Lähettäjä: Lö 
Päivämäärä:   18.11.24 23:15:10

Vanhuutta? Olen tahattomasti lapseton. Olen aina halunnut ison perheen mutta en koskaan tavannut miestä jonka kanssa olisin voinut kuvitella tekeväni lapsia. Olisi ehkä vain pitänyt, sillä olisi ollut ainakin toinen rakastava vanhempi. No näin kävi enkä koskaan uskaltanut itsellisestikään suunnitella lasta. Nyt olen 45v ja taitaa olla juna mennyt..

En tiedä kaipaanko enää niin sitä lasta, vaan pelottaa että kun olen vanha niin nökötänkö kaikki päivät, juhlat ja muut yksin kodissani? Kuka minua muistaisi? Ehkä onnistun jonkun miesystävän hankkimaan, tällä hetkellä ei sitäkään.. muita sukulaisia ei enää ole kuin vanhempi veljeni jolla aikuinen lapsi ja eivät ole kiinnostuneet olemaan tekemisissä. Ei ketään pakottaakaan voi..

Alkanut nyt ihan yhtäkkiä harmittamaan äitini poismenon jäkeen. Rakastan laittaa "juhlaa" ja tehdä ruokaa ja kauniita kattauksia. Viime jouluna luonani oli äitini ja silloinen miesystävä aikuisen tyttärensä kanssa. Olin jotenkin tosi onnellinen ja hukutin heidät lahjoihin ja ruokaan. Nyt tänä jouluna. Ei ole ketään kutsuttavaa. Olen vain minä..
Ei järkeä laittaa joulua tai ruokaa, ei mitään.

Miten teillä muilla?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   18.11.24 23:18:04

En pelkää, jos en ole tarpeeksi höperö niin päätän päiväni jos joku vakava sairaus iskee, jos taas olen seniili niin enpä tajua tästä maailmasta.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   18.11.24 23:27:47

En pelkää. Minulla on sisko ja ystäviä. Mieskin on, mutta hän on vanhempi ja kroonisia sairauksia, joten tulee kuolemaan paljon ennen minua. Varmasti jonkinlainen joulunviettoporukkakin löytyy, kunhan ei jumitu turhan perinteisiin malleihin.

Lähettäjä: jes 
Päivämäärä:   18.11.24 23:30:32

N, mistä tiedät että miehesi kuolee ennen sinua? Aika uskaliasta on ennustaa kuka kuolee ensin!

Lähettäjä: d 
Päivämäärä:   18.11.24 23:36:32

En pelkää.

Juhlin ja laitan joulua ja muita juhlia nytkin ihan itselleni. En jotenkin tajua asennetta, että juhlaa ei voisi viettää hienosti ja kivasti itsekseen, ikään kuin ei itse olisi juhlan arvoinen.

Lähettäjä: jj 
Päivämäärä:   18.11.24 23:50:56

En pelkää vanhuutta. Olen omasta halustani lapseton.

Kyllä minä jotenkin pärjään. Jos en pärjää, niin aina voin itse päättää päiväni.

Lähettäjä: Rcj 
Päivämäärä:   18.11.24 23:55:12

En pelkää. Kavereita on, joiden kanssa juhlia. Ja jollei ole niin voin mennä vaikka johonkin ryhmämatkalle tai vapaaehtoistyöhön, jollen halua yksin olla. Viihdyn kyllä hyvin itsekseni.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.11.24 00:05:02

Miksi lapsettomuus tarkoittaisi yksinäisyyttä? Onhan sitä ystäviä ja kokonainen sukupolvi potentiaalisia uusia ystäviä, sisarukset, sisarusten lapset, kumppani, kumppanin perhe...

Se, että jää yksin nököttämään on asenneongelma.

Lähettäjä: G 
Päivämäärä:   19.11.24 00:06:27

En pelkää. Ei ole niin sanottu etteikö lapsia hankkinutkin saisi nököttää juhlia yksin, lapset voi asua kaukana ja heillä on oma elämänsä. Toisin kuin perheellinen, lapseton on elämässään tottunut olemaan paljon yksin ja usein kaipaakin omaa rauhaa. Itselle lapsettomuus on valinta, pitkälti juuri siksi etten jaksaisi sitä jatkuvaa härdelliä ympärillä.

Juhlan voi laittaa ihan itselleen tai vaikka matkustaa jonnekin. Itsellä on isä vielä elossa, hänen kanssaan vietetään joulua kahdestaan, ennen oli miesystäväni mukana mutta tänä vuonna ei enää. Sisko on, mutta hän ei tule koskaan jouluksi vanhemmille vaan on mieluummin töissä. Veli on kuollut, hänellä lapsia, joilla taas on omat kuviot. Vaikkei sitä porukkaa hirveästi ole, rakastan joulua ja tykkään laittaa kodin kauniiksi. Itsellä myös lapsettomia ystäviä, joiden kanssa varmaankin alamme jouluja viettää, sitten kun kaikilta on vanhemmat lähteneet.

Eikä ne perhe- ja sukujoulutkaan aina niin auvoisia ole kuin lehden kannessa näyttää. Usein kuuluu olevan suuret odotukset, mutta lopputuloksena itkua ja hammasten kiristystä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.11.24 00:08:14

Muistakaa että sisarukset ja ystävät vanhenee siinä missä sinäkin. Ei voi olettaa että kun olet 80-v, se sinun ikäluokan sisarus tai kaveri tulee luoksesi jouluna käymään.

Lähettäjä: Lö 
Päivämäärä:   19.11.24 00:17:05

- Ei lapsettomuus tietenkään tarkoita yksinäisyyttä mutta minunkin tapauksessa sisarus ei halua olla tekemisissä ja en ole onnistunut saamaan sellaisia ystäviä jotka ottaisivat jonkun perheensä ulkopuolelta seuraansa. Eikä ole miesystävää. Että vaikea vaikuttaa

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.11.24 00:47:01

Tilanne vähän eri mutta tässä yhden lapsettoman kokemuksia https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010783833.html

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.11.24 01:11:36

Ihmisen pitää hankkia itselleen ystäviä.

Suomalainen kulttuuri vain on tosi... Ei edes perhekeskeinen vaan ydinperhekeskeinen. Äiti, isi, lapsi. Ei edes isovanhemmat ja tädit, sedät, serkut kuten muualla maailmassa vaan tuo pikku ydinperhe vain. Se on huono juttu monen kannalta. Myös sen ydinperheen jäsenten koska lapset hankkii usein omat perheet, tulee eroja ja sitten on taas yksin.

Moni viettää joulun yksin, on mahdollista koostaa porukka joka tapaa vaikka joka vuosi yhteisessä joulunvietossa. Ja aina voi lapsia tehdä lahjasoluilla jos vaan rahaa on.

Lähettäjä: Assf 
Päivämäärä:   19.11.24 01:23:54

"Lähettäjä-

Päivämäärä19.11.24 00:08:14

Muistakaa että sisarukset ja ystävät vanhenee siinä missä sinäkin. Ei voi olettaa että kun olet 80-v, se sinun ikäluokan sisarus tai kaveri tulee luoksesi jouluna käymään"

Eipä voi myöskään olettaa, että se lapsi tulee jouluna käymään. Tai että se lapsi on edelleen edes hengissä.