Lähettäjä: Noora
Päivämäärä: 12.11.24 11:34:08
Elän erilaista elämää kuin suurin osa kavereistani. Olen ollut sinkku iät ajat. En ole edes deittaillut enää pariin vuoteen, kun ei siitä mitään tullut ja totesin, että elämäni on paljon mukavampaa ilman deittistressiä. En halua lapsia, ja todennäköisesti tulen aina elämään yksin. Minulla ei ole autoa. En juo alkoholia, en syö lihaa.
Nämä ovat kaikki omia valintojani, kaikille on hyvä syy. Kaverini ovat myös tietoisia siitä, mitä näiden päätösten takana on. Miksi ihmeessä silti pitää aina olla ihmettelemässä ja tyrkyttämässä? Alla muutama esimerkki viime viikonlopun juhlista:
-Ota olut. Mikset ota? Sähän et edes ole autolla. Mitä teet huomenna? Ai et mitään, no sitten voit ottaa kännit. Heh heh hee.
-Ootko kuullut uudesta deittisovelluksesta nimeltä XXX? Kokeile sitä.
-Mulla on auto myytävänä. Osta se.
-Kato tässä on makkaroita. Ei siihen kuole jos ottaa yhden.
Mikähän siinä on, että kaikkea, mistä olen monet kerrat sanonut etten käytä, en halua, en tarvitse, tyrkytetään minulle? Varsinkin alkoholia ollaan aina antamassa minulle oikein kuorossa. Joo, ota ota, siitä tulee hauskaa! No kun ei tule, en halua oksennella pitkin poikin ja päätyä katuojaan! Rahat riittävät juuri ja juuri nykyiseen elämäntyyliini, silti pitäisi ostaa auto jota en edes tarvitse vain koska muillakin on?
Vahvasti harkitsen sanovani näille, etten tule enää heidän juhliinsa. Ovat muuten mukavaa seuraa, mutta tämä ainainen länkyttäminen käy hermoon.
|