|
Lähettäjä: wooow
Päivämäärä: 14.11.24 17:26:13
Olen. Ihan tarkoituksella. Itseäni puolustaakseni ja kerran kaveriani puolustaakseni. Enkä todellakaan kadu.
- Olin teini kun minua muutamaa kymmentä vuotta vanhempi mies ahdisteli minua seksuaalisesti. Hän ei lopettanut ennen kuin mottasin kyynärpäällä naamaan ja silloinkin tarrasi minuun uudelleen, jolloin raavin hänen silmäänsä ja potkaisin munille kahdesti. Toinen kerta ei osunut.
- Sama mies ahdisteli minua seksuaalisesti pari vuotta myöhemmin. Tarrasi tisseistäni kiinni naureskellen "Anna kaverille vähän. Anna kaveri vähän koittaa". Huitaisin häntä ja hän väisti nauraen "No älä nyt, anna kaveri vähän koittaa". Potkin munille kolmesti joista vain toinen osui, ensimmäinen ja kolmas meni huti.
- Löin isääni kun hän kiusasi minua eikä lopettanut. Naureskeli vain, että kyllä kosketusta pitää oppia sietämään eikä kivusta pidä valittaa. Hän pisti ja tökki minua terävällä ruuvimeisselin tapaisella työkalulla niskaan, kaulaan ja selkään eikä lopettanut vaikka itkin vtutuksesta ja kivusta. Istuin sohvalla katsomassa telkkaria. Haukkui, kun aloin itkeä vaikka hän käyttäytyy ihan normaalisti. Löpsäytin kämmenselällä häntä poskeen kun taas yritti pistää minua sillä pistotyökalulla johon hän dramaattisesti reagoi "Ai jai. Nyt kävi pahasti. Suusta tulee verta" ja jatkoi valitusta ja sitten haukkui minua, että koskaan ei saa lyödä ketään ja minäkään en olisi sanut lyödä häntä. Ei hänestä edes mitään verta tullut, esitti vain. Se läpsäytykseni ei edes kunnolla osunut ja oli yhtä kova kuin jos heität nenäliinalla jotakuta päähän. Ja jopa nauroi, että läpi meni ja minä uskoin sen. Sanoin, että jos minä en saa lyödä häntä niin miksi hän sitten saa kuristaa minua. Hän esitti, ettei tiedä mistä puhun. Sanoin, että kun olin 5 v ja hän huusi että tule sisälle syömään, niin en tullut heti ja hän sitten raivostui kun nosti minut kurkusta/kaulahuivista ilmaan, roikotti ja ravisti ja huutoraivosi. Syynä tosiaan se, että en tullut välittömästi. Ja perusteluna se, etten ensin kuullut kun hän huusi ja sitten palasin hakemaan kintasta jonka pudotin, eli isän mielestä hidastelin tarkoituksella. Väitti, ettei noin ole koskaan käynyt ja kysyin, että eikö. Miten sitten isäni lopetti sen kuristamiseni vasta kun äiti tuli ovelle huutamaan, että mitä täällä tapahtuu. (Isän kuolema oli elämäni paras asia. Valitettavasti ei kuollut jo tuolloin vaan vasta kun olin jo aikuinen. Ja äiti oli liian kiltti sanomaan isälle vastaan ja me lapsetkin siitä kärsimme.)
- Kerran löin erästä kaverimiestä, kun hän hyökkäsi tyttöystävänsä Minden kimppuun pahoinpitelemään tätä. En siis puolustanut itseäni vaan kaveriani. Siinä oli kaksi muutakin kaveria näkemässä tilanteen ja myös Tinden vanhemmat tulivat ihmettelemään ja heittivät tuon poikaystävän pihalle. Olimme siis Tinden vanhempien luona viettämässä iltaa ja tuo poikaystävä tuli sinne riehumaan ja hyökkäsi Minden kimppuun koska häntä raivostutti, että tyttis viettää aikaa tyttöporukassa eikä hänen luonaan kahdestaan kotona.
En todellakaan ole sitä mieltä, että ketään saa lyödä muuten vain, mutta itsepuolustuksena se on ihan sallittua jos joku ensin hyökkää fyysisesti, eli on tarve vastata fyysisesti.
|