|
Lähettäjä: -
Päivämäärä: 2.11.24 20:02:24
Minä ostin corgin 11v sitten. Toisen. Aikaisemmin oli ollut jo yksi terveysongelmainen tapaus mun vanhemmilla. Tiedostin ongelmat jo silloin ja haaveena oli aloittaa kasvatustyö ja lähteä viemään rotua terveempään suuntaan plus samalla hankkia kasvatuskokemusta jota ilman ei siihen aikaan roturisteytyksiin lupaa herunut.
Tein tarkan taustatyön ja ajattelin, että siten on ihan hyvät mahdollisuudet saada terve koira. Ja olihan se terve ensimmäiset viisi vuotta, ei tiinehtynyt koskaan tosin vaikka muutama kerta yritettiin ja eri uroksilla. No, ihan hyvä ettei pentuja tullut kun selkä alkoi siinä viisivuotiaana vaivata ja siitä asti liikunta on ollut rajoitettua. Nykyään vaivaavat kyynärätkin. Selkä on kyllä koiranetin mukaan terve, koska kalkkeumista ei saa uutta lausuntoa (vai saako nykyään?), niin en saa tietoa koiran sairaudesta sinne mitenkään näkyviin ennen kuin henki siitä lähtee.
Vuosien ajan yritin myös pitää ääntä corgien terveystilanteesta ja tutkimusten tärkeydestä sekä pennunostajan vastuista valita mahdollisimman terve yhdistelmä, mutta siitä sai niin paljon kuraa niskaan että luovutin enkä seuraa rotua enää mitenkään. Nykyään corgipiireissä on ilmeisesti edes hivenen avoimempaa terveyskeskustelua kuin vielä muutama vuosi sitten, mutta edelleen niin riitaista että minä en siihen rotuun aio enää sekaantua yhtään mitenkään.
|