Lähettäjä: Mari
Päivämäärä: 26.10.24 19:08:30
Mulla on ollut m-a rotuisia koiria parikymmentä vuotta.
Kolmas koira nyt menossa. Loistavavia omiin tarpeisiin, asun metsässä, lähin naapuri noin 3km:n päässä jos menee metsää suoraan, teitä pitkin enemmän matkaa. Pihapiiri on aidattu ja rajattu rakennuksin. Marjastusreissuilla koira kulkee vapaana ja pysyy lähelläni.
Koira on turvani, asuu ihmisasunnossa, autoilee, veneilee, kulkee pyörän vieressä, vetää valjaissa pulkkaa/ahkiota (näppärää talvella, kun verkoilta haen kalaa).
Isoin pääasiallinen koirien itse oppima toimi on valvoa pihassa kanojen ja kalkkunoiden turvallisuutta kanahaukoilta/huuhkajalta, puuttuu myös talvella pikkulintuja hätistelevän varpushaukan toimintaan. Tietty äännähdys ja linnut menee koiran vinkkaamaan suuntaan, äännähdyksestä tiedän jo onko kettu/lintu/vieras ihminen tulossa.
Kissat, kanit, tutut ihmiset suvaitaan ja otetaan märillä pusuilla vastaan. Pari lammasta ollut myös. Eläimeni ovat yöt suojassa ja koira sisällä. Koira kyllä huomaa kaiken epämääräisen ja hälyttää ylimääräiset asiat.
Mun eka oma koira on ollut laumisrotuinen ja varmaan viimeinenkin. Oon jo niin vanha, etten varmaan elä enää seuraavaa laumiskoirani eloa, joka on ollut noin 17v per koira.
Isoja noin 55-60kg, kilttejä/omatoimisia/itseoppivia, mun mielestä äärettömän helppoja tyyppejä. Tottelee yhtä helposti kuin kissat ja kanat, pyyteettömästi tekee aina ja takuulla kaiken, mikä on niille itselleen kannattavaa.
Eivät kyllä sovi paikkaan, jossa ihmiset vaihtuu ja ei saa haukkua. Turhaan eivät hauku mitään.
|