Lähettäjä: huijarisyndrooma 
Päivämäärä:   13.11.24 06:03:58

Pelkääkö muut soittaessanne töihin että olette kipeä, että teitä ei uskota? Tai että teidän pitää hankkia sairastodistus?

Oon ollu töistä poissa vaan kuumeen takia ja oon aika harvoin kipee, joten ei oo ikinä tarvinnut hankkia todistusta. Mutta pelkään aina soittaessa että mun ei uskota olevan kipeä (en välttämättä kuulosta kipeältä vaikka olisin) ja että pitää hankkia todistus että oon kipeä. Ja siis pelkään sitä että mun pitäisi mennä vastaanotolle ja yllättäen mulla ei olisikaan kuumetta tms :D

Meillä saa olla omalla ilmotuksella pois x päivää, mutta nekin pitää esimiehen myöntää. Ja sitten jos sen jälkeen kipeä niin joko omaa ilmotusta jatketaan tai haetaan sairastodistus.

Lähettäjä: tassu 
Päivämäärä:   13.11.24 06:10:58

Meillä täytyy aina olla saikkutodistus ekasta päivästä alkaen. Sinällään ihan hyvä, koska lähiesimies on vähän...tapaus ja kun on mustaa valkoisella, asia on sillä selvä. Olen yleensä poissa 2-3 päivää flunssan takia joten onhan se ärsyttävää sen takia soitella työterveyteen, mutta minkäs teet...

Lähettäjä: 123 
Päivämäärä:   13.11.24 06:14:43

Ei ole koskaan vaadittu saikkutodistusta muutaman päivän poissaolosta. Tosin viimeksi, kun olin kuumeessa, niin lääkäri kirjoitti 3 päivää suoraan saikkua ihan pyytämättä ja näkemättä (pyysin digilääkäristä reseptiä). Työ on sellaista, että pystyn tekemään paljon etänä, joten saikullakin tulee kyllä tehtyä töitä.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   13.11.24 06:15:12

Pakko sanoa, että kyllä. On tosi korkea kynnys soittaa töihin ja ahdistaa jo valmiiksi. Eikä se vaikuta, että toiseen työhöni ei tarvitse edes sairauslomailmoitusta, vaikka olisi viikon poissa, kun minuun luotetaan sen verran, että tiedossa on, etten syyttä ole pois. Toiseen tarvitaan jo ensimmäisestä päivästä. Aina tuntee syyllisyyttä molemmista poissaoloista kuitenkin. Viimeksi keväällä oli niin paha allerginenreaktio, että oli pakko jäädä töistä pois ja hävetti soittaa, mutta sen näköisenä en valitettavasti olisi asiakaspalvelussa voinut olla. Molemmat silmät turposivat käytänössä umpeen ja syy on vieläkin tuntematon.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   13.11.24 06:20:32

Ällö, no onneksi en oo ainut! Nytkin mietin että "onkohan liian usein kiperä", no viimeksi oon ollut kipeenä ja töistä pois keväällä.

Nyt muutenkin flunssaa yms liikkeellä, niin töistä on melko paljon porukkaa pois, vaikka mun työ on sellanen että kaikki ei voi sitä tehdä (koska ei ole heille opetettu) niin nyt sattuu töissä olemaan onneksi yksi joka varmaankin mua tuuraa tän ajan.

Lähettäjä: Bingo 
Päivämäärä:   13.11.24 06:25:38

Ah sen puhelun soittaminen on ihan kamalaa! Olen joskus joutunut soittamaan sairaalasta tapaturmaan jouduttuani, että nyt en pääse töihin tänään enkä varmaan seuraavaan pariin viikkoonkaan kun olen sairas, mutta silti se soittaminen vaan hävetti ja pelotti yhtä paljon. Ja meillä ei töissä sairastamiseen edes suhtauduta huonosti, koska kaikki ymmärtää että elämään vaan joskus kuuluu sairaudet ja tapaturmat. Mutta jostain syystä silti se ahdistus ilmoituksen tekemisestä on valtava.

Lähettäjä: !! 
Päivämäärä:   13.11.24 06:30:42

Täällä myös yksi jota ahdistaa soittaa, että on kipeänä. Ja menenkin sitten ennemmin töihin mikä ei fyysistä työtä tekevälle ole ihan kaikista fiksuin idea. Koska yleensä tauti kestää sitten paljon pidempään.

Olen harvoin sairaana 1-2 x vuosi. Mutta silti ahdistus on valtava. Etenkin kun tiedän, että täytyy hankkia tuuraaja.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   13.11.24 06:33:09

-, nurinkurista tässä on se, että olen tuossa toisessa duunissani ollut kymmenen vuotta ja toisessa reilut neljä, eli todellakin tietävät, etten ole huvikseni pois! Silti aina kuristaa kurkkua ja ahdistaa, kun tiedän, että poissaoloni vaatii järjestelyjä ja joustoa muilta työkavereilta. Eikä siis koskaan ole asiasta syyllistetty mitenkään, vaan ihan oma päävika on tämä. Mielummin yleensä teen puolikuntoisena kuin soitan, etten pääsekään.

Kiitos muuten tämän topicin tekemisestä - tää on asia, josta en ole itse koskaan osannut puhua, vaikka koko työurani ajan on ahdistanut ilmoittaa, että nyt on jalka poikki, kuume jne.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.11.24 06:34:30

En pelkää. Viimeisen 6 vuoden aikana taidan olla ollut sairaslomalla ehkä 2 tai 3 kertaa. Tiedän, että minua uskotaan.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   13.11.24 06:38:10

Ja pahimmillaan ahdistus kulminoituu, kun tajuan yöllä olevani kuumeessa ja tiedän, etten pääse töihin seuraavana päivänä ja ahdistun, kun tiedän, että pitää aamulla ilmoittaa asiasta. Tiedän, ettei tämä ole normaalia ja ymmärrän, että moni muu ei koe samoin, mutta minulle tuo on suuri stressitekijä. Suurempi kuin mennä puolikuntoisena töihin.

Lähettäjä: ..- 
Päivämäärä:   13.11.24 06:39:10

Kyllä ahdistaa! Me saamme olla omalla ilmoituksella pois kolme päivää ja esimies aina myöntää poissaolot kyselemättä. Se mikä soitossa ahdistaa, on sijaisjärjestely. Olen luokanopettaja ja vaikka esimies (eli koulun rehtori) etsii minulle sijaisen, joudun laittamaan todella selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet. Mitä on milläkin tunnilla, mitä materiaaleja käydään läpi, mitä pitää tulostaa, mitä pitää vielä leikata, kuka menee milläkin tunnilla erityisopettajan luo juttelemaan, kenellä oli sovittu kuraattorin käynti, jollain oli hammaslääkäri, muistutus poissaolijoiden kirjaamisesta... Tähän rulianssiin menee vähintään tunti, ennen kuin pääsen rauhoittumaan sairastamiseen.

Lähettäjä: Inhoan 
Päivämäärä:   13.11.24 06:44:59

Ahdistaa soittaminen. Tiedän ettei kukaan ajattele sairastumista pahalla ja epäile huijausta yms. Olen töissä usein siinä asemassa joka ottaa sairaspoissaolotilmoitukset vastaan ja etsii korvaajat töihin, mutta siitä huolimatta omasta poissaolosta ilmoittaminen on kamalaa.

Lähettäjä: huijarisyndrooma? 
Päivämäärä:   13.11.24 07:02:44

., no kyllä mäkin tiedän että mua uskotaan, koska en ole turhaan pois. Mutta silti se soittaminen jännittää ja ahdistaa. Sepä siinä onkin että vaikka tietää että. Mitään syytä ahdistukseen ja jännitykseen ei olisi, niin silti se ahdistaa ja jännittää.

Lähettäjä: Suide 
Päivämäärä:   13.11.24 07:03:42

En pelkää mutta v****taa aivan s****nasti. Sijainen tarvittaisiin ehdottomasti mutta käytännössä heitä ei vain aina ole. Toisaalta kyllä nautin siitä että voin jäädä kotiin sairastamaan rauhassa. Hevostenhoitaja-aikoinani näin ei aina ollut.

Lähettäjä: Muhvi 
Päivämäärä:   13.11.24 07:07:11

Huijarisyndrooma ei tarkoita tuota miten aloittaja sitä nyt käyttää.

Lähettäjä: Pertti 
Päivämäärä:   13.11.24 07:16:49

"Pelkääkö muut soittaessanne töihin että olette kipeä, että teitä ei uskota? Tai että teidän pitää hankkia sairastodistus?"

En pelkää enää, nuorempana kyllä. Meillä on tosin jengikin tosi timanttista.

Lähettäjä: Jes 
Päivämäärä:   13.11.24 07:17:58

Riippuu varmaan työpaikastakin. Olen itse ehkä kerran kahdessa vuodessa kipeänä ja poissa töistä, eli en juuri mitään. Nyt keväällä olin kuitenkin kaksi kertaa vatsataudissa. Joka aamu piti tehdä uusi selvitys ensin klo. 7 vuorovastaavalle, klo. 88 esimiehelle ja esimies saattoikin vastata klo. 9 vasta. Syy koska esimies ei halunnut antaa suoraan 3pv sairaslomaa vaikka vatsatauti olikin. Koin näiden jälkeen että on melkein helpompi vain hakea suoraan se sairaslomatodistus vaikka 3vrk, niin ei tarvitse joka aamu päivystää kipeänä.

Lähettäjä: huijarisyndrooma? 
Päivämäärä:   13.11.24 07:18:33

Muhvi, tiedän mitä huijarisyndrooma tarkoittaa, mutta en kokenut tarpeelliseksi laittaa siitä selostusta aloitukseen ja tekstiä miten nimimerkki ei vastaa täysin aloitusta. Hyvää aamua sinulle :)

Lähettäjä: Mä 
Päivämäärä:   13.11.24 07:20:14

Ei ahdista. Viimeksi iski asentohuimaus ja oksennus lensi siihen malliin ja kävelin pitkin seiniä, että siinä oli kyllä viimeisenä työt mielessä.

Lähettäjä: Nimetön 
Päivämäärä:   13.11.24 07:39:37

Arvatkaa ahdistiko, kun lapset sairastelivat paljon ja itsekin usein sain tartunnan. Tuntui, että harva se viikko joutui soittamaan töihin. Onneksi lähiesimiehellä oli itsellään kovasti sairasteleva lapsenlapsi, ja hän oli ymmärtäväinen.

Sairastin itse flunssaa noin kymmenen kertaa vuodessa lasten ollessa pienempiä. Sitten minulla diagnosoitiin astma (vähän epätyypillisin oirein, en ollut osannut hakeutua lääkäriin vaan sairastin vuosia). Astmalääkityksen aloittamisen jälkeen lasten flunssat eivät enää ole tarttuneet kuin harvakseltaan.

Lähettäjä: Tuuli 
Päivämäärä:   13.11.24 08:03:54

Ahdistaa!
Aina mietin, että jos menisin kuitenkin töihin... Mutta edellinen pomo ripitti poissaoloista, vaikka työskentelen lasten parissa ja meillä liikkuu norot, rokot, vatsataudit ja kaikki räkätaudit ihan 365 päivää vuodesta :D

Lähettäjä: ~*~ 
Päivämäärä:   13.11.24 08:04:05

En pelkää. Poikkipuolisia kommentteja ei kannata työnantajan puolelta tulla, eikä edes väärää äänensävyä jos sairauslomasta ilmoitan, niin vähän olen ollut 14 vuoden aikana pois.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   13.11.24 08:08:15

Samoja fiiliksiä, vaikka yleensä jään vasta pää kainalossa kotiin ja työnantajat ei ole ikinä olleet syyllistäviä tai muuta. Jotenkin puhelun aikana yrittää aina skarpata muutenkin äänen kirkkaammaksi ja terveemmän kuuloiseksi. Ehkä taustalla on jokin tietty vuosien asiakaspalvelukokemus :D

Lähettäjä: Kipa 
Päivämäärä:   13.11.24 08:24:04

Mua jännittää se, että pystyykö jäädä töistä pois kun ei aina tiedä saako johtava lomittaja ketään mun tilalle tekemään hommia. :D iloisesti aina yllättyy kun vastaukseksi saa "ok" kun välillä on niin että "et millään pystyisi tekemään vielä tätä päivää/lomitusta loppuun kun ei oo ketään laittaa tilalle". :P monesti on sitten flunssassa saanut hommia tehdä kun ei oo ketään muutakaan laittaa hommia tekemään ja isäntäväki jossain reissussa.

Lähettäjä: Zn 
Päivämäärä:   13.11.24 08:25:34

Juu, onneksi en sairasta usein. Lapsen sairastaessa sama juttu, tulee jotenkin huono omatunto ilmoittaa töihin että lapsi sairastaa ja en pääse.

Nykyisessä työssä ei tarvitse todistuksia ja riittää kun laitan aamulla wa-viestillä etten pääse. Joskus olin vajaan vuoden töissä rekryfirman kautta, jolloin piti hankkia todistus heti ekalta päivältä, julkisen terveydenhoidon kautta, koska vuokratyöntekijöillä ei ollut työterveydenhoitoa käytössä. Se oli aika skeidaa.

Ahdistus sairausilmoituksista on ehkä jäänyt peruskouluajoilta, jolloin minulla oli usein pahoja migreenikohtauksia(lähti näkö, puhekyky ja tunto kädestä ja kasvoista). Silloin piti päästä äkkiä kotiin kun näin vielä edes jotain eteeni ja pelotti aina ettei opettaja usko, koska joskus joku opettajista suhtautui hyvin vähättelevästi. Onneksi koti oli 200 metriä koulusta, joten pääsin siitä suht vikkelään puoli sokeana kotiin makaamaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.11.24 08:26:39

No ongelmahan on työantajapuolella jos siellä koko ajan epäillään aina huijausta joka tapauksessa.

Se on normaali ilmoitusasia, mistä ei tule kokea syyllisyyttä.

Lähettäjä: a 
Päivämäärä:   13.11.24 08:30:22

Mua ahdistaa soittaa ja ilmoittaa, olipa saikkutodistus tai ei. Kaikista pahinta on, jos täytyy ensin ilmoitetusta vielä jatkaa saikkua. Silloin ihan hävettää, varsinkin on jo lähiajoille sattunut toinenkin saikku.

En ole ikinä ollut turhanpäin poissa, pikku flunssassakin teen aina etänä, mutta tälle vuodelle on sattunut sekä keväälle että syksylle paritkin saikkupoissaolot. Ja samaan aikaan muut tiimiläiseni eivät ole olleet päivääkään poissa (edes lasten sairauksien takia). Niin ahdistaa, että minun luullaan lintsaavan (vaikka olisi saikkutodistuskin).

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   13.11.24 13:04:42

En pelkää, mutta edelliseen työpaikkaan hommasin aina saikkulapun vaikka omalla ilmoituksellakin olisi saanut olla pois. Esimies oli sellainen, että oman selustan turvaamiseksi hain aina lapun, että on mustaa valkoisella.

Lähettäjä: JS 
Päivämäärä:   13.11.24 13:11:40

Meillä saa olla 2 päivää omalla ilmoituksella olla pois, olen yleensä vuodessa sen 2-3 päivää flunssan takia pois joten ei tuota omantunnontuskia enkä epäile että uskottaisiin.

Pidempi sairausloma oli alkuvuodesta kun hajosi polvi, se oli lääkärintodistuksen kera.

Lähettäjä: Jaa 
Päivämäärä:   13.11.24 13:12:25

En pelkää eikä ahdista. Jos ollaan kipeitä niin sit ollaan. Turha sitä on vatvoa. Hyvin pärjäävät ilman minua pari kertaa vuodessa kun oon ollu saikulla. Lapsia ei onneksi ole

Lähettäjä: Näppylä 
Päivämäärä:   13.11.24 13:49:16

Pelkäsin. Irtisanouduin. Migreeni kun ei ole syy olla pois. Ei edes, kun ambulanssilla menee lääkäriin. Piti olla työterveyden lupa.

Lähettäjä: Jaa 
Päivämäärä:   13.11.24 13:54:42

Kyllä ja osittain johtuu myös siitä että kun oon ollut keuhkokuumeen takia viikon osastolla niin esimies on tullut katsomaan olenko varmasti siellä enkä vain vetämässä lonkkaa kotona. Hauskaa että ae oli ensimmäinen sairasloma koko kahden vuoden aikana.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   13.11.24 13:57:30

^Mitä viddua. :D Oliko sillä joku syy epäillä sun rehelisyyttä vai oliko vain itse nuppivikainen?

Lähettäjä: : 
Päivämäärä:   13.11.24 14:03:54

Kyllä ahdistaa soittaa sairastapauksissa töihin. Eräässäkin työpaikassa pitivät kunnon ristikuulustelun jos sairastui, syyllistivät ja antoivat ymmärtää että turhaan saikutat siinä vaikka olisit pää kainalossa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.11.24 14:17:52

"Migreeni kun ei ole syy olla pois."

Migreenillä feikkisaikutetaan ihan älyttömästi. Oon ite tehnyt todella paljon hälynä näitä "migreenin" takia otettuja saikkuja. Jännästi aina kun on se työläämoi vuoro, jossa raha ei tule niin helposti kuin normivuorossa, niin kas kummaa se migreeni iskeekin. Vattu että vihaan niitä saikkupummeja.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   13.11.24 14:27:42

Saan olla omalla ilmoituksella ensimmäiset 3 päivää saikulla, vasta niiden jälkeen tarvitaan saikkutodistus. Saikusta ilmoittaminen ei silti ole kivaa, kun joku tiimistä tarvitaan heti tuuraamaan ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien. Kaikilla on paljon töitä, joten ei tunnu hyvältä teettää toisilla ylimääräistä työtä, ja jotenkin sitä haluaa pitää vielä langat omissa käsissä ilman, että muut tulevat hämmentämään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.11.24 14:28:26

ei jännitä, mutta harmittaa kun haluaisi olla työkunnossa ja sitten pomo joutuu ettimään sijaisen tai olemaan yksin. tosi harvoin oon ollut pois, en sairastele juurikaan. koronassa olin noin viikon ja sillonkin kysyin joka aamu mikä tilanne että koitanko raahautua töihin :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   13.11.24 15:04:15

Työskentelen hevostenhoitajana.

Olin kuukauden sairaslomalla tapaturman jälkeen. Olin ihan hiton ahdistunut kun päivystyksestä soitin työnantajalle, että hellurei, satutin jalkani ja olen täällä 4 viikon sairaslomalapun kanssa. Tietäen, että minun tilalle täytyy etsiä joku tekemään ja vaikeuttaa kaikkien työtä.
Sairastin tuon 4 viikon aikana myös mahataudin sekä flunssan.

Sairaslomalta paluu kun koitti niin mietin, että saan aivan varmasti potkut :’D
Vastaanotto oli hauska kun menin ekana aamuna töihin ovessa oli iso lappu;
Ihanaa, että olet kunnossa ja töissä taas.
Tässä lapussa on kaikki mikä on muuttunu.
Lista erinäisiä asioita…
Koita pärjätä. Soitellaan päivällä!

Meni viikko ennenkuin kuin tämä soitellaan päivällä toteutui :’D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   13.11.24 16:12:04

Pelkään. Meillä saa olla omalla ilmoituksella pois, ei tarvitse edes soittaa eikä kertaakaan ole ollut mitään ongelmia vaan aina on vain toivotettu pikaista paranemista. Ja silti jossain syvällä aina jännittää, että olenkohan sittenkään tarpeeksi sairas, kun ihan hyvin voisin istua koneella parin tunnin pätkissä ja esittää tekeväni töitä ja ei se lääkärikään nyt kaikkea tiedä...

Lähettäjä: Jeppis 
Päivämäärä:   13.11.24 21:00:48

Olen aina luullut, että olen ainoa jolla on tämä ongelma! Ja meillä sentään saa olla seitsemän päivää omalla ilmoituksella pois. Ja riittää ihan whatsappi-viestillä ilmoitus. Menen mieluummin vaan töihin. Onneksi sairastan tosi harvoin.

Lähettäjä: huijarisyndrooma? 
Päivämäärä:   13.11.24 21:21:09

-, mäki olisin voinut varmaan töissä pystynyt mun työparin laittaa tekemään suurimman osan asioista ja itsua istua koneella tehä sen mitä pystyin, mutta aika tuskaa se olisi ollut.

Jeppis, mökin menisin vaan mielummin töihin, mutta ihan iloinen että soitin kun töissä olin tosi väsynyt ja nyt kotona mitä oon ollut niin oon lähestulkoon vaan nukkunut kun en vaan meinaa pysyä hereillä.

Lähettäjä: Hoitsu 
Päivämäärä:   13.11.24 21:50:07

Todellakin, aina tulee sellainen syyllisyyden tunne, että olenko nyt oikeasti niin kipeä... Vaikka useamman kymmenen vuoden ajalta jo tunnen itseni ja tiedän sen olostani, että ne nyt on jotain muuta kun pientä nuhaa... :D Eikä poissaoloja tosiaan ole turhia ollut. Mutta silti...
No, nyt kun ajattelee asiaa järjellä, niin aina on kyllä ihan syytä ollut, viimeisimmäksi korona ja siitä seurannut keuhkokuume... Mutta tuosta kombostakin ajattelin, että kun vasta olin 3pv pois, niin en nyt taas voi olla :D
No, lääkäri sanoi että vähintään 7vrk, niin pitihän se uskoa. Vaikka ihan alan ihmisiä olen itsekin, ja tiedän ettei keuhkokuume ole leikin asia...

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   13.11.24 22:48:52

Korona ja norona ja mitä niitä onkaan periaate on ettei sairaana tulla töihin piste. Hoitoala.

Lähettäjä: Emppu 
Päivämäärä:   13.11.24 22:50:15

En aiemmin ole joutunut tässä nykyisessä työssä olemaan pois reilu 5v aikana, mutta vuoden vaihteessa iski burnis ja jäin 2kk ajaksi pois. Tosin sillon ei kyllä pelottanu, etteikö esimies uskois, että olen oikeasti aivan loppu, koska lompsin hänen huoneeseen saikun alkua edeltävällä viikolla ja purskahdin itkuun saatesanoin "mä oon aivan loppu". Siitä kyllä podin huonoa omaatuntoa, että tiimi joutu ensimmäisen kuukauden paikkaamaan mua ja tekemään mun työt, sitten asiakkaat jaettiin valtakunnallisesti uusille tyypeille.

Välillä on toki ollut päiviä, että olisi pitänyt olla pois, mutta etätyön vuoksi sitä on sitten kitkutellut viikonkin kipeänä ja tehnyt töitä kotoa, koska "no ei tämä nyt niin paha ole". Todellisuudessa ääni kulkee ehkä just ja just ja roskis täynnä nenän niisto-papereita :D

Lähettäjä: Hoitsu 
Päivämäärä:   13.11.24 22:59:54

"Korona ja norona ja mitä niitä onkaan periaate on ettei sairaana tulla töihin piste. Hoitoala."

No tietenkään ei. Mutta jos olet tyyppi jolle ei nouse esim kuumetta edes siinä koronassa, niin... Tuntuu joskus niin tyhmälle sanoa vaikka kesken päivän että mulla on nyt vähän outo olo, lähen kotiin... Kyllä siinä monet kattoo, että okei, joo justiin. Ennen kuin sen testin pääset tekemään
tai päivystykseen tutkittavaksi.

Lähettäjä: Lissu 
Päivämäärä:   14.11.24 01:40:40

On kyllä samanlainen olo joskus, ihme syyllisyys tulee ja paniikki siitä että joutuu sinne soittamaan, varmaan senkin takia kun muutenkin on sos.tilanteiden pelko niin soittamiset hankalia. Onneksi olen todella vähän pois ja silloinkin sitten jotain vakavempaa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.11.24 05:06:15

---, mulla korona oli lievä äänen menetys ja vähän nuhaa (mulla on vasomotorinen nuha ympäri vuoden normaalistikin), oletin näiden johtuvan kevätpölystä ja astmasta. Ei tullut mieleenkään, että olisin ns oikeasti kipeä, iloisesti tein töitä ja kävin eri paikoissa. Jostain syystä tein koronatestin (tämä oli siis joskus 2020 muistaakseni?) ja positiivinenhan se oli. Eipä ollut mieleen tullut ja en tuntenut oloani sairaaksi, olin koko ajan työkuntoinen. Nuhan takia ei töistä voi olla pois tai en olisi töissä ikinä. :D

Lähettäjä: Lola 
Päivämäärä:   14.11.24 06:25:43

Meillä esimies myöntää saikkua ensimmäiset 7 päivää, sitä ennen ei edes työterveys ota vastaan.
Tosin meillä soitetaan 6.30 jo töiden järjestäjälle etten ole tulossa ja hän jakaa työt muille, esimiehen tavoittaa joskus 8-9 aikaan etten muuten tullut töihin. On hivenen rasittavaa kun menee koko aamu soitellessa ja kytätessä kelloa. Ja pomo myöntää kuitenkin päivän kaksi kerrallaan, toki sen jälkeen soitetaan suoraan hänelle että esim olen edelleen kuumeessa, en pääse huomenna.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.11.24 06:28:33

Asiasta näkkäriin, onko normaalia, että itse ei saa varata aikaa työterveyteen,;vaan esimies tekee sen?