Lähettäjä: Umppari 
Päivämäärä:   27.10.24 17:23:33

Tuntuu että elän vain päivästä toiseen selviytyen. Osittaisella lomautuksilla niin rahat on tiukilla. Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa, ei kauheesti silloinkaan kun on 100 % töissä. Tän viikonlopun oon taas viettänyt täysin yksin, niinku monet muutkin. Tuntuu että yksinäisyys ruokkii yksinäisyyttä, ettei enää edes halua olla ihmisten kanssa tekemisissä vaikka sitä kaipaa. Joku kynnys, varmaan se että aina ollu vähän kummajainen, outo. En riitä sellasena kun olen. Joskus kun käytin alkoholia, kelpasin ihmisille, nyt kun en juo .. ei ole ketään.

Oon yli 30, teen paskaduunia pienellä kylällä. En pääse täältä edes pois kun omistamaani asuntoa ei saa myytyä. Onko millää mitää järkeä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.10.24 17:28:12

Missä päin aloittaja elelee? Itsellä vähän samantyyppinen tilanne, voisi yhdistää kahden yksinäisen yhteen jos välimatka järkevä

Lähettäjä: Qi 
Päivämäärä:   28.10.24 06:42:52

Elämäsi on ehkä sillä tavalla umpikujassa että se ei voi jatkua nykyisellä tavalla. Tarkoittaa siis että asioiden on muututtava. Muutos lähtee aina itsestä. Ensin pitää alkaa kelvata itselleen, millään muulla ei ole väliä. Toisille ei tarvitse esittää olevansa jotain muuta, he eivät ole "sinun" ihmisiä jos et heille omana itsenäsi kelpaa. Jos alkoholi tekee sinusta joillekin kelvollisen niin nämä ihmiset ovat kyllä aika rikkinäisiä, todennäköisesti hekään eivät kelpaa itselleen ilman alkoholia..
Toinen asia on että sinun olisi hyvä hakeutua vähän eheämpien ihmisten pariin. Onko mitään mielenkiintoista harrastusta tai ryhmää johon liittyä?
Muista elää tässä hetkessä. Ajattelemalla mennyttä ja pelkäämällä tulevaa kiusata itseäsi. Elä tätä hetkeä, ulkoile luonnossa, tee asioita joista saat iloa. Lopeta ihmisten miellyttäminen ja aseta rajat niin itsellesi kuin muillekin. Pidä huoli terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Tällaisilla teoilla osoitat itsellesi priorisoivasi oman hyvinvointisi. Sitä kautta alat saada elämääsi uutta inspiraatiota ja sisältöä ja uusia ihmisiä. Muutos lähtee aina itsestä. Ajattelutavoista ja siitä mihin kiinnität huomiota. Juuri nyt näet umpikujan, mutta jos katselet tilannetta laajemmin näet että voit lähteä tästä kohtaa moneen eri suuntaan. Tärkeintä on kuunnella mikä sinulle itsellesi on se paras tie. Muutoksen pelko on vain pään sisällä.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   28.10.24 06:47:58

Laita se kämppä vuokralle. Tekosyille taas kuulosta, kun ei voi sitä eikä tätä.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   28.10.24 09:07:48

Yksinäisyys on huono asia, ruokkii yliajattelua ja orastavia mielenterveysongelmia. Onko ketään sukulaisia mihin ei ole tullut pidettyä yhteyttä, joiden kuulumisia voisi sunnuntaisin soitella? Ikäihmiset ilahtuu!

Lähettäjä: sam 
Päivämäärä:   28.10.24 09:29:26

Ihan ensin iso tsemppihali <3

Talous on nyt maailmanlaajuisessa matalapaineessa, joten rahan riittävyyden huolien kanssa et todellakaan ole yksin. Jos kerran olet osittaisella lomautuksella, olisiko sinulla aikaa ja mahdollisuuksia miettiä jotain pientä lisätulon lähdettä? Vaikka lapsenvahtihommia, ikkunanpesua, koiranhoitoa...? Osaatko tehdä käsitöitä tai voisitko toimia tarvittaessa töihin kutsuttavana sijaisena koulunkäyntiavustajana/ opesijaisena, päikkärissä, vanhustenhoidossa, jossain muussa? Näissä hyvä puoli on se, että jos kysytään, voi mennä jos pystyy ja ehtii, mutta mitään velvollisuutta ei ole. Samalla voisi nähdä uusia ihmisiä ja ehkä löytää jopa uusia kavereita...?

Me ihmiset ollaan niin kovin erilaisia, mulle elämän suola on harrastukset. Viihdyn tosi hyvin yksin, enkä jaksa jatkuvaa sosiaalista hässäkkää. Tykkään kohdata ihmisiä rauhassa ja mieluiten kahden kesken. Sosiaalisuus vaatii minulta vähän ponnisteluita, mutta yritän muistaa vaikka kerran viikossa soittaa jollekulle kaverille ja ehdottaa kahvikyläilyä jommankumman luona, kävelyllä käymistä tms.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   28.10.24 09:47:51

Muuttotappio alueen pikkukunnissa on yleensä paljon vapaita asuntoja. Eli hyvän vuokralaisen löytyminen voi olla vaikeaa.

Paikalle juuttumisen jälkeen kaikenlainen liikkeelle lähtö tuntuu vaikealle.
Eli uupuneena ihmisen on vaikea tehdä mitään oman tilanteen parantamiseksi.

Luetko ? Käynti kirjastossa ei maksa mitää.
Ovatko kansanopistojen kurssit jo alkaneet?
Olisiko siellä aikuisille tarkoitettua päivätoimintaa?
Tai jotain muuta toimintaa jossa näkisi ihmisiä.

Lähettäjä: -*- 
Päivämäärä:   28.10.24 09:49:28

"En pääse täältä edes pois kun omistamaani asuntoa ei saa myytyä. "

Tarpeeksi halpa hinta niin saa. Et voi olettaa saavasi myyntivoittoa jossain perähikiän syrjänkylällä.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   28.10.24 09:56:39

Tarpeeksi halpa hinta niin saa. - no, helppo sanoa mutta aina ei tämäkään onnistu, turha tulla viisastelemaan asialla josta et tiedä mitään.

Lähettäjä: Lianne 
Päivämäärä:   28.10.24 11:40:08

Ap, laita kämppä vuokralle ja muuta vaikka kokeeksi kaupunkiin. Pääsethän takaisin myöhemmin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.10.24 15:43:29

Saman tyyppinen tilanne, pitäisi alkaa maksamaan opintolainaa takaisin mutta töitä ei ole, eikä rahaakaan. Asun mieheni kanssa, joten tukiakaan en saa eli en saa mitään. Mies kustantaa elämäni tällä hetkellä täysin ja minua käy sääliksi, hänellä ei ole kyllä rahaongelmia sen suhteen, mutta en tykkää että joku kantaa minunkin korren kekoon elämän suhteen.

Stressi syö niin paljon, etten halua edes tavata kavereita. Alkuun se oli minulle kuin pakotie murehtimisesta ja halusin tehdä päivittäin kaikkea mutta nykyään haluaisin vain maata sängynpohjalla murehtien elämää. En jaksa katsella kun kavereilla menee hyvin milloin ostaneet sitä ja tätä, lomamatkoja, onnellinen työstään jne. Tuen heitä täysin ja olen ylpeä heistä, mutta samalla kun puhuvat se tuo minun tilanteeni ajatuksiini sen sijaan. Diagnosoimaton mutta hyvin todennäköinen ADHD ei auta asiaa myöskään.

Eiköhän me vielä pohjalta nousta, uupumus vaan vaikeuttaa sitä!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.10.24 15:50:57

Ihmettelen aina miksi ihmiset tarvitsevat kaikkeen itseään kiinnostavaan rahaa. Itse olen vuosikausia elänyt toimeentulotukea vähemmällä rahalla ja ollut tyytyväinen. Nyt olen töissä mutta rahaa jää tilille makaamaan koska mielenkiinnonaiheeni ei yksinkertaisesti maksa tai maksa juuri mitään.

Ihmiselläkin on luontainen mieltymys luontoon ja meidän kehot kaipaa liikuntaa niin ihan vaan ulkona liikkumalla saa jo sisältöä elämään. Voi kiinnittää huomion uudella tavalla ympäristöön ja opetella mikä on lintulaji johon törmää tai tuo kasvi jonka ulkonäöltä tuntee muttei tiedä nimeä. Jos osaa lukea niin kirjastot on ilmaisia ja ne on tie vaikka millaisiin uusiin maailmoihin, oppiminen ja tarinat ei koskaan lopu. Suurimmalla osalla on varaa hankkia puhelin ja siihen liittymä, netin kautta voi jutella vaikka minkä maalaisen kanssa, oppia kulttuureista, oppia siis jonkun uuden taidon, melkein minkä taidon vain koska ilmaismateriaalia on niiiiiiiin paljon. Voi pelata, tehdä palapelejäkin netissä, kuunnella musiikkia, katsoa leffoja ja sarjoja, kutoa, maalata...

Miten ihmeessä voi tulla tylsää, en ymmärrä.

Lähettäjä: Qi 
Päivämäärä:   28.10.24 16:13:01

Jep, rahaa ei oikeasti tarvitse siihen, että osaa olla tyytyväinen tähän hetkeen. Oman elämäntilanteen vertailu muiden ihmisten kiillotettuun somekuvaan ei myöskään ole kannattavaa. Feikkiä.
Siitä omasta synkkyyskuplasta vaan pitää lähteä pois. Tietoisesti. Se oma ajattelu voi olla todella negatiivista, mutta sen voi muuttaa ihan tässä hetkessä.
Onko lasi puolityhjä ja puoliksi täynnä? Kannattaa myös miettiä että mikä itselleen on oikeasti tärkeää ja pyrkiä elämään omien arvojen mukaisesti. Mutta omaan negistelyyn ei pidä jäädä, maailma avautuu täynnä mahdollisuuksia kun sille antaa tilaa murheiltaan.

Lähettäjä: =( 
Päivämäärä:   28.10.24 16:19:35

Kyllä se on helppoa tulla aina viisasteleen kaiken moista, mä elin aikanani totaalisessa köyhyydessä (ei ollut rahaa kun peruna säkkiin) ja kyllä se söi miestä. Uupumus ja yksinäisyys rinnalle niin ihme ettei lanttu leikannu. Kaikki voima meni selviytymiseen päivästä toiseen.
Kaikesta vaan jotenkin selviää jotenkin, aikansa se vie. Aloittajalle voimia!

Ja perähikiällä vaikka antaisi asunnon puoli-ilmaiseksi ei se välttämäti kaupaksi mee.

Lähettäjä: Zet 
Päivämäärä:   28.10.24 19:47:21

Jos muutosta haluaa, sen pitää lähteä omasta itsestä. Ei se tilanne muuten muutu.
Köyhyydestä voi nousta vaikka mihin. Jos jää junnaamaan samaa tuttua selviytymistä niin sitten se elämä on sitä.