Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 09:19:56

Alusta alkaen lapsi ei ole suostunut tekemään minun kanssa pyydettyjä asioita kuten pukemista. Lapsi saaattaa seistä vaatekaapin edessä monta kymmentä minuuttia valitsemassa vaatteita ja kun otan sieltä jotkut, alkaa hirveä huuto, että äiti ei anna valita. Ei suostu laittamaan mitään valmiiksi lattialle laittamiani vaatteita päälle mutta ei myöskään valitse itse niitä. Ei voida odottaa tuntitolkulla aamulla että seisoo vaatekaapin edessä valitsemalssa. Haalarin laitto ei onnistu, eikä kenkien. Lapsi alkaa visko ympärillä olevaa tavaraa eikä keskity pukemiseen. Ei auta vaikka kehottaa että laitapa haalari tai kengät. Sitten ääni kovenee ja lapsi parkuu.
Ei auta maanittelu eikä kova ääni tai ohjaaminen. Rimpuilee vastaan.

Autoon ei mene, kaatertelee pihalla ja istuu maassa.
Ongelma koskee vain minua. Mitä siis teen väärin lähtökohtaisesti tai olen tehnyt alusta alkaen? Päiväkodista hakiessakin alkaa juosta karkuun ja ympäri pihaa ja saa taluttaa lähtiessä.
Ainoa mitä teen, on että kun hermo menee, sanon kovemmalla äänellä nyt loppuu tämä pelleily tms. Ääni ei tehoa. Jos otan lapsen kiinni, saan potkuja jaloista.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   5.11.24 09:23:42

Anna kaksi vaihtoehtoa ja aikaraja, muussa tapauksessa sinä valitset. Kaapillinen on oikeasti liikaa.

Minullekin lapset ovat uskaltaneet temppuilla, ja kuvittele tähän päälle naapurissa asuva anoppi joka karjui keuhkojensa pohjasta, miten hän on niin hyvä ja rakas ettei kulta kullat hänelle ikinä kiukkua. Silloin lapset aina hiljenivät ja menivät piiloon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 09:50:43

No niitäkin olen kokeillut että nostan kahdet housut esiin, mutta ei kiinnitä niihin huomiota vaan valitsee kaapista. Pitääkö sitten illalla jättää kaappiin kahdet housut ja sanoa että muut ovat pesussa?

Lähettäjä: Euro 
Päivämäärä:   5.11.24 09:55:09

Laittakaa ne vaatteet jo illalla valmiiksi ja aamulla ne puetaan, ei vaihdeta. (Ellei nyt ole tullut joku jäätävä säämuutos, että on pakko)

Lapsi kokee sinut luotettavaksi ja turvalliseksi ja uskaltaa venkoilla sinulle. Valmistelkaa aamurutiinit ja kerro miksi on tärkeää, että aamu sujuu jouhevasti. Ja käykää tämä keskustelu iltapäivällä tms kun lapsi on vastaanottavainen ja hyvällä tuulella.

Minkä ikäinen lapsi?

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   5.11.24 09:58:33

Jos ei pue niin so what. Nakkena autoon ja päikkyyn, pukekoot siellä tai olkoot pukematta. Loppuu perseily hyvin äkkiä kun kaverit nauraa sille. Lapsi on huomannut, että voi pompotella sinua ihan mennen tullen, joten nyt pistät kovan kovaa vastaan. Jos huutaa niin anna huutaa, kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 10:00:38

Käykää keskustelu :D tollanen uhmaava ei tarvitse mitään sössöttämistä vaan säännöt. Miksi sillä on kaapillinen vaatteita. Anna valita kaksista toinen. Toi kyllä jatkuu niin että teininä se jo ampuu ihmisiä kun ei ole mitään otetta kasvatuksessa.

Lähettäjä: mutsi 
Päivämäärä:   5.11.24 10:04:30

Lapsen ikä?

Vaikuttaa hieman siltä, että lapsi on saanut jatkaa tuota eli äiti ei ole alusta alkaen puuttunut riittävän määrätietoisesti. Kuten kolmoispiste ehdottaa, anna vaihtoehdot ja aikaraja ja ala noudattamaan sitä. Jos lapsi jatkaa kukuttelua niin älä lähde siihen mukaan eli määrätietoisesti vaan pistät lapsen valitsemaan vaihtoehdot. Esim. tuo päiväkoti -asia, tee joku kerta niin, että lähde pois ilman lasta ja hae uudestaan vartin päästä.

Mä olen noudattanut lapsissa samaa kuin koirissa, kerran sanotaan niin kovaa, ettei toista kertaa tarvitse sanoa. En kurita fyysisesti mutta jos minua potkitaan tai hakataan käsillä niin otan kiinni ja pidän kiinni. Jos temppuilu johtuu alkavasta sairastumisesta tai jostain sellaisesta syystä, että lapsella on paha mieli niin sitten jutellaan, että miksi lapsi lyö äitiä. Yleensä on helpottanut kun saa kertoa mikä mieltä harmittaa.

Lähettäjä: Yks 
Päivämäärä:   5.11.24 10:05:21

Anteeksi vain, mutta lapsi venkoilee kun sinä sen mahdollistat. Lapselle luodaan turvallinen tila, kun lapsi saa olla lapsi eikä lapsiaikuinen. Rajat ovat rakkautta pätee edelleen. Lapsi voi esimerkiksi päättää kahdesta vaihtoehdosta tai käytössä voi olla joku aika minkä verran lapsella aikaa. Sen jälkeen, jos päätöstä ei synnyt, sinä laitat itse valitsemasi vaatteet lapsen päälle. Piste. Muutaman kerran hankalaa ja pysyykin hankalana jos annat periksi. Kyllä ne lapset oppivat milloin joku on tosissaan. Sinun kuuluu nyt ottaa se aikuisen rooli ja tarvittaessa olla ikävä vanhempi, se tuo myös turvaa lapselle ja loppuu ne venkoilut. Toki nämä tilanteet myös sanallistetaan ja niitä voidaan kerrata, mutta vanhemmat tekee säännöt jotta lasten ei niitä tarvitse tehdä.

Lähettäjä: - - - 
Päivämäärä:   5.11.24 10:06:54

Mutsi: ihanaa, että kysyt ja kuuntelet. Moni lapsi oirehtii, kun tunteita ei saa tuntea vaan sanoitetaan lapsen puhetyyliä ylimielisesti matkien :(

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 10:10:32

Lopeta olemasta sille lapselle kaveri ja ala olemaan vanhempi joka määrää kaapin paikan. Mulla ei oman lapsen kanssa ollut ikinä mitään tuollaisia ongelmia kun olin päättäväinen, asetin rajat ja annoin rakkautta. En ollut lapseni kaveri vaan äiti.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.11.24 10:12:46

Sinä olet aikuinen, sinä päätät.

Sanot että illalla saa valita vaatteet tuolille (jos tämä häneltä onnistuu ja osaa valita järkeviä, säähän sopivia vaatteita). Saa käyttää tähän illalla aikaa mielin määrin ennen nukkumaan menoa ja jos on valinnut vaatteet pitää pyytää sut tarkistamaan, että ne soveltuvat päivään. Jos vaatteet eivät ole aamulla tuolilla, äiti päättää. Puet riehuvan lapsen ja kannat tai raahaat autoon. Vai onko mielestäsi lapsen oikeus valita vaatteita tärkeämpää kuin se, että sinä ehdit töihin?

Liiat vaihtoehdot sekoittavat lapsen pään. Koko vaatekaappi valittavana, se on vaikeaa jopa aikuisille. Onko pakko pitää kiirrettä, niin äiti sanoo, mutta oikeasti ei tarvitse. Onko pakko mennä autoon jos ei halua. Mitä jos viivyttelee, mitä jos pelaa aikaa? Saako äidin empimään kun huutaa, että hän on huono äiti? Saako palata sisään jos valittaa miten takki puristaa... Ja näin lapsen aamu on täynnä vaihtoehtoja ja kaaosta, jota hän ei hallitse. Hänen toiminnanohjaus, tunne-elämä ja kyky tehdä järkeviä valintoja on lapsen tasolla.

Tee aamusta selkeä ja yksinkertainen.

Se, että lapsi huutaa tai kiukkuaa ei ole merkki että tekisit mitään väärin. Sellaisia lapset ovat. Se, että lapsi kiukkuaa ei siis ole syy alkaa empiä ja sählätä ja lisätä vaihtoehtoja. Sun pitää tietää milloin syytä ei ole, sillä olet aikuinen.

Tää on toistunut myös monissa supernanny jaksoissa. Tosi moni vanhempi tulkitsee lapsen kiukun niin, että he tekevät jotain väärin, ovat liian kovakouraisia, liian tiukkoja tai liian julmia. Ja kun lapsi alkaa huutaa, alkavat vanhemmat lepytellä ja mielistellä, hätääntyä etsiä eri tapoja ja sählätä. Vaikka lapsi huutaisi jotain täysin järjetöntä, mihin ei ole mitään syytä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 10:22:16

"Esim. tuo päiväkoti -asia, tee joku kerta niin, että lähde pois ilman lasta ja hae uudestaan vartin päästä."

Ei toimi, jos viivästys on palkinto ja lapsi mielellään jatkaa leikkejä kavereiden kanssa. Jos taas on rangaistus, on aika vahva "hylkääminen" ja voi satuttaa tosi paljon lapsen psyykettä ja aiheuttaa lisää venkoilua. Itse vain raahaisisin lapsen ja muutaman metrin välein kysyisin onko valmis kävelemään. Seuraavana päivänä rumimmat housut jalkaan, kun ei kiskottavalle lapselle voi kunnon housuja laittaa.

Jos lapsi kokee, että hävisi taistelun eikä saavuttanut sillä mitään (aika, vanhemman hämmennys, neuvottelu, valta, lahjukset, myönnytykset) hän lopettaa käytöksen, sillä se on erittäin rankkaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 11:15:55

Loputon "keskustelu" mitä nykyään suositaan, ei auta tuollaiseen ihan uhmaamisen vuoksi uhmaamiseen (kyllä, lapset tekevät sitäkin, on olemassa ihan uhmaikäkin). Lapselle voi, saa ja pitääkin opettaa, että jotkut asiat vain tehdään ja piste, ilman mitään jokapäiväisiä neuvotteluja.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   5.11.24 11:28:14

Minkä ikäinen lapsi? Ohjeet ovat vähän erilaisia 2-vuotiaalle ja 5-vuotiaalle.

Yleisesti ottaen lapsi ei tottele, koska sinä mahdollistat sen. Lapselle puetaan vaatteet ja lapsi laitetaan autoon vaikka väkisin, ei anneta vaihtoehtoa tälle. Jos potkii, niin holdataan. Opettele oikeat otteet kiinnipitämiseen. Päiväkoti-ikäisen ei anneta valita vaatteita itse koko vaatekaapista, vaan annetaan esimerkiksi kaksi vaihtoehtoa, ja vaatteet katsotaan valmiiksi illalla. Päiväkodista lähtiessä lapsi kannetaan tarvittaessa sylissä pois.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   5.11.24 11:40:44

Eipä paljoa tarvi ihmetellä, miksi nyky lapset ovat ihan hirveitä ja koulu on yksi eläintarha. Jos kasvatustaidot on enemmistöllä yhtä hukassa kuin aloittajalla, niin seuraushan on ilmiselvä.

Lähettäjä: 123 
Päivämäärä:   5.11.24 11:54:51

Vaatteet illalla valmiiksi. Jos pukeminen ei onnistu muutamasta kehoituksesta huolimatta lapsi lähtee ilman vaatteita. Ihan yksi kerta yleensä riittää talvella siihen, että ensi kerralla pukee nätisti. Pienelle lapselle muutenkin aikuinen rajoittaa vaihtoehtoja. Ei pieni lapsi voi ottaa yksin vastuuta pukeutumisestaan.

Lähettäjä: siis 
Päivämäärä:   5.11.24 11:58:03

Mitäpä jos opiskelisit sitä lapsenkasvatusta ja vanhemmuutta? Kirjastot on täynnä amnmattilaisten teoksia täynnä ohjeita ja työkaluja.

Lähettäjä: lknsff 
Päivämäärä:   5.11.24 12:00:13

Pitkän linjan lastenpsykiatri Keijo Tahkokallio sanoi haastattelussa että lapset tarvitsevat selkeitä määräyksiä, ei loputtomia keskusteluja ja vaihtoehtoja.
Jämäkästi ja ystävällisesti "Nyt tehdään näin!"
Se tuo lapselle turvaa että aikuinen hoitaa ja tietää, mun ei titse tarvitse ottaa vastuuta ja kestää oman pään kaaosta.

Lähettäjä: Pää 
Päivämäärä:   5.11.24 12:06:30

Hae kirjastosta tai osta Keijo Tahkokallion kirja/kirjoja. Kun oma oli 3 v ja kiukutteli aamuisin, kävin hänen luennollaan. Minut on kasvatettu piiskaamalla ja pyrin välttelemään konflikteja alussa, etten vaan syyllistyisi kurittamiseen. Luennon jälkeen oma suhtautumiseni oli ihan erilainen.

Työssäni näen ihan liikaa sitä, että lapset saavat päättää vaikka mistä. Se ei valitettavasti tuota hyvää tulosta.

Tsemppiä! Hyvä, että pyydät apua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 12:23:28

Lastenkasvatuksessa astutaan helposti sudenkuoppaan opetusmäärissä.

On toki hyvä keskustella, puhua tunteista, opettaa syitä ja seurauksia ja selittää miksi, opettaa tunnistamaan tunteita ja käsittelemän niitä...

Mutta kun samaan aikaan todellisuus on se, että niitä tilanteita varsinkin itsepäisemmän ja uhmakkaamman lapsen kanssa voi olla päivässä kymmeniä tai satoja. Joka päivä. Sitä määrää tunnekasvatusta ei jaksa kukaan lapsi eikä kukaan aikuinen. Ja väsyneenä molemmat tekevät huonoja ratkaisuja.

Riittävä on, että keskustelu ja tunnekasvatus kulkee mukana arjessa. Se voi olla vaikka päivittäin yhdessä tilanteessa. Muut tilanteet voi hoitaa aikuisen auktoriteetillä reilusti ja turvallisesti.

Lähettäjä: Päikkytäti 
Päivämäärä:   5.11.24 13:14:22

Katso illalla vaatteet valmiiksi, joista annan kaksi vaihtoehtoa.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   5.11.24 13:24:12

Googlaa pda autismi.

Ei toki ole syy antaa lapsen käyttäytyä noin, mutta jos se helpottaisi asioita, lapsen ymmärtämistä ja antaisi työkaluja toimia lapsen kanssa.

Perseilee sun kanssa, koska olet hänen rakas luotettava äitinsä, joka ei hylkää ja hän saa olla kuka on.

Meillä yhdellä lapsella samaa. Hänelle auttaa kuk esittää asiat niin ettei ne ole käskyjä. Tuo banaaninkuoret roskiin -käsky saa aikaiseksi vain turhaa kiukkua. Kun sanon että ettei tarvitse heti, sitten kun seuraavaksi nouset sohvalta, banaanit biojätteeseen kiitos. En ehdi edes selkääni kääntää ja on iloinen lapsi tuomassa roskiin niitä kuoria.

Lähettäjä: -*- 
Päivämäärä:   5.11.24 13:29:50

**: Se on kumma juttu, kun kaikkeen NORMAALIIN käytökseen tarjotaan nykyään ties mitä kirjainyhdistelmiä ja sairauksia. Ei sitä pentua vaivaa kuin kurin puute. Sillä on ihan kädetön mutsi, jota se vie kuin pässiä narussa, koska mutsi ei uskalla olla aikuinen ja kasvattaa lastaan.

Lähettäjä: Lissu 
Päivämäärä:   5.11.24 13:50:31

Juuri näin! Yövaatteissa sitten hoitoon, tätä muutkin vanhemmat käyttäneet ihan eskari-ikäisenkin kanssa. Nukkuuhan lapsi tarpeeksi öisin? Ettei sen takia kiukkua. Ja parempi kuri vaan, jos ei kävele autoon otat syliin ja viet sinne. Ei se opi, jos ei toteuta uhkauksia.

Lähettäjä: Mummukana 
Päivämäärä:   5.11.24 13:58:23

Mikä aloittajan suhde on lapseen? Kuka siis olet hänelle?

Nykyään kukaan ei tee yhtään mitään oikein, joten en ihmettele että aloittajakin on hämillään. Lehdet tursuavat artikkeleita tunteiden sanoittamisesta ja "oletko aina tehnyt kaiken väärin!".

Lähettäjä: täti 
Päivämäärä:   5.11.24 14:05:26

Laitaatte yhdessä illalla vaatteet aamuksi valmiiksi.

Jos aamulla ei mene päälle, niin muksu kainaloon - vaatteet pussiin ja päiväkotiin. Ei tarvi montaa kertaa "nakkena" kuskata kun alkaa ne vaatteet löytämään oman paikkansa muksun päältä.

Ei pieni lapsi pysty päättämään saati toimimaan aikuisen tavoin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 14:16:42

Mites vaikka ihan perus äiti laskee kolmeen ja jos homma ei ole siihen mennessä tehty niin äiti tekee ja asiassa mennään eteenpäin.

Meilläkin on lapsi aika paljon vetkutteluun taipuvainen, mutta on kyllä kokemuksesta oppinut (nyt 6v), että kun lähtölaskenta alkaa niin kannattaa toimia. Huutoahan siitä alkuun seurasi, mutta sitä ei kannata pelästyä. Siirtyy vaan seuraavaan hommaan ja todennäköisesti ekalla kierroksella sä teet kaiken asun valinnasta pukemiseen asti koska lapsen keskittyminen menee protestoimiseen.

Lähettäjä: _ 
Päivämäärä:   5.11.24 14:46:58

Minä olen kerran vienyt lapset pelkissä alushousuissa päiväkotiin ja vaatteet pussissa mukana. Jostain syystä venkoili pukemisen kanssa ja sanoin, että jos vaatteet ei mene päälle, lähtee ilman. Ei tarvinnut toista kertaa asiasta vääntää.

Ja antaisin tosiaan kaksi vaihtoehtoa, joista valita. Ja sille valinnalle joku aikaraja.

Lähettäjä: Ob 
Päivämäärä:   5.11.24 15:00:38

Teutaroi??
Pillastunut sonni teutaroi narun päässä, eikä lapsi vaatteita pukiessa :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 15:02:30

On varmasti raskasta, mutta muista että tuo on oikeasti ihan hyvä merkki. Minä en olisi lapsena uskaltanut koska selkään olisi tullut, ja se varmasti oli vanhemmille helpompaa... minulle ei, saati väleillemme nyt.

Voimia <3

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   5.11.24 15:40:21

Ob ei ole vissiin pukenut koskaan yhtään lasta :D

Kyllä teutarointi kuvaa asiaa ihan täydellisesti välillä meilläkin.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   5.11.24 15:46:36

-*-

Minusta taas on kummallista, ettei pystytä oppimaan uutta ja yritetä ymmärtää ja löytää työkaluja, kun nykyisellään homma ei toimi ja selkäsauna ei ole nykyään laillinen ratkaisu, eikä sillä ennenkään kovin hyviä tuloksia saatu. Pienimmillään nykyajan empatiakyvyttömiä hapannaamoja, pahimmillaan rikollisia tai itsensä tappaneita.

Osalle lapsista ihmisistä nyt vaan kaikki ehdottomat käskyt on vaikeita. Aikuisena pärjää paremmin asiantumtijatöissä itseään johtaen, lapsena vaikeampaa kun pitää tanssia aikuisten pillien tahtiin ymmärtämättä miksi.

Jos taas olisit jaksanut lukea kirjoitukseni ennen kuin sinulle tuli kauhea kiire sylki roiskuen kirjoittamaan tuota turhaa önmönmöö ännännääämmämnää miksi nykyään öllöllöö ällälläää -viestiäsi olisit ehkä huomannut, että nimenomaan painotin, ettei autismi ym. ole sallittu tekosyy huonolle käytökselle ja yritin tarjota aloittajalle konkreettista apua öllötyksen ja lällätyksen sijaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 15:47:49

Meillä lapsi tekee tuota toisen vanhemman ja mummun kanssa, ei minun kanssani.

Lapsi on ihmeellinen eläin, lapsi aistii joistain aikuisista huokuvan rajattomuuden ja hänelle on kertynyt kokemuksia siitä, että nämä ihmiset antavat periksi. Siitä seuraa juuri aloittajan kuvaamaa käytöstä.

Minun kanssani lapsi ei sekoile noin vaan käyttäytyy todella mallikelpoisesti sillä tietää ettei sekoilu onnistu kanssani. En ole lasta kohtaan julma vaan johdonmukainen. Lapsi tietää mitä odotan häneltä. Hän ei pelkää minua koska en huuda vaan olen rauhallinen ja siksikin lapsen on helpompi pitää oma maltti kun ei kuormitu huudosta.

Lapsen toinen vanhempi ja mummu huutavat lapselle kun heillä hermo kiristyy ja tämä silminnähden saa lapsen entistä enemmän kierroksille.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.24 17:27:52

Teutarointi on sonnien hommaa.

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   5.11.24 18:21:38

Meillä katsottiin jo edellisenä iltana yhdessä millainen sää on huomenna. Sen mukaan valittiin vaatteet jo valmiiksi. Aikuinen aina päättää ja valitsee lapselle säähän sopivat vaatteet. Lapsi voi valita haluaako päähänsä tupsupipon vai "kissankorvapipon", tai haluaako jumppaan tiikeri- tai poliisiaiheisen t-paidan tms. Aikuinen on päättänyt, että päähine on pipo (lippalakki mahdollisuutta ei ole, koska säätila on pipon vaativa).

Syy aloittajan lapsen käytökseen on luultavasti se, että lapselle ei aloittaja aseta rajoja. Rajat on ihan oikeasti tärkeitä. Ne luovat lapselle turvaa, ja kokemuksen siitä, että on rakastettu ja tärkeä. Pitää uskaltaa olla vanhempi, ei kaveri, ja kantaa se vanhemman vastuu.

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   5.11.24 19:32:35

Kaksi lasta ollut, toinen ns normaali ja toinen lievästi kehitysvammainen.
Normaali kokeili kerran en pue tekniikkaa, että pitäökö mennä päiväkotiin, noin kolme-vuotiaana. Vein kalsareissa hoitoon ja vaatteet mukaan, alkoi välittömästi pukea eteisessä ja homma oli siinä.

Kehitysviiveinen vietiin noin kahdeksan kertaa alusvaatteissaan hoitoon.. aina alkoi kyllä pukea eteisessä, kun olin poistunut, mutta seuraavana aamuna teletappimaisesti ”Uuudestaan”.
Raskasta oli, mutta ihminen hänestäkin on tullut.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   5.11.24 20:37:45

Juuri noin kun mama sanoo. Tosin ei tarvitse olla kehitysvammainen, ihan riittää joku neurotyypillisestä poikkeava yleensä normaalia älykkäämpi lapsi. Valuu rangaistukset kuin vesi hanhen selästä, ei kiinnosta, pistää vaan kovaa kovemmaksi oman vastustuksen.

Helpoimmalla pääsee kun saa lapsi haluamaan samaa kuin itse. Vaatii pirusti ennakointia.

Rajat täytyy näilläkin olla ja kiellot kieltoja, säännöt sääntöjä, rutiinit tarkkoja ja aina samanlaisia.

Siinä kohtaa kun paska osuu tuulettimeen ja tilanne on päällä niin näiden lasten kanssa on myöhäistä, pitää vaan mennä ja tehdä parhaansa mukaan ja ensi kerralla toivottavasti paremmin. Hieman toivoisi myötätuntoa kanssaihmisiltä, ei jokainen ihmisten ilmoilla raivoava lapsi ole hemmoteltu tai kadvattamaton. Meilläkin on kaksi ns. normitaajuuksilla, sitten on tämä yksi vähän haasteita tarjoavampi. Kaikki kasvatettu samoin.