Lähettäjä: .
Päivämäärä: 12.11.24 23:11:35
Olen niin ylpeä itsestäni. Olen tähän mennessä laihduttanut 15kg. Painan nyt 90kg, ja musta on ihanaa painaa näin vähän. Alle 90 oli vain haave ja ajattelin etten pysty siihen, ja nyt se on jo ihan pian saavutettu!
En ole edes hirveästi muuttanut mitään, syön vaan vähemmän. Vielä jos oppisi veden janojuomaksi ja jättäisi alkon, niin menisi vielä paremmin.
Tykkään mun kropasta nyt. Eron vanhaan huomaa, kun osasin alkaa katsoa tarkemmin, enkä kiinnittänyt huomiota pelkästään ongelmakohtiin. Oon ihan liekeissä
Tiedän, että olen edelleen lihava muiden silmissä. Jos haen töitä, mielessä painaa edelleen se, etten kelpaa koska olen lihava, ja tottahan se on että paremmannäköisiä suositaan ihan alitajuisesti. Pelottaa, että muutenkin ihmissuhteissa ja omassa toiminnassani muutun liian itsevarmaksi, ja joku paskapää alkaa haukkua ulkonäköäni. Olen edelleen epävarma itsestäni. Itselleni kelpaan, mutta pelkään niitä satuttavia sanoja. Torjutuksi tulemista. Tiedän, että tämä on ihan se ja sama, ei kaikkien kanssa tarvitse pystyä olemaan, mutta silti se satuttaa. Ehkä jatkan sulkeutunutta elämääni, haluaisin kyllä uuden suunnan sille.
Katsoin bmi rajoja, ja ne tuntui ihan absurdeilta. Kuvissa joissa olen hoikimmillani, olen silti lievästi ylipainoinen, ja näytän kyllä hyvältä. Tuskin tulen samaa saavuttamaan ikinä, olin silloin teini ja elin tosi aktiivista elämää enkä syönyt mitään, kun laihdutin.
Voinko ikinä olla tarpeeksi laiha? Se on ollut aina oletuksissani haaveillessa tulevaiduudesta.
Ja joo, en väitä että lihavuus olisi ainoa syy huonoihin ihmissuhteisiin, työnhakuun, opiskeluun ja muuhun tälläiseen, mutta jos en saavuta edes normaalipainoa, niin kuinka mikään muu sujuisi
|