Lähettäjä: -
Päivämäärä: 22.10.24 06:46:31
Miten tästä oikein selviää. Ei oltu kumpikaan täydellisiä, mutta monta vuotta toisiamme katsottiin. Mies vaan ei näe että satuttaa. Ei koskaan ollut väkivaltainen, mutta henkisen puolen sai kyllä niin pahasti hajalle, että olen kadottanut itseni kokonaan. Säälin ja haluan häntä auttaa, mutta samaan aikaan mietin, että kuka auttaisi minua kun tuntuu, että hukun. En tiedä mitä tehdä, mutta taas toisaalta tiedän hyvin, etten voi jäädä tähän suhteeseen. Asioita tietysti hankaloittaa yhteinen koti ja minun eläimet jotka minun on saatava johonkin. Mies istuu sohvalla juomassa kaljaa kun olen itse ollut yön autossa. Kodin oven on sulkenut sisältä niin etten edes pääse sisään. Tärkeimmät tavarani otin eilen lähtiessäni onneksi. Tiedän toki, että oman omaisuuteni saan talosta kyllä, mutta jotenkin tuon ennen niin rakkaan ihmisen kohtaaminen ahdistaa nyt. Voi kun vain voisi lähteä heti pois, mutta ensin pitää järjestää eläimille paikat ja ennen lähtöä käydä ne hoitamassa tuolla entisessä kodissa. Vertaistukea ehkä vailla tai jotain
|