|
Lähettäjä: Aikuinen nainen
Päivämäärä: 6.11.24 22:50:01
Uskomaton onni kohtasi ja haluan kirjoittaa siitä täällä. Erosin nelisen vuotta sitten nuoruudesta alkaneesta suhteesta. Vuosia tuli yhdessä 26. Hyviä vuosia, mutta kasvoimme erilleen. Ensin olin vuoden yksin. Sitten sukelsin deittailun maailmaan löysin naiseuteni ja pidin hauskaa. Vähitellen sain tarpeekseni ja koska olin aina ajatellut etten halua enää vakituista suhdetta, päätin jäädä yksin. Uskoin myös, etten jostain syystä edes osaa deittailusääntöjä tjsp. Olin myös pettynyt tarjontaan ja mietin aina että mistä ihmeestä muut nappaavat heti eron jälkeen jonkun. Ottavatko he kenet vaan. Itse olen mieluummin yksin, kuin otan jotain puoli lämmintä.
Ehdin olla pari kuukautta yksin, edes ajattelematta miehiä. Sitten laitoin jostain ihme päähänpistosta viestin miehelle jonka olin tavannut kerran aikaisemmin. Silloin olin täysin tapojeni vastaisesti ajatellut, että tässä on elämäni mies, kirjoittanut hänen nimensä erääseen paikkaan ja piirtänyt eteen numeron 1. Mutta asuimme silloin 700 km päässä toisistamme, joten suhde ei jatkunut.
Nyt asumme samalla paikkakunnalla ja mies vastasi viestiini. Tapasimme ja kemia oli tallella. Nyt olemme nähneet muutaman kerran ja olemme ihan hulluna toisiimme. Tämä on sitä jota kuvataan elokuvissa ja rakkaustarinoissa. Kaksi aikuista löytää sielunkumppaninsa. En ole aikaisemmin oikein välittänyt koskemisesta ja hellimisestä ja nyt haluaisin vain olla tämän miehen iholla ja kasvaa kiinni hänen ihoonsa. Olin myös joskus ajatellut, että kunpa saisin miehen joka on hyvä suutelemaan. Tämä mies suutelee minulta jalat alta. Puhumattakaan kaikesta muusta.
Hän vaikuttaa myös uskolliselle ja on kaikin puolin fiksu, siisti, ahkera ja hyvä isä lapsilleen. Exäkään ei ole mikään hullu. Hän puhuu ja pussaa ja on hyvin huolehtivainen.
En tiedä kauanko tämä jatkuu, mutta aion ottaa kaiken irti ja nauttia. Olen ansainnut tämän ja kiitollinen joka hetkestä.
Toivon, että joku muu saa tästä tarinasta toivoa siihe että kaikki on mahdollista.
|