Lähettäjä: Q
Päivämäärä: 7.11.24 20:22:19
Meillä on 11 vuotias maatiainen, jonka ostin pikkupentuna 20€:lla. Myyjä oli hänet pelastanut tapolta, mutta teki sellaista työtä, että kissan pito olisi ollut vaikeaa.
Tuli ajatuksella, että kivaa jos sisällä tapaa satunnaiset hiiret. Ulkoillaan vaan valjaissa. Leikitään tietty. No, se oli ajatus. Todellisuus oli/on toinen. Kissan tarve liikkua, olla vapaa, ulkoilla oli todella suuri. Hyppäsi ulos ikkunasta, jo 10 minuutin jälkeen sisälle suljettuna. Pudotus oli yli 3 m. Onneksi alla oli tiheää pensaistoa. Kiipeää sekunneissa 15 metrin korkeuteen ja tulee sieltä myös alas. Väistää autot ojan pohjaan mennen. Liikkuu kilometrejä yön aikana (ihan omilla mailla).
En usko, että tuota määrää liikuntaa ja muuta aktivointia saa missään ihmisasunnon sisällä. Harva ihminen lisäksi osaa leikittää kissaa oikein. Pelkkä säntääminen huiskan perässä, on huono tapa leikkiä. Kissa liikkuu hieman, mutta vietti ei tyydyty edes hiemaa. Huiskan perässä juoksu tuottaa stressiä ja onnettomuuksia. Tässä olisi paljon opittavaa esim. palveluskoiraharrastajilta.
Nykyään tyyppi nukkuu ihan mielellään sisällä ja toisinaan sylissä. Koti ei ole vankila. Kovilla pakkasilla ulkoilee pari kertaa vuorokaudessa 10-15 minuuttia kerrallaan. Tämäkin kissan oma päätös.
Suurpetoja täällä riittää. Susia ja ilveksiä. Kettu, supi tai mäyrä ei ole uhka isolle kollille.
Mutta itse kysymykseen, teet vain sopimuksia mitä voit noudattaa.
|