Lähettäjä: Tytti 
Päivämäärä:   23.10.24 19:42:57

Löytyykö täältä ketään, jolla olisi kolme alle 3v lasta? Meille syntyy joulukuussa kolmas lapsi, jolloin esikoisella ikää 2v 6kk ja toinen lapsi 1v. Kokemuksia haluaisin kuulla, minkälaista se elämä kolmen näin pienen kanssa on? Vähän esimakua toki tässä on jo saanut, kun kaksi lasta pienellä ikäerolla on mutta mitenköhän tämä tästä vielä muuttuu kolmannen myötä...?

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   23.10.24 19:45:56

Miksi, MIKSI pitää tehdä 3 lasta 3 vuodessa? Ihan vapaaehtoisesti vieläpä?? En @!#$ käsitä.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   23.10.24 19:48:24

Jos mulle olis käynyt noin niin olisin varmaan jossakin lataamossa.

Lähettäjä: dfgh 
Päivämäärä:   23.10.24 19:55:08

Minulle kertoi eräs silloin jo aikuisten lasten äiti, että hyvä olla lapset pienellä ikäerolla. Hänen esikoinen oli ollut noin vuoden ikäinen, kun oli syntynyt kaksoset. Myöhemmin minulle selvisi, että ei hän virkanaisena 1960-luvulla tainnut paljon itse lapsiaan hoitaa.

Lähettäjä: Hmmm 
Päivämäärä:   23.10.24 20:04:21

No meillä oli ainakin helppoa ja mukavaa. Ja on edelleen, kun lapset isoja. Ovat tiivis kolmikko ja ihan parasta, kun on pieni ikäero.

Lähettäjä: Stellat 
Päivämäärä:   23.10.24 21:04:41

Löytyy kolme poikaa pienillä ikäeroilla, 05/05, 11/ 06 ja 03/08.
Olihan se hulinaa ja vilskettä mutta meillä oli aivan mahtava verkosto koko ajan apuna ja vieläpä ihan omasta tahdosta.
Meidän molempien vanhemmat asuivat alle viiden kilometrin säteellä ja auttoivat monella tapaa, kiitos siitä heille. Tarkoituksella teimme kaikki ns "kerralla" ja kun maalla asutaan niin iso plussa oli ettei leikkikavereita tarvinnut etsiä. Nykyiselläkin ovat todella läheisiä kaikki kolme keskenään.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   23.10.24 21:08:38

Mua ihmetyttää miten kädet riittää kahdeltq vamhemmalta kun on noin pieniä apua tarvitsevia kaikki kolme vielä.

Vanhin joutuu ainakin helposti asemaan, jossa joutuu vaan pärjäämään tai liian aikaisin vara-aikuiseksi/apukädeksi.

Voi toki myös mennä ihan tosi hienosti ja on kolme parasta kaverusta perheessä kun ikäerot niin pieniä. Aika rankka pikkulapsi aika edessä, mutta toisaalta onhan jollain vaikka kaksoset ja kolmevuotias tai kerralla jopa kolmoset.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.10.24 21:11:56

Apua mikä painajainen.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   23.10.24 21:17:00

Hyvin sujuu, onhan niitä kolmosiakin ja niistäkin selvitty. Ihan parasta kun on pienet ikäerot.

Lähettäjä: Vehnä 
Päivämäärä:   23.10.24 21:32:13

Ei ihan noin pienillä ikäeroilla mutta 3,5 sisään kaikki kolme ja ihan suunnitellusti. Perus helppoja lapsia niin ihan hyvin jaksettu. On niitä seuraa toisilleen, hyvässä ja pahassa.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   23.10.24 21:36:56

On ollut kolme alle neljävuotiasta. Ei juuri tukiverkkoja.

Kyllä siitä selviää, mutta omaa aikaa ei pahemmin ollut. Oli oikein lux, kun pääsi yksin kauppaan.

Lähettäjä: Jokunen 
Päivämäärä:   23.10.24 21:45:32

Mun lapset on 9/99, 10/00 ja 4/02. Jäin yksin kun nuorin oli 3kk, ei turvaverkkoja. Ihan hyvin pärjättiin, lapset ovat jo yli kakskymppisiä ja välit ovat läheiset sekä heillä keskenään että minulla heidän kanssaan.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   23.10.24 21:48:24

2 lasta meni hyvin vuoden ikäerolla. Kolmatta en uskaltanut ajatella kun on hevosiakin.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   23.10.24 21:55:27

Vilskettä riittää, mutta ihana tiivis kolmikko meillä :) Alku on tietysti rankkaa, mutta se on vain väliaikaista.

Lähettäjä: Kii 
Päivämäärä:   23.10.24 23:32:42

Alku on rankkaa, mutta ei se herkkua ole nytkään kun on 15 v. 14 v. ja 13 v. Hormonimyrskyjä päivät täynnä.

Noiden vauva- ja taaperoajasta muistan sen miten yritin imettää pienintä ja kaksi muuta teki silloin aina kaikkea älytöntä, tai tappelivat keskenään. Pelkäsin oikeasti, että nuorin saa jonkun syömishäiriön tms. kun itse olin niin kuormittunut imetyshetkillä. Lisäksi säälitti nuo "isommat", pieniä vielä olivat hekin ja äidin tarve suuri.

Meille tuli vielä neljäskin. Hän on nyt 8 v. Hänellä on aina ollut hyvät isot veljet. Hoitavat, suojelevat, auttavat, puolustavat...

Onhan nuo kaikki ihania lapsia, ja kaikista olen onnellinen. Vähän isompi ikäero trion välillä olisi luultavasti ollut helpottava asia. Tämä on tietenkin ihan lapsi kohtaista, ja vanha sanonta: "lapsia saadaan, ei hankita" pitää paikkansa.

Aloittajalle onnea tulokkaasta ja tulokkaalle.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.10.24 23:44:02

-96, -98 ja --99 on minulla. Hyvin jaksoin. Opetin lapset nukkumaan omissa sängyissä ja omissa huoneissa heti ristiäisten jälkeen. Nopeasti nukkuivat täydet yöt.
Mies ei lasten hoitoon osallistunut. Eikä itkuihin herännyt.
pikkulapsiaika on nopeasti ohi.

Lähettäjä: mm 
Päivämäärä:   23.10.24 23:44:48

Minun vanhemmillani oli esikoinen ja kaksoset. Esikoinen 2 v kun kaksoset syntyivät, joten siinä olikin sitten 3 lasta, joista vanhin hitusen yli 2-vee. Ja tällaisia perheitä on aika paljon.

Ja erään luokkakaverin isoveljillä oli 10 kk ikäero. Toinen syntynyt vuoden alussa ja toinen saman vuoden lopussa. Eikä jälkimmäinen ollut edes keskonen, ja se onkin mielenkiintoista, miten on lähes heti tullut uudelleen raskaaksi... Tuo luokkakaverini sitten muutaman vuoden nuorempi.

Kyllähän niitä on, joilla on monta pientä lasta pienellä ikäerolla. Jos kykenee itse lapsistaan huolehtimaan, niin mitä sitten? Ja tarkoitan siis sitä, että perusasiat hoitu ilman ulkopuolista ammattiapua esim. sossusta. En tarkoita, ettei saisi käyttää mummeja, kummeja ja kavereita satunnaisesti lapsenvahtina vaan sitä, ettei pärjää edes perusarjessa ilman lastensuojelua ja sossuja.

Lähettäjä: Pessi 
Päivämäärä:   23.10.24 23:48:29

En ymmärrä, miksi ihminen kiusaa itseään tuollaisella...

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   23.10.24 23:58:10

Ei ollut ihan noin lähekkäin. Mutta -92,-93 ja -96 syntyneet eli kolme alle 4v lasta. Aika vissiin kultaa muistot mutta ei se nyt mitenkään yliraskasta ollut. Olin kotona lähes koko pikkulapsiajan, lyhyitä työpätkiä kyllä, joten mikäs siinä oli ollessa.

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   25.10.24 08:55:29

En ymmärrä, miksi ihminen kiusaa itseään tuollaisella...

- jos luoja päättää lapsiluvun..

Lähettäjä: mutsi 
Päivämäärä:   25.10.24 11:20:17

Ei hemmetti, kaksi vielä menee mutta tuo kolmas muuttaa homman niin haastavaksi, ettei ole tosikaan. Mieti sitä jatkuvaa, useamman vuoden kestävää uhmaikää... kun yksi lopettaa niin toinen aloittaa jne. Homma helpottuu siinä kun nuorinkin on luokkaa 4-5v mutta sitä ei kestä kuin hetken koska sitten alkaa ruuhkavuodet ja lasten harrastaminen. Sitten kun helpottaa tuo ja tulevat teini-ikään niin jihaa sitä hormonimyskyä.

Mutta silti, päivääkään en vaihtais pois vaikka välillä olen ollut ihan hermoraunio. Meilläkin kolmas tuli suunnittelematta, ykkönen ja kakkonen tuli tietoisesti reilun vuoden väliajoilla, heillä ikäeroa se 1,5v mutta kakkosen ja kolmosen välillä vain 11 kk, mutta joo, tiedetään kuinka niitä lapsia saadaan aikaiseksi jos on kaksi hedelmällistä ihmistä ilman ehkäisyä. Silti, elämä on.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   25.10.24 12:11:08

Lapset ovat niin lyhyen aikaa pieniä että kokonaisuudessaan se vaihe uhmaikineen tuntuu parinkymmenen vuoden kuluttua silmänräpäykseltä. Vanhemmuus ei ole mikään suoritus tai kilpailu niin kannattaa nauttia siitä ajasta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.10.24 16:13:53

"Mua ihmetyttää miten kädet riittää kahdeltq vamhemmalta kun on noin pieniä apua tarvitsevia kaikki kolme vielä."

Miettikääpä, että siellä päiväkodissa yhden aikuisen vastuulla on NELJÄ alle 3v. lasta. Tää aina jotenkin huvittaa, kun ihmiset puhuu, miten ei kädet riitä lasten hoitoon. 3 lapsella 2 aikuista on todella paljon.

Lähettäjä: Kraakku 
Päivämäärä:   25.10.24 16:18:30

Päiväkoti onkin säilö, jossa on aina keskimäärin niin ja niin monta aikuista, jotka lähtevät sitten työn jälkeen kotiinsa. Päiväkodissa ei ole niin, että toinen pyykkiä ja kokkaa ja nukuttaa ja toinen opettaa potalle samaan aikaan.

Lähettäjä: Kolmen äiti 
Päivämäärä:   25.10.24 16:51:22

Meillä oli lapset lähes tuolla ikäerolla. Hyvin meni. Hoidin lapset kotona, kunnes nuorin täytti kolme. Sitten kaikki päiväkotiin 3v, 4v ja 6v. Hankalinta oli ehkä silloin, kun vanhin oli ekaluokkalainen ja kaksi nuorempaa päiväkodissa eli lapset olivat fyysisesti eri paikoissa. Sitten oli taas helppoa, kun nuorin oli eskarissa ja kaksi seuraavaa alaluokilla.

Rankkaa on siinä vaiheessa, kun kaikki ovat koulussa ja nykysysteemin mukaan kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan ja huoltajien tapaamisia. Lisäksi vielä kouluterveyshoitajan/-lääkärin ikäkausitapaamiset, lasten hammaslääkärintarkastukset ym.

Läpi sukupolvien ihmiset ovat pärjänneet monilapsisen perheen huoltajina. Erityisen hyvin tuntuvat pärjäävät ne perheet, joissa on totuttu hoitamaan eläimiä jo ennen lapsia, kuten maaseudulla.

Onnea! Kyllä sinä pärjäät!

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   25.10.24 17:13:25

Minä olisin halunnut lapset pienellä ikäerolla, jotta ei jää sellainen ikuinen pikkulapsiaika päälle kaikessa. Uskoisin, että kaikki olisi mennyt hyvin, mutta nyt kuitenkin kävi niin, että esikoinen ehtii täyttää neljä ennen tän seuraavan syntymää. Jos vielä saamme kolmannen, niin se sitten pienemmällä ikäerolla.