelu vie aikansa.

Kannattaa siis ottaa jos saa ihan mitä tahansa osa-aikatyötä, ja hoitaa se hyvin niin että susta on hyvää sanottavaa jos mahdollinen seuraava työpaikka kyselee susta. Kaikkein paras on jos on suhteita mitä kautta kysellä töitä. Jos ei ole niin toiseksi paras vaihtoehto olisi opiskella sellaista alaa millä on työvoimapula.

Lähettäjä: .-. 
Päivämäärä:   3.12.24 19:54:41

Tuskin kukaan on sitä mieltä että on parempi jos joku ihminen on päihteiden vanki loppuikänsä vain koska todennäköisesti ei työllistyisi kovin helposti vaikka raitistuisi. Eikö se raitistuminen ole silti kaikkien mielestä sen arvoista?

Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia olemaan parempi ihminen, niin itselleen kuin muille. Ihan sama vaikka ei koskaan tekisi päivääkään töitä, voi silti yrittää elää paremmin. Se ei ole koskaan liian myöhäistä eikä koskaan turhaa.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   4.12.24 07:26:37

Oman hyvinvoinnin ja yhteiskunnan tarpeettoman kuormittamisen kannalta toki kannattaa tehdä parannus missä vaiheessa tahansa, mutta aloitus puhui nimenomaan työelämästä. Yksilön itsensä kannalta motivaatio elintapojen muuttamiseen voi olla suurempi, jos uskoo voivansa sillä vielä jotain taloudellista mukavuutta saavuttaa. Päihteistä irti pääseminen on todella iso työ ja jos sen tehtyään on odotettavissa vain sama arki, ainoastaan ilman päihteiden tarjoamaa sisältöä, niin motivaatio voi lopahtaa. Selvänä pysymisen pitäisi pystyä tarjoamaan jotain vaivan arvoista.