Lähettäjä: Hau 
Päivämäärä:   14.11.24 21:15:56

Tulipa tässä mieleen kysellä mistä syistä olette luopuneet joskus eläimistä? Kaverini alkoi tapailemaan uutta naista n. kuukausi sitten ja päättivät muuttaa yhteen. Nyt tämä nainen on luopumassa koirastaan, koska mies on allerginen. Itse pidän järjettömän eläimestä luopumista tuossa kohtaa. Toki naista ja koiraa en kummemmin tunne, mutta vähän varoittelin kaveria, että jos toinen on valmis luopumaan lemmikistään lyhyen tapailusuhteen vuoksi, niin itse olisin varuillani koko ihmisen suhteen..

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   14.11.24 21:20:15

Joskus on tehtävä kompromissejä. Itse annoin kerran koiran pois koska ei tullut toimeen miehen kissan kanssa. Kissa oli tullut ennen meille ja minulla hevosia yms niin reilua niin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   14.11.24 21:37:58

Ikinä en ole joutunut luopumaan ja ihan helposti ei tule tilannetta, jossa olisin sen valmis tekemään.

Oman lapsen allergia olisi ehkä saattanut olla sellainen, tosin siihenkin olisin yrittänyt löytää jonkun toisen ratkaisun (koirille oma tila tai muu vastaava järjestely). Toinen tilanne, jossa asiaa joutuisin miettimään olisi se, jos omat lemmikit eivät tulisi keskenään toimeen. Pitäisi punnita, että pystyykö tarjoamaan kaikille siinä tapauksessa riittävän stressittömän elinympäristön esim. eristämällä tmv.

Ja totta kai, jos itse sairastuisin vakavasti ja parantumattomasti, olisi pakko etsiä eläimille uudet kodit.

Itsekin pitäisin sellaista ihmistä, joka kevyin perustein luopuisi lemmikistä, jollain tapaa epäluotettavana tai ailahtelevaisena tai jotain.

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   14.11.24 22:13:38

Yhden koiran olen antanut pois. Vaikea isä-poika suhde. Minulla oli siis isäkoira 7 vuotta ja hänen poikansa 1,5 vuotta. Ensimmäinen yhteinen vuosi meni hyvin. Isäkoira oli liiankin kiltti "pennulle", sitten jossain vaiheessa isäkoira katsoi poikansa aikuiseksi ja alkoi vaatimaan käytöstapoja. Poika oli saanut olla ja tehdä pentuna mitä vaan, ja isä kesti tai väisti. Uudet säännöt ei pojalle sopinut, ja niistä tuli kovaa keskustelua. Tuli pieniä haavoja, joita voitiin sitten taas hyvässä yhteishengessä "hoitaa".

Koirien stressitaso oli hyvistä hetkistä huolimatta korkealla. Kumpikaan koira ei enää oikein rentoutunut. Poika muutti sitten sukulaiseni luo. Juuri leskeksi jäänyt mies, jolla oli ennenkin ollut koiria. Hoidin edelleen koiran turkin (trimmattava rotu), huolehdin rokotukset... Molemmille koirille paras ratkaisu.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   14.11.24 22:26:21

Olen luopunut undulaateista uuden poikaystävön takia, joka oli allerginen. Menimme sittemmin naimisiin. Koirasta en luopuisi.

Lähettäjä: Said 
Päivämäärä:   14.11.24 22:41:03

Ihminen on aina tärkeämpi kuin eläin.

Yksi tuttu pariskunta luopui koirastaan vasta, kun lääkäri ilmoitti, että tämä teidän puolivuotias vauva ei sairaalasta teille kotiudu ennen kuin on varmaa, että koirasta on luovuttu ja koti siivottu.
Puolivuotias vauva oli silloin kolmatta kertaa keuhkot tukossa spiirassa lasten teholla.

Myös jokainen elukka, joka käy ihmisen päälle pitää lopettaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.11.24 07:31:39

^^ Tämä!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.11.24 08:14:47

En luopuisi eläimestä yhdenkään kumppaniehdokkaan takia. En ylipäätänsä alkaisi tapailemaan miestä, joka on koirille allerginen tai ei niistä tykkää. Kumminkin omaan elämään koirat kuuluu, eikä sen miehen pysyvyydestä ole vielä mitään varmuutta.

Lähettäjä: True sennu 
Päivämäärä:   15.11.24 09:57:14

Juuri kuten said sen sanoikin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.11.24 10:39:47

Meillä tuli kodinvaihtaja joka on resurssiagre muille koirille. Edellisessä kodissa asui muutaman koiran laumassa.

En alkaisi seurustelemaan ihmisen kanssa joka on allerginen. Lapsen vakavan allergian takia harkitsisin, mutta hyvin tarkkaan