Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   1.12.24 13:14:24

Sanon heti alkuun, että minulla on tosi huonoja kokemuksia suhteista, ja se saattaa vääristää ajatuksiani todella voimakkaasti. Siksi kaipaankin vinkkejä siihen, miten pääsisin tästä ajattelusta eroon.

Olen tavannut kolmisen kuukautta sitten ihanan miehen, jonka kanssa olemme nyt nähneet pari kertaa viikossa oikeastaan ensitapaamisesta lähtien. Mies on oikein kiltti ja huomaavainen. Hän on myös erittäin, ERITTÄIN käytännönläheinen ja aikaansaava: jos jokin on rikki tai jotain tarvitsee hankkia, hän korjaa ja hän hankkii. Tämä tuo minulle turvallisen olon, mutta samalla pelkään, että en yllä koskaan hänen tasolleen, vaan suhteen edetessä hän alkaa lopulta pitää minua hyödyttömänä riippakivenä.

Olen pitänyt itseäni aiemmin suht järkevänä ja toimeliaana, mutta mieheen verrattuna olen täysi laiskimus.

Otan hyvin naurettavan esimerkin. Asunnostani paloi tällä viikolla kattolamppu juuri kun mies oli luonani kylässä. Minulla ei ollut siihen sopivaa uutta lamppua, ja kun kävin seuraavana päivänä isommassa kaupassa, unohdin ostaa uuden (ei ole perus hehkulamppu, eli ihan lähikaupasta ei tätä saa). Sitten olin pari päivää aamusta iltaan niin kiireinen, että en jaksanut käydä hakemassa uutta. Äsken mies kävi pikaisesti luonani ja sanoi heti, että ”et ole näköjään vaihtanut lamppua vielä”. Aloin heti selitellä, että en ole ehtinyt, ja vaikka mies ei mitenkään kritisoinut (totesi vain), minua alkoi melkein itkettää kun olen niin HUONO, etten ole viikossa saanut edes yhtä tyhmää lamppua vaihdettua.

Miten tästä ajattelusta pääsisi eroon? Normaali tuo reaktioni ei ole, se on täysin selvää.

Haluaisin muutenkin olla enemmän kuin tuo mies: haluaisin varautua asioihin paremmin, olla käytännöllisempi, mutta tuntuu että olen koko ajan vain epäsiisti, kaoottinen ja epäjärjestelmällinen. Olen pitänyt itseäni normaalina ja perussiistinä ihmisenä, mutta haluaisin opetella vielä paremmaksi. Miten?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.12.24 13:36:58

Normaalia keskustelua, mutta hullu reaktio jos itku oli lähellä. Onko sinua joku elämäsi aikana kovistellut aina, jos lopputulos ei ole ollut täydellinen vai onko tuo perfektionismi sisäsyntyistä?

Lähettäjä: Venus 
Päivämäärä:   1.12.24 13:41:09

Mulla on ollut eteisen lamppu vaihtamatta vuoden:"D eli relaa...

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   1.12.24 13:48:00

Sanot miehelle, että sinulla on sen verran tärkeämpiä ajattelemisia, ettei elämäsi pyöri yhden hehkulampun ympärillä. Sitä paitsi tykkäät tähän vuodenaikaan kynttilänvalosta (älä sano tätä, jos kynttilöitä ei ole).

Huonommuus on päässäsi. Mikä tekee ihmisestä ylivertaisen vain siksi, että miettii enemmän hehkulamppuja. Ehkä jos tekisi joitakin ihmiskuntaa hyödyttäviä keksintöjä, sitten.... Tuommoinen talonmiespuuhastelu voi olla jopa ärsyttävä piirre.

Lähettäjä: Höpö höpö 
Päivämäärä:   1.12.24 13:52:21

Älä höpötä. Sulla on nyt vaan joku itsetunto-ongelma kun mies ei lyttää sua alas, vaan auttaa. Voisit tietty ottaa tilalle naista hakkaavaan juopon psykopaatin, niin pääsisit noista ajatuksista eroon. Ikäväähän se olis nyxällesi jättää se tuollaisen takia kun on sut valinnut, mutta...

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.12.24 13:55:52

"samalla pelkään, että en yllä koskaan hänen tasolleen, vaan suhteen edetessä hän alkaa lopulta pitää minua hyödyttömänä riippakivenä."

Mies on kuitenkin sinut ihan itse valinnut, ja monelle miehelle on kivaa kun voi toiminnalla pitää huolta kumppanistaan.

Minua on samantyyppiissä tilanteissa auttanut se, että ihan sanoin miehelle omasta epävarmuudestani ja siitä, että pelkään hänen kyllästyvän minuun vielä. Asioiden ääneen sanominen auttoi minua itseäni, miehen ei siis kummemmin tarvinnut vakuutella omia tunteitaan tai muuta. Toki sekin oli ihan kiva lisä. Mutta ota ne vaivaavat asiat pois päästäsi puhumalla tai kirjoittamalla, se ihan oikeasti helpottaa näitä perättömiä ahdistuksia.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   1.12.24 13:58:13

”Normaalia keskustelua, mutta hullu reaktio jos itku oli lähellä. Onko sinua joku elämäsi aikana kovistellut aina, jos lopputulos ei ole ollut täydellinen vai onko tuo perfektionismi sisäsyntyistä?”

Varmaan molempia. Minulla on ollut lähipiirissäni todella vaativia ihmisiä, mutta olen myös itse halunnut olla ”täydellinen”. Haen sillä selvästi muilta hyväksyntää, olen miellyttämisenhaluinen. Tilanne on ollut joskus niin paha, etten halunnut kutsua ketään luokseni kylään, koska en halunnut ottaa paineita siitä, onko kaikki muiden silmissä tiptop. Nyt olen päässyt tästä hieman eteenpäin, mutta keskeneräiset asiat saavat silti minut kokemaan suurta häpeää ja huonommuutta.

nomadi: kuten sanoin, tämä lamppu oli vain yksi esimerkki. Asunnossani on muitakin juttuja, jotka ovat ”vähän sinnepäin”. Osan korjaamisessa mies on auttanut, koska minulla ei ole ollut osaamista tai aikaa, mutta sitten olen kokenut jääväni niin hurjaan häpeänsekaiseen kiitollisuudenvelkaan, etten halua miehen enää auttavan. (Hän ei ole itse sanonut mitään tällaista, tämä on omaa ajatustani.)

” Älä höpötä. Sulla on nyt vaan joku itsetunto-ongelma kun mies ei lyttää sua alas, vaan auttaa. Voisit tietty ottaa tilalle naista hakkaavaan juopon psykopaatin, niin pääsisit noista ajatuksista eroon. Ikäväähän se olis nyxällesi jättää se tuollaisen takia kun on sut valinnut, mutta...”

Niin, tunnistan itsekin että ongelma on minun. Sen verran tyhmä olen, että en tajua tuota kommenttisi loppua pätkän vertaa. Väännä rautalangasta, olen idiootti enkä ymmärrä mitä yrität sanoa.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   1.12.24 14:15:14

”Minua on samantyyppiissä tilanteissa auttanut se, että ihan sanoin miehelle omasta epävarmuudestani ja siitä, että pelkään hänen kyllästyvän minuun vielä.”

Olen yrittänyt tätä. Mies vakuutti, että hänestä on ihana auttaa minua eikä hän pitänyt minua ainakaan ääneen mitenkään tyhmänä. Ei tämä silti auttanut.

Koti on ollut minulle turvapaikka, jossa saan olla rauhassa keskeneräinen ilman muiden huomiota. Menin ehkä siksi suunniltani, että mies on jo muutenkin auttanut minua korjaamaan joitakin asioita ja hän piipahti ennakkosuunnitelmistamme poiketen luonani, kun minulla sattui olemaan pieni kaaos (en löytänyt erästä tarvitsemaani asiaa, ja sitten tosiaan se lamppukin oli vielä palanut). Ahdistuin, koska olen tällainen huithapeli, tavarani ovat missä sattuu, en ole suunnitellut kotiani lainkaan toimivaksi tai viihtyisäksi enkä halua elää näin.

Miehen luona ollessa pelkään kamalasti tekeväni jotain väärin, en uskalla olla oma-aloitteinen oikein missään. Mies on joutunut huomauttamaan muutamasta asiasta (ei edelleenkään mitenkään ilkeästi eikä vakavasta jutusta, vaan kerran esimerkiksi heitin vahingossa roskan muovinkeräysastiaan, kun ne olivat vierekkäin, ja mies sanoi, että roskis on tuo toinen). Ahdistun ja koen olevani jatkuvan tarkkailun alla.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   1.12.24 14:25:38

Ehkä suurin ongelma on se, että en koe, että minulla on aidosti miehelle mitään annettavaa.

En ole kaunis, en ole älykäs. En osaa tehdä mitään perinteisiä kotijuttuja, en ole pullantuoksuinen emäntä. En osaa näköjään edes lamppua vaihtaa. Olen laiska, väsynyt ja kyllästynyt. Minulla on selluliittia, vyötäröllä ylimääräistä ja rumat kasvot. Minun ikäiseni nuoren naisen pitäisi käydä kuntosalilla ja olla timmi ja treenattu, mutta minä vain makaan sohvalla ja saan salilla paniikkikohtauksen, kun olen niin taitamaton ja vetelä köntys.

En keksi yhtäkään syytä, miksi mies muka haluaisi olla kanssani, ja odotan koko ajan alitajuisesti hänen jättävän minut, koska hän saisi koska tahansa jonkun paremman.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.12.24 14:26:20

No nyt on kyllä sellainen kuoppa itsetunnon paikalla, että sieltä ei varmaan ihan omin avuin kiivetä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.12.24 14:53:09

No nyt on kyllä sellainen kuoppa itsetunnon paikalla, että sieltä ei varmaan ihan omin avuin kiivetä.
------
Tämä. Terapian paikka.

Lähettäjä: Muhvi 
Päivämäärä:   1.12.24 15:57:02

No niin, aloittaja. Sinussa on varmasti hyviä asioita, mutta et näe niitä. Olet nyt niin syvällä kuopassa, että ammattiapua suosittelisin minäkin. Terapiaa.

Mieskin varmasti näkee sinussa hyvää ja kiinnostavaa, koska on halunnut kanssasi seurustella. Realismia kuitenkin on, että useimpia se vetää puoleensa, kun ihminen on sopivan itsevarma, näyttää viihtyvän itsensä kanssa (kehossaan ja elämässään) ja jolla on peruspositiivinen suhtautuminen elämään ja itseensä siitä huolimatta, ettei ole täydellinen eikä elämä ole täydellistä.

Itsensä halventaminen ja haukkuminen ja sen tuominen esiin, että toinen on kanssasi varmaan säälistä ja kohta jättää sinut, on itseään toteuttava ennuste. Harva jaksaa ihan loputtomiin olla sellaisen ihmisen kanssa. Sellainen ihminen on raskas energiasyöppö. Jonkin aikaa toinen voi jaksaa tsempata, mutta kyllä: usein hän haluaa ennemmin tai myöhemmin lähteä, koska toinen on vain niin mahdoton eikä mikään määrä kivaa yhdessäoloa tai edes rakkautta tunnu riittävän siihen, että se toinenkin tuntisi itsensä ja elämänsä olevan joskus ihan hyvää.

Et vaikuta tällä hetkellä olevan kypsä parisuhteeseen, kun hyvän, kiltin ja kohteliaan miehen kanssa arkielämä saa sinut noin pois tolaltasi jatkuvasti. Tarvitsisit oikeasti sitä terapiaa ja itsetunnon rakentamista ensin, ja sitten voit alkaa miettiä, mitä voisit TEHDÄ, jotta pitäisit itsestäsi enemmän. Voit vaikuttaa ulkonäössäsi moneen asiaan. Voit alkaa harrastaa liikuntaa ja saada siitä pirteyttä ja elinvoimaa. Voit alkaa opetella jonkin sinua kiinnostavan uuden taidon ja saada iloa siitä, että saavutit jotain. Ei siis ole mikään pakko tai minusta järkevääkään PELKÄSTÄÄN hokea itselleen, että olen kiva, kaunis, fiksu ja pystyvä, vaan näille asioille voi monesti oikeasti tehdä jotain, laittaa ne tapahtumaan.

Se on joka tapauksessa melko varmaa, että kun riittävän pitkään jatkat tuota, se mies ihan oikeasti ottaa ja lähtee. Sinulla on vastuu omasta käytöksestäsi.

Lähettäjä: rilla 
Päivämäärä:   1.12.24 16:02:29

Lähettäjä: ...
Päivämäärä: 1.12.24 14:26:20

No nyt on kyllä sellainen kuoppa itsetunnon paikalla, että sieltä ei varmaan ihan omin avuin kiivetä.

Juuri tämä. Kaikella rakkaudella sanottuna hae itsellesi ammattiapua, itsesi sekä tulevien ihmissuhteidesi takia. Tarvitset ja ansaitset sitä :)

Lähettäjä: € 
Päivämäärä:   1.12.24 16:15:04

Toisaalta raja vilpittömän auttamisen ja kontrolloinnin välillä on hyvin hieno.Mulla jotenkin särähti tuo lamppujuttu.Mitä se sille miehelle kuuluu, vaikket ollutkaan lamppua viikossa vaihtanut?!En sano että sun mies olisi tällainen, mutta on olemassa miehiä jotka käyttää tuota "avuliasta ja huolehtivat" käytöstä naisen itsetunnon lyttäämiseen.Saavat naisen just tuntemaan että ovat luuseri kun et peräti viikkoon vaihda lamppua.Ja että mies on oikea helmi kun vaihtaa sen lampun.Sanon sulle:mies ei ole helmi, jos hänen käytös tekee sulle pahan mielen.Sellainen auttavaisuus, joka rikkoo sun itsetuntoa ei ole vilpitöntä eikä tervettä.Ja ennen kaikkea sulla on oikeus sun tunteisiin.Ehkä ne yrittää varoittaa sua siitä mitä et järjellä vielä ymmärrä?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.12.24 16:49:30

"Sanot miehelle, että sinulla on sen verran tärkeämpiä ajattelemisia, ettei elämäsi pyöri yhden hehkulampun ympärillä. Sitä paitsi tykkäät tähän vuodenaikaan kynttilänvalosta (älä sano tätä, jos kynttilöitä ei ole)."

Jos haluat, että se mies käy siellä jatkossakin niin oma suositus on ettet ala heti äkkäilemään tämän vinkin mukaisesti

Lähettäjä: toisaalta 
Päivämäärä:   1.12.24 18:00:07

Täällä haukuttaisiin täysin lyttyyn sellainen mies joka on niin saamaton ettei edes viikossa saa yhtä vaivaista lamppua vaihdetuksi, ja neuvottaisiin antamaan lapikasta.

Lähettäjä: hug 
Päivämäärä:   1.12.24 18:12:16

Terapiaa suosittelen vahvasti aloittajalle, noita solmuja sisälläsi voi aukoa. Ja todellakin lämpimästi suosittelen sitä, olosi helpottuisi ja elämänlaatusi paranisi sen myötä taatusti todella paljon <3

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   1.12.24 18:51:46

Kiitos asiallisista vastauksista. Olette terapian suhteen aivan oikeassa.

En vain tiedä mitä tekisin suhteen kanssa. Mies on todella ihana, mutta minulla on niin huono olo, etten tiedä pystynkö jatkamaan. Uskon, että jos nyt lähden tästä suhteesta, en löydä vastaavaa enää. Olen haaveillut esimerkiksi perheestä, mutta en luonnollisestikaan pysty sellaiseen aivan lähitulevaisuudessa ja jos odottelen vielä viisikin vuotta, on aikaikkunani lastenteolle jo kiinni.

Ehkä olisi kuitenkin parempi päästää mies etsimään itselleen parempaa naista.

Lähettäjä: Mä 
Päivämäärä:   1.12.24 19:02:12

Huhhuh. Apua varmasti kaipaat. Puhu miehen kanssa avoimesti, jaksaako yrittää sitoutua itsesi kokoamisprojektiin vai haluaako lähteä.

Olet kumminkin nyt kartoittanut kasvamisentarpeesi nyt vaan kohti parempaa itseä.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   1.12.24 19:13:52

”Täällä haukuttaisiin täysin lyttyyn sellainen mies joka on niin saamaton ettei edes viikossa saa yhtä vaivaista lamppua vaihdetuksi, ja neuvottaisiin antamaan lapikasta.”

Tähän piti vielä sanoa, että olen toki haukkunut itseni tästä saamattomuudesta ja haluaisin antaa itselleni lapikasta tämän takia. Suoraan sanottuna odotinkin, että joku tulisi tähän keskusteluun sanomaan minua saamattomaksi luuseriksi ja ilmoittamaan, että minun kannattaisi elää yksin, kun en osaa olla ihmisiksi :D Onneksi näin ei ole vielä käynyt.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.12.24 19:23:14

Nimimerkki € kanssa samoilla linjoilla. Mies voi myös hienovaraisesti antaa ymmärtää noita asioita, mistä ap nyt itseään syyttelee. Narsistit esim kyllä osaa löytää ne huonolla itsetunnolla varustetut kumppanit, jotka helposti syyttävät itseään kaikesta, ja vahvistavat tätä piirrettä samalla kun korostavat omaa erinomaisuuttaan. Ei välttämättä ole tällaisesta kyse, mutta aloittajan kannattaa olla hereillä, onko mies niin vilpitön kuin mitä on olevinaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.12.24 19:27:59

"Kiitos, tämäpä kruunasi paskan oloni. Sehän sinulla olikin varmasti tavoitteena, onnittelut, onnistuit."

Tuo sinulle kommentoinut viiva on kokopäivätrolli, joka mätänee hikikomeroonsa ilman mitään muita ihmiskontakteja kuin incelsivustojen samanlaiset tyypit, ja tietysti ht-net. Se on lentänyt pellolle jopa ylilaudalta ja on nyt ht-netissä. Sen ainoa elämänsisältö on sylkeä solvauksia naisille täällä. Sen jutuille ei kannata antaa minkäänlaista arvoa.

Lähettäjä: ' 
Päivämäärä:   1.12.24 19:46:08

"Mies voi myös hienovaraisesti antaa ymmärtää noita asioita, mistä ap nyt itseään syyttelee. Narsistit esim kyllä osaa löytää ne huonolla itsetunnolla varustetut kumppanit, jotka helposti syyttävät itseään kaikesta, ja vahvistavat tätä piirrettä samalla kun korostavat omaa erinomaisuuttaan. "

Tämä tuli itsellenikin mieleen heti aloituksesta - joko aloittaja on entisessä elämässään joutunut narsistin uhriksi ja siksi reagoi näin, tai sitten on narsistin uhri nyt. Tai sekä että.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.12.24 19:54:52

Ja voi olla sellaisiakin miehieä, jotka vaihtaa lampun ihan itseohjautuvasti puhumatta mitään.
Ei nyt eletä aikaa, jolloin nainen on autettava.

Mutta jos haluaa elämän, jossa mies on ihana, kun se vaihtaa lampun ja lempeästi läksyttää asiata, niin muuta yhteen sen kanssa ja odota kolme vuotta ja saat maksaa siitä lampunvaihdosta tuollaisen kanssa sielullasi.

Jopa paras kaveri voi vaihtaa lampun. Siihen ei tarvi ihanaa miestä.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   1.12.24 20:01:33

Olette te kyllä tosi tarkkasilmäistä porukkaa!

Myönnän: olen ollut narsistin uhri aiemmin. Tämä ei ole vain omaa kuvitelmaani, vaan myös muutama muu silloista tilannetta todistanut huomasi, että minua kohdeltiin todella väärin. Se alkoi juuri siten, että tein toisen mielestä kaiken huonosti enkä osannut mitään, olin tyhmä ja laiska ja hidas. Kaikkea muutakin siinä sattui, mutta lopputuloksena ajattelin olevani arvoton ja ansaitsevani vain kaikkea hirveää loppuelämäni ajan. Päästyäni narsistista en uskaltautunut moneen kuukauteen ulos kotoa, vaan sain paniikkikohtauksia jopa kaupassa jos joku katsoi, koska ajattelin olevani ruma ja typerä ja täysi luuseri.

Nykyinen mies tuntuu neuvovan ja auttavan ihan pyyteettömästi, mutta toki minua pelottaa, etten tunnista vaaraa ennen kuin on liian myöhäistä.

Tavallaan en kuitenkaan usko siihen. Miehen neuvominen on ehkä lopulta enemmän vastaavaa kuin autistisella tuttavallani: sitä, että asia on opittu tekemään tavalla x ja hän kokee miellyttäväksi tehdä sen samalla tavalla jatkossakin. En siis saa hänestä sellaisia viboja, että tarkoitus olisi lytätä, vaan neuvoessaan hän varmasti vain ajattelee, että tapa x on vain kertakaikkisen mainio ja hän haluaa jakaa tämän tiedon pelkästä jakamisen ilosta.

Lopputulos on kuitenkin minun vinksahtaneessa päässäni sama: minä teen väärin, minä en kelpaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.12.24 20:03:08

Monet miehet on ihania ihan sillä, koska ne ei hakkaa, ryyppää, vaihtaa lampun ja joskus tiskaa ja tuo kukkia.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   1.12.24 20:04:17

Meillä molemmat on yhtä huithapeleita kodinpidossa ja eletään jatkuvassa kaaoksessa tavarat hukassa. Meillä on elämässä tärkeämpiä ja kivempiakin asioita kuin että koti on tiptop. Ehkä olette vain liian erilaisia. Minä en jaksaisi olla miehen kanssa, joka huomauttelee väärään astiaan sujahtaneesta roskasta.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   1.12.24 20:05:27

”Mutta jos haluaa elämän, jossa mies on ihana, kun se vaihtaa lampun ja lempeästi läksyttää asiata, niin muuta yhteen sen kanssa ja odota kolme vuotta ja saat maksaa siitä lampunvaihdosta tuollaisen kanssa sielullasi.

Jopa paras kaveri voi vaihtaa lampun. Siihen ei tarvi ihanaa miestä.”

En tiedä mistä sait käsityksen, että tarvitsisin ketään vaihtamaan lampun. Vaihdan sen ihan itse, kunhan haen kaupasta oikeanlaisen. Se lamppu oli vain esimerkki siitä, millaisissa tilanteissa menen suunniltani.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   1.12.24 20:08:29

”Monet miehet on ihania ihan sillä, koska ne ei hakkaa, ryyppää, vaihtaa lampun ja joskus tiskaa ja tuo kukkia.”

No tässä miehessä on paljon muutakin ihanaa. Hän tuntuu haluavan, että minulla on asiat hyvin. Minä pelkään, etten pysty tekemään samaa tunnetta hänelle.

Lähettäjä: Neuvo 
Päivämäärä:   1.12.24 20:52:03

Ensiksi kannattaa puhua sen miehen kanssa. Kerro tuntemuksistasi. Jos mies on oikeaa lastua, hän voi vielä yllättää sinut.

Minulla oli vähän vastaavanlainen tilanne kun tapasin nykyisen mieheni, tosin traumani johtuivat erilaisista syistä kuin sinulla. Ja lisäksi en pysty/halua saada lapsia terveyssyistä. Sanoin miehelle suoraan, että haluan olla kanssasi, mutta hänen on mietittävä tarkkaan, mihin kaikkeen joutuu sopeutumaan jos jatkaa suhdetta kanssani. Ja siinä tuo yhä on, kuuden vuoden jälkeen. <3

Hurjasti tsemppiä. Terapiaan kannattaa mennä. Itsekin sain sieltä paljon apua.

Lähettäjä: € 
Päivämäärä:   1.12.24 21:02:47

Sekin on kumppanille todella hajottavat, jos mies on autistimaisen ehdoton ja omassa toiminnassaan niin itseriittoinen että jyrää kaikessa sen oman tapansa ainoaksi oikeaksi.Ethän sä sellaiselle voikaan koskaan olla tarpeeksi hyvä, koska hänellä on jo se paras eli oma itsensä.
kerrot että olette tapailleet muutaman kuukauden.Ei sen pitäisi olla noin vaikeaa jo tuossa vaiheessa.Miehessä voi olla paljon ihanaa, mutta jokuhan siinä on vikana, jos sua ahdistaa itkuun asti, pelottaa ja on epämukava olla.Ja parin kuukauden tuntemisen jälkeen pelkäät ettei koskaan kukaan voi olla yhtä hyvä, vaikka ketään ei tunne kunnolla parin kuukauden jälkeen. Olisiko mahdollista että se mies tosiaan osaa triggeröidä ne kipeimmät kohdat sinussa esiin?Tiedätkö että oikeasti sen miehen pitäisi tuoda sulle turvallinen tunne ja olo että olet lopultakin tosi ihana, ei niin että nyt jo olet epävarma ja pelokas.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   2.12.24 11:07:34

Kiitos taas kommenteista.

Pyöritin näitä asioita mielessäni koko yön. Tällä hetkellä on sellainen tunne, etten ehkä pysty jatkamaan miehen kanssa. Jokin meidän kommunikaatiossamme on pielessä, jostain syystä hän saa kommenteillaan minut suunniltani. En tiedä onko tätä mitään mieltä ottaa puheeksi miehen kanssa, eiköhän hänelle löydy sellainenkin nainen joka kestää miehen tarkkuuden ja osaa tarvittaessa sanoa vastaan, jos kommentit menevät hiusten halkomiseksi. Minä tunnen oloni nyt niin huonoksi ja mitättömäksi, etten kehtaa edes sanoa koko aiheesta mitään. Ehkä on parempi keksiä joku tekosyy ja päättää sen varjolla koko juttu.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   2.12.24 11:19:59

Jos mies on korjaajatyyppi, ei edes kannata pyrkiäkään hänen tasolle, jos ei itse ole. Meillä mies korjaa autot moottorista lähtien. En pystyisi samaan enkä edes vaadi sitä itseltäni. Jos en osaa, en osaa enkä halua sellaista opetellakaan.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   2.12.24 11:22:34

Jos löysit ihanan miehen niin pidä kiinni. Moni mies haluaa olla auttavainen ritari esim lampunvaihdossa. Tietty jos mies tuntuu nipolta täydellidyyden vaatijalta niin sellainen raskasta ja lapikas hyvä.
Ole oma itsesi ja usko pois että sinussakin paljon hyvää joten häntä pystyyn. Pidä itsestäsi huolta-kampaajalla käynti, ripsari yms piristää ainakin omaa itsetuntoa kun katsoo peiliin.
Tietty joillekin terapia voi olla hyvä apu.

Lähettäjä: Sohvapöytä 
Päivämäärä:   2.12.24 11:31:16

Mä en nyt ymmärrä. Mies on kiltti ja huomaavainen, mutta sä viskaat suhteen pois, jotta saat jatkaa ajatellen olevasi huono ja mitätön? Miksi? Ylianalysoitkohan sinä?

Näyttää kuitenkin siltä, että mies haluaa jatkaa kanssasi. <3

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   2.12.24 11:31:24

Minä Vaan: kiitos tsempeistä, mutta veikkaan että tätä ei ripsivärillä korjata.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   2.12.24 11:35:05

Jyräät nyt miehen oman päätäntävallan yli päättämällä, että joku toinen nainen olisi miehelle parempi, koska olisi jo vaihtanut lampun.

Entä jos mies ei halua reipasta remonttireiskanaista, vaan mietteliään haaveilijatytön. Sellaisen kuin aloittaja.

Lähettäjä: toisaalta 
Päivämäärä:   2.12.24 12:10:57

"Suoraan sanottuna odotinkin, että joku tulisi tähän keskusteluun sanomaan minua saamattomaksi luuseriksi ja ilmoittamaan, että minun kannattaisi elää yksin, kun en osaa olla ihmisiksi :D Onneksi näin ei ole vielä käynyt."

Juuri näin, eikä käykään, koska sukupuolesi pelastaa sinut siltä. Sehän tässä niin hienoa onkin.

Lähettäjä: Muhvi 
Päivämäärä:   2.12.24 12:28:54

Muista, aloittaja, että miehekkäälle miehelle on tärkeää tuntea olevansa tarvittu. Hyväntahtoinen, maskuliininen mies PITÄÄ siitä, että saa tehdä jotain konkreettista naisensa hyväksi.

Tiedätkö miksi nämä "feminismin ääriajattelijanaiset" (eli naiset, jotka kovaan ääneen julistavat, ettei miestä tarvita mihinkään eikö sellainen varsinkaan saa auttaa heitä missään) eivät ole kovin haluttuja miesten keskuudessa? Koska heistä puuttuu feminiinisyyteen liitetty tärkeä piirre: kyky VASTAANOTTAA. Se ei tarkoita missään nimessä, että nainen on avuton, vaan että nainen vilpittömästi iloitsee siitä, että hänen miehensä tekee hänelle palveluksia, ja maskuliininen mies iloitsee siitä, että pystyy tällaista tekemään.

Sinä aloittaja tunnut kuvittelevan, että se mies haluaa itselleen naisen, joka käden käänteessä tekee kodin remppahommat ja on samanlainen kuin hän. Se, että mies tekee noita asioita sinulle eikä silti ole naama nyrpeänä, EI OLE RED FLAG vaan merkki aikaansaavasta miehestä, joka on iloinen, että pystyy auttamaan sinua.

Miehiä ja naisia ei yleensä vedä puoleensa se, että toinen on ihan samanlainen.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   2.12.24 12:46:20

Tässä ei ole kyse pelkistä remonttihommista. Mies on maininnut paljon muistakin asioista ollessani hänen luonaan kylässä.

Kerroinkin tuolla ylempänä esimerkin siitä, kun laitoin roskan väärään jäteastiaan. Vähän vastaavia käy koko ajan. Kerran mies oli autoni kyydissä ja huomautteli, miten tuulilasissa on likaa, ajovaloni oli väärin säädetty, auto haisi hevoseltakin.

Menneisyyteni takia en tiedä, mikä on oikeaa kritiikkiä ja mikä taas ihan normaalia kanssakäymistä. En tiedä, onko mies vain turhantarkka vai olenko itse täysin kyvytön elämään kuin normaalit ihmiset. Ehkä olen vain niin huonoa että minua täytyy ohjata jokapäiväisessä elämässä?

Tästä syystä koen suhteen tällä hetkellä tosi raskaana.

Lähettäjä: Muhvi 
Päivämäärä:   2.12.24 13:16:51

Aloittaja, se sinun roskisjuttusi oli tällainen: "Mies on joutunut huomauttamaan muutamasta asiasta (ei edelleenkään mitenkään ilkeästi eikä vakavasta jutusta, vaan kerran esimerkiksi heitin vahingossa roskan muovinkeräysastiaan, kun ne olivat vierekkäin, ja mies sanoi, että roskis on tuo toinen). Ahdistun ja koen olevani jatkuvan tarkkailun alla."

Kyllä minäkin sanoisin ihan neutraalisti "sen voi laittaa tohon toiseen astiaan" tai "biojäteastia on se takimmainen", jos vieras olisi juuri laittanut tai laittamaisillaan väärään. Mieskö siis ei saisi sanoa sitä, vaan hänen pitäisi vaikka vuodesta toiseen kaikessa hiljaisuudessa käydä korjaamassa laittamasi roskat toiseen astiaan? Jos sinä ihan oikeasti menet tällaisesta tolaltasi, niin ei nyt kyse ole siitä että olisit kykenemätön ihminen vaan ihan mahdoton kumppani.

Vaikea sanoa, miten noihin muihin huomautuksiin tulisi suhtautua. Likainen tuulilasi esimerkiksi haittaa näkyvyyttä, jos aurinko osuu siihen. Hevosen hajusta autossa voi omalle kumppanille sanoa ilman, että sillä tarkoittaa mitään pahaa (samoin kuin voisi vaikka sanoa ihan hyväntahtoisesti, että mikäs märkä piski täällä haisee, kun oma tai kumppanin märkä koira on kyydissä). Jostain viemärin hajustakin voisi toisen kotona sanoa sillä ajatuksella, että toinen ei ehkä ole sitä huomannut ja se vaatii jotain toimenpiteitä.

Jos mies ihan oikeasti huomauttelee pahantahtoisesti koko ajan jostain, on tilanne toinen, mutta sinun viesteistäsi päätellen on todennäköisempää, että olet vain niin käsittämättömän huonoitsetuntoinen, herkkä ja hauras, että menet rikki, kun olet vahingossa tukkinut kaupassa käytävän ja joku sanoo "anteeksi" pyytäessään tietä.

Edelleen sanon, että sinun olisi syytä mennä terapiaan. Kun olet niin rikkinäinen, on vaikeaa ylläpitää hyviä ja terveitä ihmissuhteita ja iloita siitäkään, jos sellaisen sattuu löytämään.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   2.12.24 13:37:03

Muhvi: olet täysin oikeassa. Tässä on juuri se asian ydin: koska en enää tunnista normaalin puheen ja mitätöväksi tarkoittavan kommentoinnin eroa, en pysty toimimaan ihmisten kanssa.

Et ole kovin kaukana totuudesta tuossa kauppakommentissasi.

Lähdin miehen kanssa suhteeseen, koska aidosti toivoin selättäneeni nämä ongelmat, pystyväni toimimaan suhteessa ja saavani vielä joskus perheen. On kuitenkin pakko myöntää, että ei minusta ole siihen. Miesparka ansaitsee paljon parempaa kuin minut.

Lähettäjä: Muhvi 
Päivämäärä:   2.12.24 17:28:04

Sinun ei kuitenkaan nyt tarvitse laittaa miehen kanssa suhdetta poikki, jos pidätte toisistanne ja jos saat iloa suhteesta. Voit mennä terapiaan ja aloittaa rakentamaan itsetuntoasi samalla, kun suhde miehen kanssa jatkuu. Jos suhteessa nyt ihan jatkuvasti tulee paha mieli, niin voithan toki lopettaakin suhteen, mutta saatat katua sitä myöhemmin. Siksi ei kannata tehdä hätäisiä päätöksiä siitä. Mutta terapia, terapia, terapia. Omin voimin et todennäköisesti tuosta suosta nouse.

Lähettäjä: l 
Päivämäärä:   2.12.24 17:32:22

”Miesparka ansaitsee paljon parempaa kuin minut.”

Älä viitsi kerjätä sääliä.

Lähettäjä: mamma 
Päivämäärä:   2.12.24 21:50:28

Jatkat suhdetta ja menet terapiaan. Hyvät miehet on harvassa, ei kannata heittää menemään.
Mä en osaa vaihtaa lamppua, en vaihtaa auton renkaita, en tehdä remppaa, en saa edes naulaa seinään, maalla en osaa lämmitää saunaa. Ruokaa osaan tehdä mutta en ole tehnyt ruokaa 15 vuoteen.
Hetkeäkään en ole ajatellut etten olisi mieheni rakkauden arvoinen, pikemminkin, että hän on onnekas, kun on saanut minut.
Mieheni osaa ja tykkää tehdä, tykkää huolehtia musta, tehdä asioita mulle, tuottaa iloa. Hän osoittaa niin rakkauttaan.
Ja jotain hyvää mussa varmasti on koska hän niin itse haluaa tehdä.

Jotain tosi hyvää on sussakin aloittaja!

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   2.12.24 22:07:41

Menisi minullakin hermot, jos toinen koko ajan kommentoisi jokaista pikkuasiaa. Mitä sitten, jos auto haisee tai kengät on huonosti lankattu. Ei niille juuri siinä hetkessä mitään voi. Tuollaiset yksittäiset esimerkit kuulostavat vähältä, mutta kun tunnin sisään kuulee kymmenennen kommentin jostain huonosti olevasta asiasta, niin harva sitä jaksaa hermostumatta.

Tuolla ylempänä oli kommentti autistisen ehdottomasta omien tapojensa suhteen. Jos miehellä vähänkään tällaisia piirteitä on, se saattaa triggeröidä aloittajaa suhteettoman paljon. Ei se ole varsinaisesti kummankaan vika. Te vain saatatte olla epäsopivat toisillenne ihan tahtomattanne.

Lähettäjä: Bo 
Päivämäärä:   3.12.24 00:14:09

Minä sanon, että jos toinen saa sulle huonon fiiliksen usein, ei suhde siitä parane. Alussa pitäisi olla onnellinen ja jotenkin onnensa kukkuloilla.

Kun olen hyvässä suhteessa, se toinen saa mut tuntemaan itseni kauniiksi ja hyväksi. Toinen tekee musta paremman. Ilman tätä fiilistä en kyllä jatkaisi suhdetta.

Lähettäjä: Jone O 
Päivämäärä:   3.12.24 01:24:22

"Miesparka ansaitsee paljon parempaa kuin minut.”

Älä viitsi kerjätä sääliä."

Tämö^. Mulla on ollut suhde naisen kanssa jonka itsetunto on ollut narsistin talloma. Oikea Mies kyllä tietää mitä haluaa, mutta jos jo siitä hermostuu ja uhriutuu, että toinen tarvittaessa kertoo missä roskis on tms, niin on syytä katsoa peiliin. Tää nainen josta mainitsi omasi samoja aloittajan piirteitä. Joko mies oli liian hyvä hänelle tai sitten piti ottaa väkivaltainen hullu, jotta voisi olla olisuhteiden uhri ja kerjätä sääliä muilta.

Nyt nainen, ota ittees niskasta kiinni, ryhdistäydy, kerro miehelle itsetunto-ongelmistasi, puhu, hakeudu terapiaan, jatka suhdetta. Mieshän luultavasti rakastaa sinua, tykätä seksistä kanssasi ja haluaa kokea itsensä hyödylliseksi. Ehkä hän pitää sinua hyvänä äitinä lapsilleen. Maksa takaisin vaikka tekemällä hänelle lapsia. Äläkä loukkaa miestäsi haukkumalla hänen naistaan. Itsesäälissä ja omassa kuvitellussa huonoudessa kieriminen ja oman ja ehkä siten miehenkin tulevaisuuden pilaaminen on väärin. Entä jos hän oikeasti haluaakin juuri sinut(?) Älä anna surkean itsetuntosi pilata elämäänne. Ja koska biologinen kello tikittää, hakeudu terapiaan NYT. 10 vuoden kuluttua on myöhäistä.

Lähettäjä: Å 
Päivämäärä:   3.12.24 10:42:11

Taidatte olla vain hyvin epäsopivia toisillenne. Mies on pilkunviilaaja ja aloittaja täysin hermoheikko loukkaantuva uhriutuja. Lapikasta ukolle ja terapiaa aloittajalle.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   8.12.24 13:25:40

Aloittaja täällä. Tulin vielä kertomaan kuulumisia.

Otin asian puheeksi miehen kanssa. Oikeastaan tämä tapahtui niin, että mies alkoi taas huomautella, nyt tavastani tehdä ruokaa. Käytin siis erästä keittiövälinettä hänen mielestään ”väärin” ja hän tuli sitä siihen kauhistelemaan. Minä totesin napakasti, että olen toistaiseksi pysynyt hengissä tällä ”väärälläkin” tavalla, kiitos huolenpidosta, ja annoin miehen tehdä ruoan loppuun kun on kerran niin etevä.

Myöhemmin otin rauhallisesti puheeksi, että jatkuva kyttääminen ja huomauttelu tuntuu pahalta, ja mies tuntui ymmärtävän. Jatkoimme viikonloppua yhdessä ja hän selvästi nieli joitain kommentteja keskustelumme jälkeen, mutta yksi huomautus lipsahti (sillä kertaa höyläsin juustoa väärin). Mies kuitenkin pyysi tätä heti anteeksi.

Vaikea sanoa, miten tapailu tästä jatkuu vai jatkuuko lainkaan, mutta ainakin toistaiseksi tilanne parani hieman.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   8.12.24 14:09:33

Minä en näe tulevaisuutta suhteelle, jossa huomautellaan juustohöylän oikeaoppisesta käytöstä, mutta aloittajan ajatukset kuulostavat nyt paljon järkevämmiltä kuin aluksi. Tsemppiä, mitä ikinä päätätkin!

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   8.12.24 14:21:59

Jaksoin lukea vain aloittajan aloituksen. Sen mukaan mies ei mitenkään hötkyillyt asiaa vaan aloittaja suurentelee asioita omassa päässään. Olen itse 29v sinkku. Minulta saattaa välillä mennä puolikin vuotta että saan jonkin asian hankittua. Joskus jopa laskut jäävät maksamatta ajallaan. Tosi ahdistava ajatus että pitäisi ihmisenä olla täydellinen. Olin kerran suhteessa, jossa mies häpesi minua, kun minulla ei köyhänä opiskelijana ollut varaa maksaa isoa kauppalaskua tai jouduin odottamaan vaikka sähkölaskun muistutuslaskua. Hänhän oli siis itse niin täydellinen ja työssäkäyvä, mutta paha muille ihmisille.

Minä olen hyvä juuri näin niin kuin olen. Jos toiselle se ei riitä, niin menkööt menojaan. Aloittajan täytyy tehdä töitä oman itsetuntonsa eteen. Se ei tarkoita välttämättä eroamista, mutta jos jatkat samaa rataa, väsytä itsesi ja ohella voi kaatua myös parisuhde. Eli pitäisi itse voida hyvin että kykenisi hyvään parisuhteeseen, varsinkin noin alkumetreillä. Hae siis ammattiapua, tuskin näistä hötölän viesteistä on apua.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   8.12.24 14:42:30

”Minä en näe tulevaisuutta suhteelle, jossa huomautellaan juustohöylän oikeaoppisesta käytöstä, mutta aloittajan ajatukset kuulostavat nyt paljon järkevämmiltä kuin aluksi. Tsemppiä, mitä ikinä päätätkin!”

Kiitos.

Olin aloitusta kirjoittaessa ja vielä vastatessakin aika väsynyt ja kuormittunut, joten sain tästä päässäni aikaiseksi melkoisen draaman.

Nyt olen tarkastellut miehen käytöstä (ja omaani) mahdollisimman neutraalisti ja tullut siihen tulokseen, että miehelläkin on selvä kontrollintarve ja taipumus huomautella oikeasti naurettavista asioista. Hän tämä myönsikin.

En ehkä osannut tuoda aloituksessa hyviä esimerkkejä esiin, koska ihan aidosti lähdin siitä oletuksesta, että olen jotenkin ”huono” ja mies kritisoi minua täysin perustellusti ja syystä.

Mutta pakko todeta, että miehellä on kotonaan ERITTÄIN tarkat systeemit ja selvästi hän ei siedä siitä poikkeamista kovin hyvin. Tällä kertaa tosiaan leikkasin vihanneksia väärin (siis lopputuloksessa ei ollut valittamista, mutta tapani leikata oli kuulemma ”holtiton”), ja sitten oli tämä tapaus, että höyläsin juustoa täysin väärin.

Kun pidin puoleni, huomasin, että mieskin pystyi luopumaan kontrollistaan edes hieman. En osaa sanoa, haluanko siitäkään huolimatta jatkaa suhdetta. On todella kuormittavaa, kun mies pätee jokaisesta pikkuasiasta. Hänen luonaan tunnen taantuvani joksikin aivottomomaksi pikkuapulaiseksi täysivaltaisen aikuisen sijaan. Olen jo huomannut, että annan miehen touhuta sitten yksin, istun vaan sohvalla selaamassa puhelinta mieluummin kun menen kuuntelemaan valitusta.

Mies napisee myös minun kotonani. Pitäisi olla sitä ja tätä ja tuota. Minun lisäkseni hän komentelee koiraani, jolla on kotona esimerkiksi lupa tulla vapaasti sohvalle tai keittiöön, ja tämä miestä selvästi ärsyttää.

Lähettäjä: Ennea 
Päivämäärä:   8.12.24 15:11:04

Ehkä ei jatkoon, sanon mutta katso nyt hetki tuossa ja harjoittele pitämään puoliasi. Näet siinä samalla mikä on. Ehkä hänkin on tottunut naputtamaan mutta voi luopua kun toinen laittaa vastaan. Sinä voit myös opetella olemaan lukematta rivien välistä sitä mitä siellä ei lue. Se että sinulle sanotaan asiasta tai jokin on erimieltä ei ole maailmanloppu. Eikä tarkoita sitä ettei toinen tykkäisi. Mieti omalle kohdalle kuinka rasittava olisi "kyllä kumta, anteeksi anteeksi, älä vain suutu" mielistely. Luonnetta saa ja pitää ollakin ja itseään on arvostettava.

Nuo esimerkit voi tulkita monella tavalla. Minä pitkässä parisuhteessa tuumaisin että turpa kiinni äläkä valita kuin akat, kasvaa tissit. Minun auto haisee hevoselle ja se minulle usein todetaan. No pese kädet jos ratista saa ne hevosenpaskan hajuiseksi. Tuulilasi on paska, tiiän ja vakuutukseen saisi uuden kun ehtisin, vihtisin ja muistaisin varata ajan. On huomauteltu asiasta ja tuumattu että ok lakkaan muistuttamasta. Jos valot on päin persettä suunnattu se haittaa minuakin ja saatanpa ajaa samantien mehtätielle säätämään kun puheeksi tuli. @!#$ minuakin miehen tyyli täyttää tiskari mutta olen luopunut toivosta että muuttaisi tyyliään, järjestän itse jos täytän loppuun. Esimerkkejä joita on hyvässäkin parisuhteessa ja siitä huolimatta vaikka on hyvä ukko tekee tuo mieli välistä pilkkoa kukkapenkkiin tai vaihtaa. Täydellistä ihmistä ei ole, älä tuhlaa elämääsi sen etsimiseen.

Lähettäjä: Sumutar 
Päivämäärä:   8.12.24 15:40:59

En jaksaisi kuunnella jatkuvaa ja turhaa arvostelua.

Huomaat jo nyt muuttavasi käytöstäsi sekä miehen luona että kotonasi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.12.24 15:45:56

Onko hevosnaiset oikeasti noin onnettomia?

Lähettäjä: Ei 
Päivämäärä:   8.12.24 15:52:30

Älä aloittaja jatka suhdetta. Tuo viimeinen teksti jonka kirjoitit niin todellakin vahvistaa sen. Et voi olla edes kotona rennosti vaan mies napisee sielläkin pikku jutuista noin lyhyen tuntemisen jälkeen eikä tule siitä helpottamaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.12.24 15:59:24

"tai sitten piti ottaa väkivaltainen hullu, jotta voisi olla olisuhteiden uhri ja kerjätä sääliä muilta."

Sinulla on kyllä todella myrkyllinen näkemys naisista. Väkivallan uhri ei ole väkivaltaisen miehen kanssa siksi, että saisi kerjätä sääliä, tämä on todella kieroutunut ja naisvihamielinen näkemys sinulta.

Kun et selvästikään tästä aiheesta mitään ymmärrä etkä edes halua ymmärtää, niin kannattaisi edes olla hiljaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.12.24 16:04:43

"Hänen luonaan tunnen taantuvani joksikin aivottomomaksi pikkuapulaiseksi täysivaltaisen aikuisen sijaan."

Tämä kertoo oikeasti paljon ja on tosi hyvä, että olet tiedostanut itse miten huono vaikutus miehellä on sinuun. Tällaisia miehiä on, jotka haluavat naisesta tuollaisen pikkuapulaisen, he eivät halua aikuista kumppania ja he pyrkivät alistamaan naisen kuin holhottavaksi lapseksi.

Olet päässyt jo tosi paljon eteenpäin, nyt kannattaa tehdä vielä se päätös, että lopetat tuollaisen suhteen joka vain huonontaa elämänlaatuasi ja pilaa itsetuntosi.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   8.12.24 16:53:36

Kiitos taas teille!

Alan itsekin kallistua siihen, ettei suhteen jatkumiselle ole edellytyksiä. Vaikka arvostelu liittyykin nyt sinänsä mitättömin pikkuasioihin, millaisista asioista mies kommentoi tulevaisuudessa?

Aluksi ajattelin, että miehen tarkka ja huolellinen ote olisi esimerkiksi perhe-elämän kannalta optimaalista, mutta onkohan todella näin? Voin vähän turhan helposti kuvitella, että tästä viiden vuoden kuluttua olisimme tilanteessa, jossa minä olen lasten kanssa kotona ja mies tulee töistä joka päivä vain valittamaan miten pieleen kaikki tehty ja miten hyödytön vaimo hänellä on. En toki sano että tämä olisi se todellisuus, mutta minun on helppo uskoa, että mies tällaiseen pystyisi. Sitä taas en itselleni halua. Olen sata kertaa mieluummin yksin ja lapseton kuin tunnen oloni luuseriksi sen ihmisen takia, jonka pitäisi saada minut tuntemaan oloni upeaksi ja hyväksi.

Olin viikonlopun miehen luona ja huomaan olevani tosi väsynyt. Jopa yhdessä katsottavan elokuvan valitseminen on hänen kanssaan työlästä, kun mikään minun ehdotukseni ei käy ilman tarkkaa googlausta ja leffan saamien arvosanojen selaamista. Jopa elokuvan hahmojen toimintaa piti kritisoida, kun joku toimi väärin tai ”näytti tyhmältä”.

Tänään aion mussuttaa suklaata ja katsoa aivottomia jouluelokuvia sydämeni kyllyydestä.

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   8.12.24 17:03:57

Tässä vielä yksi näkökanta asiaan. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Mieskin voi olla tuollainen sen takia miten hänet on kasvatettu tai elämä muovannut. Eli jos rakkautta riittäisi, ottaisi mies palautteen vastaan käytöksestään ja esimerkiksi ehdottaisi hakevansa siihen apua. Jos ihminen käyttäytyy niin että tahtomattaan pilaa kaikki parisuhteet käytöksellään niin aikuisen ihmisen pitäisi pystyä myöntämään omat virheensä sekä esimerkiksi hakea muutaman kerran ammattiapua pystyykseen muokkaamaan omia käytöstapojaan.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   8.12.24 17:17:05

”Tässä vielä yksi näkökanta asiaan. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Mieskin voi olla tuollainen sen takia miten hänet on kasvatettu tai elämä muovannut. Eli jos rakkautta riittäisi, ottaisi mies palautteen vastaan käytöksestään ja esimerkiksi ehdottaisi hakevansa siihen apua. Jos ihminen käyttäytyy niin että tahtomattaan pilaa kaikki parisuhteet käytöksellään niin aikuisen ihmisen pitäisi pystyä myöntämään omat virheensä sekä esimerkiksi hakea muutaman kerran ammattiapua pystyykseen muokkaamaan omia käytöstapojaan.”

No, tätä mietin itsekin. Pohdin, olisiko syytä antaa miehelle vielä mahdollisuus muuttaa käytöstään — ja samalla toki keskittyä myös oman käytökseni hiomiseen, koska kuten aiemmista viesteistäni käy ilmi, olen minäkin turhan herkkä. Mies kuitenkin otti kommenttini vakavasti ja vaikka hän tarkka onkin, tekee silti monissa asioissa varmasti minulle mieliksi ilman että sitä edes tajuan.

Parhaassa tapauksessa voisimme kasvaa yhdessä, pahimmassa tapauksessa mies on oikeasti joustamaton perfektionisti ja murskaa jo ennestään hauraan itsetuntoni lopullisesti. En tiedä olenko valmis ottamaan sen riskin, kun tapailua on kuitenkin takana vasta pari-kolme kuukautta ja tässä vaiheessa asiat olisi helppo päättää.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   8.12.24 17:22:18

Minun koiraani komentaisi joku mies, varsinkaan asiasta, jota se saa tehdä, tasan kerran, ja suhde olisi siinä! Meidän koiraa koulutetaan positiivisella vahvistamisella, ei eitä karjumalla, ja se saa omassa kodissaan olla ihan missä haluaa, mukaanlukien meidän sänky.

Kontrollifriikkeys ja perheen perustaminen ei sovi yhteen! Lapset tuovat mukanaan kaaosta, sotkua, ennakoimattomia tilanteita, ja tilanteita, joissa täytyy toimia eri lailla kuin on tottunut. Kuvittele miestä komentamassa lasta, joka on vahingossa kaatanut maitolasin tai laittanut sukat vääriin jalkoihin!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.12.24 17:28:13

"No, tätä mietin itsekin. Pohdin, olisiko syytä antaa miehelle vielä mahdollisuus muuttaa käytöstään — ja samalla toki keskittyä myös oman käytökseni hiomiseen, koska kuten aiemmista viesteistäni käy ilmi, olen minäkin turhan herkkä"

Tämähän on juuri se neuvo mikä naisille aina annetaan. Että pitää antaa mahdollisuus. Ja niin menee monella naisella oma elämä ihan hukkaan niiden mahdollisuuksien antamisessa, ymmärtämisessä ja sietämisessä, itsensä hävittämisessä, oman hyvinvoinnin unohtamisessa. Ja miehet saavat sen kun porskuttaa menemään.

Ei. Omaa elämää ei tarvitse pistää pilalle siksi, että toinen on ehkä tietynlaiseksi kasvatettu ja olosuhteidensa tulos. Johtui se toisen käytös mistä vain, kukaan ei ole velvollinen olemaan parisuhteessa sellaisen ihmisen kanssa joka kohtelee huonosti. Ymmärtää voi, mutta sitä ymmärrystä ei tarvitse eikä kannata harjoittaa parisuhteessa.

Ja ihan oikeasti naiset, ei miehen ikävälle käytökselle todellakaan aina eikä edes usein ole syynä mikään sellainen, että mies olisi jonkinlainen olosuhteiden uhri. Moni mies yksinkertaisesti tykkää käyttää valtaa kumppaniinsa.

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   8.12.24 17:28:45

Niin. Toisaalta jos aina lähtee eteenpäin kun on vaikeaa tai toisessa virheitä niin loppupeleissä voi jäädä yksin. Eli tuskin löytää ihmistä joka on ihmisenä täydellinen. Jos ihmisellä on halu kehittää itseään niin se on vain positiivista. Tietysti on sinun valinta jäätkö suhteeseen.

Tietysti mikään esimerkiksi väkivalta, kaltoinkohtelu jne. ei ole hyväksyttäviä asioita. Eli jos esimerkiksi jotain sellaista ilmenisi suhteessa, sanoisin että kerrot miksi haluat erota ja sitten eroat.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.12.24 17:38:43

"Niin. Toisaalta jos aina lähtee eteenpäin kun on vaikeaa tai toisessa virheitä niin loppupeleissä voi jäädä yksin. Eli tuskin löytää ihmistä joka on ihmisenä täydellinen"

Täydellistähän tässä ei tosiaan ole kukaan haikaillut eikä kuvitellut itse sellainen olevansa, mutta ei se nyt mikään ihmeellinen vaatimus ole, että haluaa kumppanin joka ei jatkuvasti arvostele ja kontrolloi. Mutta ilmeisesti miehiltä ei saisi vaatia juuri mitään.

Aloittaja kertoo kuinka mies on saanut hänet taantumaan jonkinlaiseksi tahdottomaksi pikkuapulaiseksi. Kuulostaako tämä sinusta terveeltä suhteelta johon kannattaa jäädä?

Miehen käytös ON juuri sitä kaltoinkohtelua. Sitä on muutakin kuin se, että hakataan toista. Kyseessä on henkinen väkivalta.