Lähettäjä: saanutkaan? 
Päivämäärä:   29.10.24 12:16:43

Keski-ikäinen kaveri erosi alkuvuodesta monivuotisesta parisuhteestaan ja palasivat takaisin yhteen syksyllä. En tietenkään sanonut kaverille ajatuksiani, koska ei ole minun asiani enkä ole suhteen osapuoli vaan esitin innostunutta. Minusta ei tuollaiseen olisi, koska ajattelisin olevani se, johon "tyydytään" kun ei sinkkumarkkinoilta löytynytkään ns. parempaa, jollaista kumppani olisi halunnut. Joko hän olisi tavoitellut "liian hyviä" omaan tasoonsa nähden tai hän ei olisi itsestään johtuvista syistä kelvannut kenellekään. Miksi hän minullekaan enää ja taas kelpaisi? Tekisi mieli sanoa kaverille, että paremman puutteessa kelpasit ja sellaisen parisuhteenko oikeasti haluat, mutta kuten sanottua ei kuulu minulle.

Ajattelenko jotenkin omituisesti vai oletteko samaa mieltä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.10.24 12:19:09

Tiedätkö siis, että ero tuli siksi, että he pääsisivät tavoittelemaan muita? Ja että yhteen palattiin kun uutta ei löytynytkään?

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   29.10.24 12:22:11

Eihän tuossa ole kyse siitä, ettei entinen puoliso ole tarpeeksi "hyvä". Jos hän on ollut alunperinkin hyvä, miksi asia olisi muuttunut? Eivät ihmiset eroa sen takia, että toisen markkina-arvo on laskenut ja toinen haluaa tähdätä korkeammalle, vaan siksi, että yhteiselossa on ongelmia, on kasvettu eri suuntiin, keskusteluyhteys katkennut tms. Jos ongelmat on saatu selvitettyä, ja erossa ollessa on kirkastunut, että juuri sen ihmisen kanssa haluaa olla, niin miksi kyse olisi tyytymisestä?

Kyllä, ajattelet omituisesti. Minua kylmää ihmiset, jotka ajattelevat parisuhdetta arvopaperipörssinä.

Lähettäjä: Miekkalilja 
Päivämäärä:   29.10.24 12:44:36

Minä, tai me, olemme tehneet samanlaisen paluun, mutta eri ehdoilla. Joskus ero on suurin interventio ja rakkauden teko mitä voi olla.
Yhteen palaaminen ja yhdessä oleminen nyt, ei olisi ollut mahdollista ilman, että kumpikin reflektoi tahollaan syvällisesti itseään ja omia kipukohtiaan syyttämättä niistä toista.

Kenelläkään ei ole oikeutta eikä valtaa ottaa kantaa kenenkään henkilökohtaisiin päätöksiin. Tilanteen tietää vain asianosaiset ja se olkoon niin.

Minua ei hlökohtaisesti kiinnosta pätkääkään mitä muut tästä ajattelevat, koska en tee ratkaisuja muiden ihmisten vuoksi.

Lähettäjä: / 
Päivämäärä:   29.10.24 12:53:44

"jotka ajattelevat parisuhdetta arvopaperipörssinä."

No kyllähän jokainen ns. pyrkii parhaimpaan parisuhdekumppanissaan, on se sitten ulkonäkö, luonne, taloudellinen tilanne, mikä kenellekin on tärkeää. Siinä mielessä parisuhde on arvopaperipörssi - valitaan parempi huonomman sijaan ja paras mitä on mahdollista saada. Muutenhan ei olisi mitään merkitystä kenen kanssa on, huonon tai hyvän.

Niinhän valitaan omistusasunto tai ostetaan autokin - paras mitä on mahdollista saada; ei kukaan aja tonnin romulla jos on mahdollista ostaa 30te auto. Muutenhan ei olisi mitään merkitystä kenen kanssa on, huonon tai hyvän.

Aloittajan kysymykseen, tuntisin olevani se vanha ja tuttu, johon palataan ja tyydytään kun ei setämies saanutkaan töröhuulista instapyllyä. Voi toki olla, että mies arvostaisi enemmän kun olisi joutunut huomaamaan, että oma markkina-arvo ei ole riittävä sille mitä haluaa, mutta tyytyminen ei ole silti tyytyväisyyttä vaan sen hyväksymistä, että ei saa mitä oikeasti haluaa.

Lähettäjä: grr 
Päivämäärä:   29.10.24 12:55:19

"Ajattelenko jotenkin omituisesti vai oletteko samaa mieltä?"

No ainakin sä oletat ihan hirveästi siitä mikä näiden kahden ihmisen tilanne oikeasti on. Entäpä sellainen että kumpikin vähän haaleasti katseli niitä sinkkumarkkinoita, tai ei välttämättä ehkä ollenkaan, ja palasivat yhteen koska huomasivat kumpikin kaikesta huolimatta ikävöivänsä toisiaan? Että kyse ei olekaan mistään ihmeen "kuka kelpaa kellekin ja kuka on parempi kuin joku toinen" -leikistä vaan loppujen lopuksi kahden ihmisen tunteista _toisiaan_ kohtaan?

Niin, sellaista vaihtoehtoa sä et ota huomioon, koska sulle itsellesi parisuhteet ja niiden muodostaminen ja lopettaminen ovat juuri tuollaista "kelpaa", "liian hyvä", "tyydytään", "taso jota tavoitellaan"-peliä.

Lähettäjä: l 
Päivämäärä:   29.10.24 12:55:27

"ajattelisin olevani se, johon "tyydytään"

Tämä.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   29.10.24 13:01:58

Joillekin erossa olo tekee hyvää. Ehtii miettiä asioita ja huomata että kaipaakin kaveria. Ehkä ehtii miettiä omiakin tekemisiä suhteessa.

Lähettäjä: i 
Päivämäärä:   29.10.24 13:06:22

"Ajattelenko jotenkin omituisesti vai oletteko samaa mieltä?"

Ehkei kannattaisi ajatella toisten ihmisten parisuhteista yhtään mitään, kun ei kuitenkaan voi tietää mistä on kysymys. Joskus on niin, että pitää ottaa etäisyyttä tajutakseen, mitä haluaa. Itsekin olen muuttanut kerran pois yhteisestä kodistamme, kun eteen tuli isomman luokan kriisi. Palasimme yhteen ja olemme olleet yhdessä kohta 20 vuotta. Eikä todella ole kyse "tyytymisestä" kummankaan kohdalla. Ja vaikka sitten jollain olisi, niin mitä sekään kenellekään muulle kuuluu.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   29.10.24 13:07:31

"No kyllähän jokainen ns. pyrkii parhaimpaan parisuhdekumppanissaan, on se sitten ulkonäkö, luonne, taloudellinen tilanne, mikä kenellekin on tärkeää. Siinä mielessä parisuhde on arvopaperipörssi - valitaan parempi huonomman sijaan ja paras mitä on mahdollista saada. Muutenhan ei olisi mitään merkitystä kenen kanssa on, huonon tai hyvän."

Kaikki ei ajattele tai tavoittele näin pinnallisia asioita vaan tavoiteltavia ja merkityksellisiä asioita voi olla empatia, huumorintaju, yhteiset arvot jne.

Ja ero ei välttämättä johdu niiden puutteesta vaan esimerkiksi eri tulevaisuuden toiveista. Toinen haluaa lapsia toinen ei, toinen haluaa muuttaa maalle, toinen kaupunkiin. Tai voi olla että henkilöillä on sisäisiä ongelmia ja käsiteltäviä asioita, jotka eivät poistu oli vierellä kuka vain.

Ero voi olla hetki prosessoida elämäänsä ja toiveitaan. Se kumppani on voinut vaikka muuttaa kaupunkiin ja huomata ettei elämä siellä olekaan eron arvoista.

Ei ero kaikille tarkoita jotain uuden etsimistä. Itsellä ainakin menee aina eron jälkeen useampi kuukausi ennen kuin olen edes valmis miettimään uutta suhdetta.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   29.10.24 13:08:29

"Niinhän valitaan omistusasunto tai ostetaan autokin - paras mitä on mahdollista saada; ei kukaan aja tonnin romulla jos on mahdollista ostaa 30te auto. Muutenhan ei olisi mitään merkitystä kenen kanssa on, huonon tai hyvän."

Tuohan on aivan sairasta. Rakkaudella ei sitten ole mitään väliä? Kunhan on ulkoisesti riittävän hyvä?

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   29.10.24 13:11:12

Kumppanini oli masentunut, muttei tajunnut tilannetta. Homehtui kotona ja valitti vain. Yritin saada avun piiriin, mutta kielsi, että mitään ongelmaa olisi. Erosin lopulta. Eron aikana tuli toisiin aatoksiin ja haki apua. Keskustelimme paljon ja päätimme palata yhteen. Nyt kumppanin masennus on hallinnassa ja tiedostaa sen. On helpompaa asua masentuneen kanssa, joka tietää olevansa sairas ja joka tekee asioita parantaakseen tilaansa kuin täysin passiivisen kanssa.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   29.10.24 13:13:49

En palaisi yhteen eron jälkeen, koska suhde on jo mennyt ns. pilalle kun on tarvinnut erota. Puhumattakaan jos on erottu siksi, että vain toinen osapuoli on halunnut erota. Eron jälkeen takaisin yhteen-suhteet eivät tilastojenkaan mukaan toimi, suurimmassa osassa erotaan joka tapauksessa koska samat ihmiset samoine luonteineen ja persoonineen siinä edelleen on. Eniten vaikuttaisi se, että asiat joita on sanottu riidellessä eroa ennen eivät unohtuisi, ainakaan minulta. Jokainen loukkaus ja ruma sana olisi mielessä ja tulisi tunne, että oikeasti toinen ajattelee minusta niin vaikka nyt tuossa esittää muuta ja kehuu jne.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   29.10.24 13:16:45

Minulla itse asiassa on 7000 € auto ja 50 000 € säästössä. Miehenkin olisin saanut halutessani tietyillä kriteereillä "paremman": mieheni on 11v minua vanhempi ja se näkyy, pari pykälää alemmin koulutettu, köyhä kuin kirkonrotta ja muutama ikävä krooninen sairaus. Mutta mitäs kun rakastan juuri häntä ja viihdyn hänen seurassaan? Hän paras mues juuri minulle, vaikka ostoslistan ruutuja ei ruksikaan ja pörssiarvo ei ole pilviä hipova.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   29.10.24 13:17:51

Vanhempani ovat olleet (asumus)eron jälkeen 40v yhdessä.

Lähettäjä: jooei 
Päivämäärä:   29.10.24 13:19:59

Jos jättäjä haluaa uudelleen yhteen, syy on se että on ollut liikaa luuloja itsestään ja ei ole saanut parempaa (kauniimpaa, komeampaa tmv) = tyytyy. Tämä on fakta. Jos on erottu molempien halusta, asia on eri.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.10.24 13:24:19

"Niinhän valitaan omistusasunto tai ostetaan autokin - paras mitä on mahdollista saada; ei kukaan aja tonnin romulla jos on mahdollista ostaa 30te auto. Muutenhan ei olisi mitään merkitystä kenen kanssa on, huonon tai hyvän."

Ööh, parisuhde valitaan kyllä rakkaudesta, halusta olla yhdessä. Huonon kanssa ei toivottavasti ole kukaan, vaan sitten ollaan yksin, eikä sekään ole mikään huono asia. Mutta ihmissuhteet ei kyllä ole mitään arvopapereita...

Lähettäjä: Tuulellakäyvä? 
Päivämäärä:   29.10.24 13:25:54

Jos jätän kumppanini ja haluan erota, se tarkoittaa että en halua enää olla hänen kanssaan parisuhteessa. Miten ihmeessä ihmisestä, jossa on ollut niin paljon vikoja että olen halunnut erota, tulisi yhtäkkiä ihminen jonka kanssa haluankin olla yhdessä? Sama ihminenhän se edelleen on. Eihän tuollaisessa ole mitään logiikkaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.10.24 13:29:41

"Jos jätän kumppanini ja haluan erota, se tarkoittaa että en halua enää olla hänen kanssaan parisuhteessa. Miten ihmeessä ihmisestä, jossa on ollut niin paljon vikoja että olen halunnut erota, tulisi yhtäkkiä ihminen jonka kanssa haluankin olla yhdessä? Sama ihminenhän se edelleen on. Eihän tuollaisessa ole mitään logiikkaa."

Unohdat, että eroa ennen ihmisessä on kuitenkin ollut niin paljon hyvää, että olet halunnut olla yhdessä. Miten sitten yhtäkkiä voikin haluta erota? Mikä logiikka?

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   29.10.24 13:30:48

Tuulellakäyvä: jos eroat siksi, että kumppanisi on jotenkin viallinen, miksi olit hänen kanssaan yhdessä alunperinkään? Miten ihmiseen, jota rakastit, on yhtäkkiä ilmaantunut paljon vikoja? Siinä ei ole mitään logiikkaa. Jos ajattelet, että eron syy on pelkkä kumppanin viallisuus, et ole oppinut erosta etkä parisuhteesta mitään, ja viet samat omat ongelmasi seuraavaan suhteeseen. Eroon voi olla monia syitä, joista mikään ei ole toisen viallisuus, ja ne syyt voivat korjaantua olosuhteiden muuttuessa.

Lähettäjä: :D 
Päivämäärä:   29.10.24 13:33:59

"parisuhde valitaan kyllä rakkaudesta, halusta olla yhdessä. Huonon kanssa ei toivottavasti ole kukaan"

Tähän pakko sanoa, että ottaen huomioon kuinka paljon täälläkin on keskusteluja miehistä, jotka seuraavat ties mitä persetilejä somessa vaikka ovat parisuhteessa, niin aika monet ovat "huonon" kanssa (puolin ja toisin, mies "ruman" naisen koska tarvitsee katsella niitä someperseitä ja nainen "huonon" miehen koska sietää miehen somepersekatselua). On ihmisiä, joilla on vain oltava joku ja jotta on vain se joku, tyydytään. Minä en tyytyisi tyytyvään mieheen vaan saisi mennä tavoittelemaan haluamiaan someperseitä, koska minä en hänelle selvästi riittäisi. Miksi hänenkään pitäisi riittää minulle?

Lähettäjä: Tuulellakäyvä? 
Päivämäärä:   29.10.24 13:42:49

"jos eroat siksi, että kumppanisi on jotenkin viallinen, miksi olit hänen kanssaan yhdessä alunperinkään? Miten ihmiseen, jota rakastit, on yhtäkkiä ilmaantunut paljon vikoja? Siinä ei ole mitään logiikkaa."

- menen suhteeseen miehen kanssa, joka käyttää alkoholia vähän tyyliin juhlissa muutaman kerran vuodessa, mutta vuosien aikana mies alkaa juopotella ja joka viikonloppu on enemmän ja vähemmän kännissä

- mies on ollut uskollinen vuosien ajan ja yhtäkkiä käykin ilmi, että hänellä on sivusuhde työkaveriinsa tai hän on pettänyt satunnaisten naisten kanssa työreissuilla

- mies on muuttunut riidanhaluiseksi, alkanut nimitellä ja moittia minua törkeästi, ulkonäköä, makkaritaitoja, sukulaisia jne

Ihmisessä ei ollut kyseisiä vikoja yhteen mentäessa, jos olisi ollut en olisi koskaan ryhtynyt suhteeseen. Jos arvojani parisuhteessa ovat alko-ongelmaton, uskollinen ja hyvin kohteleva puoliso ja se, jonka olen niiden perusteella valinnut muuttuukin niiden vastaiseksi, on hyvin loogista että haluan erota.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.10.24 14:06:26

^ mitä kun eroatte esim. alkon vuoksi. Puolivuotta eron jälkeen, mies ottaa yhteyttä ja kertoo raitistuneensa. Kertoo miten ero pysäytti hänet ja hän tajusi ongelmansa ja riippuvuuden vasta silloin. Kertoo miten eron jälkeen ei ole juonut pisaraakaan ja aikoo jatkaa absolutistina loppuikänsä. Toivoo, että voisitte palata yhteen taas ja antaisit anteeksi hänelle eroon johtaneet syyt ja lupaa ettei se tule enää ikinä toistumaan.

Näetkö täysin mahdottomana palata yhteen? Kuulet ja näet hänessä sen ihmisen johon kerran rakastuit.

Ihmiset voi muuttua huonoon suuntaan, mutta ihmiset voivat muuttua myös hyvään suuntaan. Jotkut asiat (kuten väkivalta) voivat olla asioita, joiden jättämiä jälkiä ei voi korjata ja joista muuttuminen on epätodennäköistä ja luottaminen riskialtista. Mutta kaikki eroon johtavat syyt eivät ole sellaisia.

Lähettäjä: Tuulellakäyvä? 
Päivämäärä:   29.10.24 14:18:45

"Puolivuotta eron jälkeen, mies ottaa yhteyttä ja kertoo raitistuneensa."

Mutta jos puoli vuotta yhteen paluun jälkeen alkaa taas kupitella, olen tehnnyt itsestäni ääliön palaamalla yhteen paitsi muiden silmissä, varsinkin miehelle olemalla kuin saluunanovi. Jos kumppani ei arvosta, mikä suhde sellainen on.

Suhde, joka perustuu läheisriippuvuudelle, ei ole ns. normaali. Siitä on useimmiten kyse niissä suhteissa, joissa erotaan ja palataan yhteen, ehkä jopa useita kertoja. Toinen sallii mitä tahansa (läheisriippuvainen) ja toinen tietää sen ja käyttää sitä hyväkseen. Sellaisen suhteen saa mihin tyytyy. Niin sinua kohdellaan kuin annat itseäsi kohdella.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.10.24 14:25:50

"Mutta jos puoli vuotta yhteen paluun jälkeen alkaa taas kupitella, olen tehnnyt itsestäni ääliön palaamalla yhteen paitsi muiden silmissä, varsinkin miehelle olemalla kuin saluunanovi. Jos kumppani ei arvosta, mikä suhde sellainen on."

Onko sosiaalinen häpeä oikeasti kovin hyvä syy jättää asioita tekemättä? Ja ei, minusta siinä ei ole mitään häpeällistä ettei voi ennustaa tulevaisuutta. Isompi häpeä on häpeän pelossa jättää asioita tekemättä kun miettii että mitä muutkin minusta ajattelee jos sitä ja jos tätä. Täytyy myös miettiä kumpaa katuu enemmän: sitä että joutuu eroamaan uudelleen vai sitä, jos kumppani löytääkin uuden ja näkee, että vielä 20v jälkeenkin tämä on vesiselvä ja itse miettii minkä virheen teki kun ei yrittänyt uudelleen elämänsä rakkauden kanssa vain siksi, että pelkäsi mitä muutkin siitä ajattelisi.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   29.10.24 14:31:07

Tuossa alkoholismiesimerkissä kiinnittäisin huomiota siihen, onko syyt alkoholismin taustalla hoidettu. On hyvin yleistä itsehoitaa esimerkiksi ADHD:tä alkoholilla.

Raitistuminen on täysin mahdollista, vaikkakin harvinaista.

Sillä miltä näytän muiden silmissä ei ole mitään merkitystä. Jos nyt joskus eroaisin ja haluaisin palata yhteen, toivon kovasti, ettei minulla ole aloittajan tapaisia kavereita, joka analysoi suhteitani tuntematta niitä kuin pintapuolisesti.

Lähettäjä: tosisennu 
Päivämäärä:   29.10.24 14:34:11

"olen tehnnyt itsestäni ääliön palaamalla yhteen paitsi muiden silmissä, varsinkin miehelle olemalla kuin saluunanovi."

Tämähän se on se ongelma näissä uudelleenyrityksissä. Kun "väärinkohdeltu" ottaa takaisin kännänneen, pettäneen, mitä onkaan tehnyt, hän luo samalla suhteelle uudenlaisen dynamiikan. "Kohtele minua miten p-skasti haluat, minä sallin kaiken ja otan silti takaisin". Joku mitä muut ajattelee on ihan sama, mutta sille kännäävälle, pettävälle tmv puolisolle on sen jälkeen kynnysmattoon verrattava. Pyyhkiihän se jalat jatkossakin.

Lähettäjä: Sivusta 
Päivämäärä:   29.10.24 14:40:08

"jos kumppani löytääkin uuden ja näkee, että vielä 20v jälkeenkin tämä on vesiselvä"

Se julkisesti vesiselvä voi olla kotijuoppo. Itsekin tiedän sellaisen ns. menestyneen miehen, jota ei varmaan kukaan ole nähnyt kännissä vaan sivistyneesti ottavana julkisesti, mutta kotona ihan pelti kiinni.

Jos olisin jättänyt juopon ja näkisin sen vuosien jälkeen aina vesiselvänä, en todellakaan kadehtisi hänen puolisoaan, ainakaan miehensä vuoksi.

Lähettäjä: ! 
Päivämäärä:   29.10.24 14:56:21

"Eniten vaikuttaisi se, että asiat joita on sanottu riidellessä eroa ennen eivät unohtuisi, ainakaan minulta. Jokainen loukkaus ja ruma sana olisi mielessä ja tulisi tunne, että oikeasti toinen ajattelee minusta niin vaikka nyt tuossa esittää muuta ja kehuu jne."

Mikä ihmeen oletus se on että erotessa riidellään, satutetaan toista ja haukutaan pystyyn?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.10.24 15:06:15

Siis jos kaksi ihmistä eroaa ja palaa yhteen, niin miksi vain toinen on se, johon tyydytään? Eikös siinä ihan tasapuolisesti olla tultu katumapäälle?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.10.24 16:10:10

"Tämähän se on se ongelma näissä uudelleenyrityksissä. Kun "väärinkohdeltu" ottaa takaisin kännänneen, pettäneen, mitä onkaan tehnyt, hän luo samalla suhteelle uudenlaisen dynamiikan. "Kohtele minua miten p-skasti haluat, minä sallin kaiken ja otan silti takaisin". Joku mitä muut ajattelee on ihan sama, mutta sille kännäävälle, pettävälle tmv puolisolle on sen jälkeen kynnysmattoon verrattava. Pyyhkiihän se jalat jatkossakin."

Tämä on erittäin toksinen ajatusmalli, jossa syyllistetään uhria. Uhri ei "luo" mitään dynamiikkaa. Väärin tekevä on ainut joka on vastuussa omista teoistaan. Ei kukaan muu, eikä siitä voi syyttää uhria eikä "dynamiikkaa" mikään ei pakota toimimaan väärin. Se, että on suhteessa tai palaa suhteeseen ei tarkoita väärinkohtelun sallimista. Ei lainkaan silmissä.

Kaikki kynnysmattokielikuvat ovat osa väkivaltaisen ihmisen narratiivia, eikä siihen muiden tulisi yhtyä. Nämä kaikki on väkivaltaisen ihmisen keinoja murentaa toisen psyyke. Ne eivät ole totta. Niitä ei tulisi toistella. Uhri ei ole kynnysmatto. Uhri ei ole arvoton. Uhri ei ole epäihminen. Uhri ei ansaitse väärinkohtelua. Uhri ei ole itse syyllinen.

On myös ihmeellistä puhua "kynnysmatosta" ja olettaa tekijän motiivit. Esimerkiksi riippuvuudesta kärsivävän motiivi ei ole kohdella toista kaltoin. Riippuvuus vaan on mitä se on. Sen sijaan että puhutaan uhrista kynnysmattona tai maalaillaan hänelle sosiaalista häpeää, voisi rohkaista jokaista miettimään millaisen suhteen haluaa ja punnitsemaan realistisesti mahdollisuuksia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   29.10.24 16:50:58

"Uhri ei "luo" mitään dynamiikkaa."

Jos sinun puolisosi vaikkapa pettää sinua toistuvasti, vaikka on sovittu että niin ei tehdä ja vaikka olet ilmaissut, että se ei sinulle sovi ja tämän vuoksi olette eronneet, ottamalla puolisosi takaisin (mahdollisesti useitakin kertoja) vaikka tämä edelleen jatkaa sinun pettämistäsi, sinä mahdollistat osaltasi itsellesi huonon parisuhteen. Et tietenkään ole vastuussa siitä, että kumppanisi pettää, mutta siitä olet että palaat aina suhteeseen.

"Esimerkiksi riippuvuudesta kärsivävän motiivi ei ole kohdella toista kaltoin."

Riippuvuusko antaa oikeuden kohdella muita huonosti? Jos riippuvuuden vuoksi kohtelee toista kaltoin, toisella on oikeus ja jopa velvollisuus olla jatkamatta sellaisessa suhteessa. Oli riippuvuus tai ei, ihminen valitsee itse miten muita kohtelee. Ja myös miten itseään antaa kohdella. Jos esim. alkoholi on tärkeämpi kuin puoliso, parisuhde ja mahdollisesti perhe, se on oma valinta. Puolison yhtä oikea valinta on eroaminen.

Läheisriippuvuus on juuri sitä, että ei pidä rajoistaan kiinni tai niitä ei edes ole.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   29.10.24 17:00:23

"Uhri ei ansaitse väärinkohtelua."

Hän voi varmaan kuitenkin olla menemättä takaisin juopon tai pettäjän luo kohdeltavaksi uudelleen väärin? Siitä lienee tuossa kommentissa ollut kyse, että ottamalla aina juopon tai pettäjän takaisin, osoittaa käytännössä että juomisella tai pettämisellä ei ole väliä, vaikka olisi sanallisesti kertonut että ei sellaista hyväksy.

Ymmärrätkö?

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   29.10.24 17:22:20

Mä en kyllä ole valinnut autoa enkä miestä noin.

Molemmista tullut se tunne, että tässä se nyt on ja sillä menty.

Autoista toki tarkemmin etukäteen katsottu tietoja ja ominaisuuksia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.10.24 17:37:44

Me ollaan erottu ja palattu yhteen. Ei kumpikaan selvästi ajatella ettei kelvattaisi muille (oletan että kriiseiltäisiin jotenkin, jos näin olisi). Mieluummin elän elämäni hänen kanssaan kuin ilman häntä vaikka mikään ei täydellistä tai valmista olekaan. Muiden ajatuksillahan ei ole yhtään mitään väliä.

Mutta joo, ehdottomasti ei kannata tyytyä exäänsä jos se on tyytymistä :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.10.24 21:18:42

Olen samaa mielta, että jos aiba uudelleen palaa vaikkapa pettäjän luo, on hyvä tiedostaa riskit. Mutta joskus riski on ihan järkevää ottaa ja se on harkittu. Aina ei tarkoita, että kumppani kerran hairahduksen jälkeen jatkaisi samaa menoa loppuiän ja voi olla ihan fiksua antaa toinen tilaisuus. Kritisoin sitä, että ulkopuolelta pyritään sheimaamaan sitä tai naureskellaan vahingoniloisina, jos riski ei kannattanutkaan eikä naisella ollut kristallipalloa, josta olisi tiennyt tämän. Alunperin kyse siis oli toisen mahdollisuuden antamisesta, ei mistään vuosien on-off kierteestä.

"Riippuvuusko antaa oikeuden kohdella muita huonosti?"

Ei tietenkään, mutta huonosti kohtelu ei tee kenestäkään kynnysmattoa eikä se välttämättä ole kenenkään aikomuskaan.

Lähettäjä: Miekkalilja 
Päivämäärä:   30.10.24 18:06:23

Voi luoja mitä keskustelua.

Mitä jos jokainen tekisi omaa elämäänsä koskevat johtopäätökset ja kunnioittaisivat toisten ratkaisuja?

Elämä on ihmeellistä ja voi olla, että usein asioissa on monta puolta ja musta-valkoisuuden lisäksi paljon muita sävyjä, jotka elämä näyttää kun tarpeeksi tulee elämää nähtyä. Ne jotka näkee, ne jotka ei näe, ei näe vaikka kuinka selittäisi.

Lähettäjä: druidi 
Päivämäärä:   30.10.24 18:44:49

Entinen miesystävä oli aikoinaan 15-20 vuotta sitten jokusen vuoden tapaillut toista naista avioliittonsa ulkopuolella ja olisivat yhteen muuttaneet, mutta tätä ei kaupunkielämä houkuttanut ja jo silloin ilmeisesti aikuiset lapset puhui isänsä ympäri vanhempia palaamaan yhteen. Itse tästä minulle kertoi, mutta en enää yksityiskohtia muista..

Minut tavattuaan saman kaavan toisto kuin ekan hairahduksensa kanssa. Piteli löyhässä narussa 5 vuotta. Asuttiin puoli vuotta yhdessäkin, ero oli vireillä, mutta palasivat yhteen.
Minä kerkesin rakastua tähän ihmiseen kyllä niin syvästi, että kyllähän se koville otti, kun päätti takaisin mennä. Ja tää eli kaikki nuo vuodet kuin minua ei olisikaan samaa elämää ja arkea.. Aina jos nähtiin, niin jossain salassa piti tehdä. Samalla kylällä kun liikutaan, niin ei ole minua tuntevinaankaan, kun hällä niin paljon tuttuja täällä.
Tästä aikaa yli kolme vuotta. Kuitenkin ollaan väleissä edelleen ja ystäviä. Käy minua välillä auttamassa sellaisissa kotihommissa mitä ei yksin pysty tekemään.

Ja tää ihminen on sellainen mistä en vain tule yli pääsemään koskaan.

Lähettäjä: Helsten 
Päivämäärä:   30.10.24 19:40:13

Jos törmäät metsässä samaan puuhun kaksi kertaa niin olet pahasti eksyksissä. Vain totuus.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   31.10.24 07:39:26

Pienten lasten kanssa elävien kohdalla ymmärrän, että vaikka parisuhde ei välttämättä ole ihan sitä mitä kaipaa, niin arki voi olla molemmille helpompaa samasta osoitteesta käsin ja jos uusia kumppaneita ei ole, ei välttämättä ole syytä erillään asumiseen. Teoriassa myös ihan taloudellisista syistä voi pari päätyä vastaavaan ratkaisuun. On siis mahdollista, että uusi suhde samaan ihmiseen luodaan hyvin erilaisista lähtökohdista kuin ensimmäisellä yrityksellä.

Tai sitten kyseessä on valitettavan tavanomainen ja itsetuhoinen kuvio, jossa toinen saa tarpeekseen huonosta kohtelusta, mutta palaakin lopulta aina vaan kohdeltavaksi entistäkin huonommin. Yksin oleminen on joillekin pelottavan vaikeaa ja se altistaa hyvin huonoille suhteille.

"Niinhän valitaan omistusasunto tai ostetaan autokin - paras mitä on mahdollista saada; ei kukaan aja tonnin romulla jos on mahdollista ostaa 30te auto."

-Niin parisuhteiden kuin autojen ja asuntojen kohdalla täytyy muistaa, että ominaisuuksia on monia. Kallein auto ei välttämättä ole kaunein ja/tai omaan käyttöön sopivin. Kallein asunto ei välttämättä ole oikean kokoinen eikä oikeanlainen muutenkaan. Baari-illan kiintein ja viehättävin vastaantulija ei välttämättä täytä mitään juuri sinulle merkityksellisiä kriteerejä. Olen dumpannut komean ja kiinteän, koska se oli tyhmä kuin saapas. Olen ajanut halvalla autolla pankkitilin saldosta riippumatta, kun se oli kaunein auto mitä saatavilla oli. Asun huomattavasti halvemmalla kuin mikä taloudellisesti olisi mahdollista, sillä kalliimmissa ei ole ollut tarjolla yhtä hyvää hinta-laatusuhdetta, enkä tingi laadusta vain muuttaakseni kalliimpaan. Ulkopuolisen on usein mahdotonta tietää mikä juuri kyseisen parisuhteen osapuolille on aidosti tärkeää siinä kumppanissa.

Lähettäjä: tjaah 
Päivämäärä:   31.10.24 12:11:35

Jos minä haluan erota perasta, perassa on silloin jotakin sellaista "vikaa", jonka vuoksi en halua jatkaa suhdetta. Jos "vika" on peran persoonassa, kukaan ei voi muuttua toiseksi ihmiseksi, teeskennellä toki voi jonkin aikaa. Jos "vika" on peran tekemisissä, kuten että pera joi, petti, tuhlasi yhteisiä rahoja, oli epäluotettava, pera on näyttänyt millainen on, joten se on vain uskottava.

Jos menisin taas yhteen peran kanssa, menisin yhteen samojen asioiden ja ongelmien kanssa, joiden vuoksi halusin erota. Jos peran persoonassa ärsytti asia x, miten se olisi lakannut ärsyttämästä? Jos peran tekemiset on olleet eron syynä, miten voisin luottaa peraan ettei tämä tee samaa asiaa uudelleen? Koska hän on aikaisemminkin sen tehnyt, todennäköisyys uudelleen tekemiselle on olennaisesti suurempi kuin sellaisella, joka ei ole tehnyt. Ja ennen kaikkea, MIKSI PITÄISI? Ei pera olisi ainoa mies maailmassa ja todennäköisesti ei paraskaan (ainakaan minulle) jos olisin halunnut jo erotakin. Paluusuhde olisi vähän kuin homeinen leipä - vaikka homepilkun ottaa pois, se on silti pilalla ja kohta uusi homepilkku taas näkyy.

Sama pätee myös toisinpäin, peran ollessa se joka on halunnut erota. En minäkään olisi eri ihminen vain siksi, että on erottu. Sen lisäksi minua häiritsisi ajatus siitä, että pera ei ole saanut ketään muuta ja siksi haluaa palata yhteen, vaikka en ole sellainen ihminen ja kumppani kuin millaisen hän haluaa (koska halusi erota). Että parempi huonokin muija kuin ei muijaa lainkaan - niin kehno ei itsetuntoni ole, että suostuisin johonkin olemaan se, johon tyydytään, tai tyytymään itsekään.

Lähettäjä: se on 
Päivämäärä:   31.10.24 12:39:31

Läheisriippuvuus, jota toinen hyödyntää kun kumppani on aina saatavilla, kohtelee tätä miten tahansa.

https://askelterveyteen.com/on-off-parisuhde-vahingoittaa/

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.10.24 12:46:46

tjaah, mitä jos eroat Perasta siksi että
-ajattelet ettet halua lapsia, mutta jokin aika eron jälkeen sinulle iskeekin vauvakuume ja tulet päätökseen, että syy erolle oli huono ja se on hävinnyt.
-sinulla on omia ongelmia, joiden kanssa parisuhde on mahdoton. Olet esim. sairaaloisen mustasukkainen. Käsittelet ongelmat ja syy eroon poistuu.

Lähettäjä: tjaah 
Päivämäärä:   31.10.24 13:09:26

"tjaah, mitä jos eroat Perasta siksi että
-ajattelet ettet halua lapsia, mutta jokin aika eron jälkeen sinulle iskeekin vauvakuume ja tulet päätökseen, että syy erolle oli huono ja se on hävinnyt.
-sinulla on omia ongelmia, joiden kanssa parisuhde on mahdoton. Olet esim. sairaaloisen mustasukkainen. Käsittelet ongelmat ja syy eroon poistuu."

Käännetään asia niin päin, että olisin pera.

Jos olisin pera ja nainen olisi parisuhteen aikana ilmoittanut ettei halua lapsia ja koska minä (pera) haluaisin, siitä tulisi tietenkin ero. Jos nainen eron jälkeen haluaisikin lapsia, minä epäilisin, että nainen suostuu mihin tahansa saadakseen minut ja suhteen takaisin. Olisi aika selvää, että lapsenhankintahalukkuus ja kelkan kääntäminen johtuisi siitä.

Mustasukkainen luonne taas ei muutu. On olemassa ihmisiä, jotka epäilevät siksi että heillä on huono itsetunto - toisen ei tarvitse tehdä mitään ja silti hän muka pettää, on kiinnostunut kaupan kassasta koska moikkasi "flirttaillen", työkaveri tulee vastaan ja tervehtii "katsoen sillä silmällä", missikisoja ei saa katsoa televisiosta koska sekin on pettämistä jne. Näillä ihmisillä on aina petollisia ja muita katselevia puolisoita, vaikka kulkisivat ämpäri päässä. Mustasukkaisuus on luonnevika. Jos olisin pera, olisin nähnyt millainen toinen on.

Kun joku näyttää sinulle millainen on, usko mitä näet, koska sellainen hän on. Vaikka kuinka et haluaisi uskoa niin silti asia on niin.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   31.10.24 13:18:36

"mitä jos eroat Perasta siksi että
-ajattelet ettet halua lapsia, mutta jokin aika eron jälkeen sinulle iskeekin vauvakuume ja tulet päätökseen, että syy erolle oli huono ja se on hävinnyt.
-sinulla on omia ongelmia, joiden kanssa parisuhde on mahdoton. Olet esim. sairaaloisen mustasukkainen. Käsittelet ongelmat ja syy eroon poistuu."

Onko miehet loppu vai miksi esimerkin naisen pitäisi Peran mieliksi "haluta" lapsia, kun voisi ihan vaan vaihtaa Arskaan, joka ei myöskään halua lapsia? Onko naiset loppu vai miksi Peran pitäisi mennä uudestaan karseaan suhteeseen kävelemään munankuorilla, jota mustasukkaisen kanssa oleminen on? Ei p-skasta saa konvehtia vaikka kuinka kauan ja eri tavoin veivaisi, kannattaa hankkia ihan valmis konvehti kun sellaisiakin on vaikka kuinka paljon tarjolla, joka makuun.

Lähettäjä: Hötöleidi 
Päivämäärä:   31.10.24 13:35:41

Jos oma tahto on ns. toisen taskussa niin silloin tarvitaan terapiaa eikä parisuhdetta. Lasta ei todellakaan kannata hankkia, koska Pera jätti ja siksi muka "mieli muuttui". Pirjon epäluuloinen persoonallisuus ei myöskään muutu vaikka Pera istuisi kotona 24/7 näkemättä edes kuvia naisista, koska Perahan voi kuitenkin ajatella muita kun ongelma on Pirjon korvien välissä eikä Perassa.

Mikä ihmeen vimma joillakin ihmisillä on roikkua väen vängällä suhteissa, jotka ei toimi. Saako siitä jonkin mitalin vai onko omat sosiaaliset taidot niin huonot että uutta kumppania ei saa, joten on tyydyttävä mihin tahansa että on edes joku. Ei voi ymmärtää.

Lähettäjä: Oldie 
Päivämäärä:   31.10.24 15:32:07

Tarpeeksi vanhaksi ja pitkässä parisuhteessa kun elää, ei kyseenalaista eikä ihmettele muiden parisuhteessa olevien valintoja ja motiiveja.

Ihmiset nyt vain muuttuvat iän myötä ja tulee niitä omien valintojen kyseenalaistamisen hetkiä yllättäen vastaan, vaikka on luullut olevansa "tyytyväinen" ja jopa onnellinen. Parisuhteessa on kaksi ihmistä, joiden tunnemaailmat ei suinkaan aina mene synkassa; toisella voi olla työttömyyttä/liikaa työtä, ongelmia terveyden kanssa, ongelmia sukulaisten kanssa ja samaan aikaan toinen tuntee olevansa elämänsä kunnossa ja onnellinen -> aletaan pohtia, ollaanko sitä ylipäätään samalla karttalehdellä ja ero voi olla pitkän suhteen pelastus.

Kun päädytään eroamaan, sitä erillään ollessa saattaakin kumpikin saada tahollaan selkeyttä omaan tahtotilaansa ja ymmärtää, mitä olikaan menettämässä ja minkä puolesta haluaa vielä taistella ja yrittää uudestaan. Ei se ole mitään "tyytymistä". Tyytymistä olisi jäädä kehnoon suhteeseen uskaltamatta repiä kulisseja alas ja kohdata ongelmia.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   31.10.24 17:18:58

Läheisriippuvaisia ja narsistien uhreja aika paljon valittamassa sennupalstalla.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   31.10.24 17:25:56

Tulee mieleen yhet Kati ja Ville mitkä eros mutta meni sittenkin naimisiin ja olikin melkoset prinsessahäät. Piti varmaan kompensoija kun ei muille kelvanneet.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.10.24 17:30:03

"mitkä eros mutta meni sittenkin naimisiin ja olikin melkoset prinsessahäät."

Ei häät korreloi suhteen laadun tai keston kanssa vai siis mikä oli ajatuksena?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   31.10.24 17:41:45

"Ei häät korreloi suhteen laadun tai keston kanssa vai siis mikä oli ajatuksena?"

No tämä, tulee mieleen yhet Kalle ja Tiina. Sekä sittemmin Kalle ja Milla, siinä oikein tyypilliset "tyytyjät" vaikka ihan tyytyväisiltä ne vaikuttaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.10.24 19:04:06

"No kyllähän jokainen ns. pyrkii parhaimpaan parisuhdekumppanissaan, on se sitten ulkonäkö, luonne, taloudellinen tilanne, mikä kenellekin on tärkeää. Siinä mielessä parisuhde on arvopaperipörssi - valitaan parempi huonomman sijaan ja paras mitä on mahdollista saada. Muutenhan ei olisi mitään merkitystä kenen kanssa on, huonon tai hyvän."

Omakohtaisesti on tullut mentyä ihan tunteella ja parisuhteessa ollaan molemminpuolisesta rakkaudesta. Tiedä sitten onko se jo vähän vanhanaikaista nykyään`?

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   31.10.24 19:42:10

Ei se minusta ole ihan noin yksinkertaista kuin aloittaja kuvailee, vaikkei omakohtaista kokemusta olekaan.

Jos molemmat ovat kasvaneet tahoillaan ja päässeet yli ongelmista, jotka eron aiheuttivat, uusi alku voi olla hyvinkin mahdollinen ja toimiva. Se on vain ajateltava sitten ihan uutena suhteena eikä vanhan jatkumisena.

Lähettäjä: paitsi että 
Päivämäärä:   31.10.24 22:38:12

"Se on vain ajateltava sitten ihan uutena suhteena eikä vanhan jatkumisena."

On tutkittukin, että suurin osa eron jälkeen yhteen palanneista eroaa, suhteet eivät kestä. Koska samat asiat tulee taas eteen, koska ihmiset on samat. Ja koska vanhat sanotut loukkaukset ja tehdyt asiat ei ole mihinkään hävinneet, ne muistaa silti. Huono esimerkki, mutta jos eroa edeltävässä suhteessa toinen on arvostellut vaikka vartaloa rumaksi, niin kyllähän sen muistaa vaikka uudessa yrityksessä kuinka kehuisi.