|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 25.11.24 10:48:03
Olen vasta kaksi vuotta ollut kokopäivätöissä, sitä ennen tein vain osa-aikaista työtä yli 10 vuotta, toki välillä oli lyhyitä kokopäivätyöjaksoja max 1v, mutta yleensä vain pari kuukautta kerrallaan.
Nyt lasten myötä ja kaiken kallistuessa oli rahallisesti pakko aloittaa kokopäivätyöt. Mutta en tunnu nyt millään soveltuvun tekemään työtä. Ahdistaa, en saa työhommia aloitettua, aikaa kuluu ihan todella kauan pieniinkin työasioihin jne. Teen töitä kotoa käsin ja työ on sellaista, että esihenkilö ei ole ihan selvillä minkä verran oikeasti teen tai siis en tee töitä. Esim. viime viikon to ja pe en saanut yhtään mitään tehtyä töissä, vaan tuijotin vaan tietokoneen ruutua. Silti olen saanut kiitosta töissä ja hiljattain jopa pienen palkankorotuksen mikä on mielestäni hullua kun oikeasti teen töitä ehkä 40% työajasta. Minulla on adhd, mutta en imetyksen takia voi lääkkeitä käyttää. Haluaisin lopettaa työt kokonaan, mutta rahallisesti se ei ole mahdollista. Nyt yritän lasta ihan vaan sen takia, että voisin jäädä ensin raskauspahoinvoinnin takia saikulle ja loppuraskaudesta vielä uudelleen saikuttaa ja sitten äitiyslomalle eli jaksaisin tehdä töitä sen pari kuukautta ihan vaan siksi kun tietäisin pääseväni kohta pois töistä. Olisin niin paljon onnellisempi vaan kotiäitinä ja tarkoitus tehdä kaksi lasta putkeen niin että kotonaoloaika olisi pitkä ja ehkä ehtisin siinä ajassa hankkia jonkun toisen työn. Onkohan minulla työuupumus vai johtuuko hankaluudet vain lääkitsemättömästä adhd:sta. Entä jos en adhd:n takia vain yksinkertaisesti sovellu työelämään. Vai olenko hullu kun en ole tyytyväinen näinkin helppoon työhön, jota tosiaan pystyy tekemään hyvin vähän kun kukaan ei pysty vahtimaan paljonko oikeasti teen? Palkkakin alkaa nelosella... Mutta minua ahdistaa itseä tosi paljon kun lintsaan töistä. Onko ok hankkia lapsia lähinnä päästäkseen hetkeksi pois työelämästä? :D Toki lisää lapsia haluan muutenkin.
|