|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 19.10.24 16:42:58
Joo vaikeaa tietysti kuvata koko tilannettaan, mutta siis näillä tiedoilla, mitä tässä nyt pystyy kertomaan, niin mitä tekisitte rahan kanssa.
Tilanne on siis se, että minulla on kyllä korkeakoulututkinto, jolla pitäisi työllistyä vaikka mihin, mutta kun ei ole ikinä saanut mitään "oikeasti hyödyllistä" kokemusta, niin siitä seuraa kierre, että on ollut pakko aina ottaa se työ vastaan mihin sattuu pääsemään ja se työ saattaa olla just sellaista, minkä kokemuksesta taas ei kauheasti ole missään muualla hyötyä, tai minkä avulla ei ainakaan pääse kauheasti uralla eteenpäin tms, joten olen päätynyt tekemään lähinnä erinäisiä sihteerin/assarin hommia ja olen jatkuvassa määräaikaisuuksien kierteessä ja välillä työtänkin. Nyt on tilanne taas se, että marraskuun puolivälissä loppuu työt ja uudesta työstä ei ole tietoakaan. Joka paikkaan mihin haen on 300-500 hakijaa. Minulla on nykyisessä työpaikassa ollut nyt kaksi määräaikaisuutta ja nykyisen alkaessa huhtikuussa jo sanottiin, että nyt ei sitten voida enää jatkoa tarjota, joten olen käytännössä jostain alkukesästä asti hakenut töitä joka viikko.
Nyt kun ansiosidonnainenkin tulee leikkautumaan ja se on muutenkin jo pieni, niin vaikeaa tulee. En ole uskaltanut esim. nyt syksylle ilmoittautua yhteenkään harrastukseen ja en uskalla ostaa mitään muuta kuin välttämättömän, että saisin rahaa säästöön, mutta ei sitä silti pienestä palkasta paljoa saa. Lisäksi, minulla on nyt ollut edullinen vuokra siitä asti, kun muutin tämän työn perässä viime syksynä uudelle paikkakunnalle ja otin vaan ensimmäisen edullisen asunnon, jonka sain, mutta olen myös kärsinyt koko tämän ajan lievistä sisäilmaoireista (en usko, että ovat töistä, vaan nimenomaan asunnosta, tuttavatkin ovat käydessään kommentoineet asiaa). Tällä paikkakunnalla en ainakaan tule uutta työtä kyllä enää löytämään, mutta toki taloudellisesti kannattavaa olisi asua edullisessa asunnossa ja muuttaa sitten vasta kun tietää missä uusi työkin on. Mutta, huolestuttaa, että pilaan lopullisesti terveyteni jos jään vielä pitkäksi aikaa. Mieluiten muuttaisin muutenkin ns. synnyinpaikkakunnalleni, joka on sellaisen matkan päässä esim. pk-seudusta, että kuuluu työssäkäyntialueeseen hyvinkin. Ja pk-seudulla kaikki työpaikat tuntuvat vaan nykyään olevan. Muutto tarkoittaisi kuitenkin todennäköisesti korkeampaa vuokraa. Minulla olisi myös muitakin rahanreikiä, esim. pitäisi todellakin mennä hammaslääkäriin, koska hampaani ovat lapsuuden aikaisesta oikomisesta huolimatta nykyään lähes poikittain ja päällekkäin suussani, eikä julkisella tälle kuulemma tehdä mitään. On myös toinen vaiva, joka on vaikuttanut elämääni paljon ja joka käytännössä vaatisi kalliita yksityislääkärikäyntejä. Olen yrittänyt säästää ja ajatella, että pärjään ilmankin, mutta onhan oma terveys kuitenkin aika olennainen osa. Huomaan myös, että jatkuva rahastressi + kuormittavat työt ovat vaikuttaneet todella negatiivisesti omaan jaksamiseeni ja yleiseen vointiin. Minulla on muutenkin aiemmin burn out ja masennustaustaa. Tähän vielä lisänä se, että kun olen yrittänyt esim. säästää ja olla harrastamatta tai tekemättä muita rahaa vieviä aktiviteetteja, niin vaikka rakastan esim. ulkoilua, käyn kirjastossa ja olen yrittänyt keksiä muita todella edullisia aktiviteetteja, niin kyllä silti on ollut tunne, että liikaa joutuu istumaan siellä huonoilmaisessa, pienessä asunnossa, niin olen huomannut olevani taas oikeasti masennuksen/ahdistuksen tunteissa. En sano, että raha ratkaisisi kaikki ongelmani, ei tietenkään, mutta kyllähän se helpottaisi montaa asiaa..
Jos päästään tähän varsinaiseen pointiin, niin koska olen ollut aiemminkin työtön, niin aina kaikki mitä olen esim. käyttötilille saanut sukan varteen, ovat työttömyyden aikana menneet. Minulla on toki sellainen ihan hätävaratili, jossa on pari tonnia, jos tulee nyt tyyliin puhelin tms hajoaa. Siihen en koske, ellei ole ihan pakko. Mutta, minulla on myös 15 000 euroa tädiltäni muutama vuosi sitten saatua perintöä. Olen ajatellut, että se on todella pahan päivän varalle jonain päivänä, tai jos taloudellinen tilanne joskus kohenee, niin sitten käytän rahoja johonkin kivaa extraan. Nyt olen kuitenkin miettinyt, että pitäisikö ajatella, että NYT on se paha päivä, ja jos nyt käytän nuo rahat (tai ainakin reilun osan siitä), esim. lääkärikäynteihin, vuokranmaksuun "paremmassa" asunnossa jne. , niin että vointini ja elämänlaatuni paranisi ja se myös toivottavasti johtaisi sellaiseen hyvän kierteeseen, että muutkin asiat kuten työllistyminen ratkeaisi lopulta ja olisin sitten esim. kykenevämpi työntekijä jatkossa, kun olisin saanut työttömyyden aikana tavallaan myös "levättyä" työnhaun ohella (tarkoitan tällä sitä, että nyt kun mietin koko ajan joka asiassa rahan riittävyyttä, niin olen aivan järjettömän stressaantunut ja jännittynyt jne, en saa nukuttua). En siis tarkoita, että hassaisin rahaa älyttömyyksiin, vaan juurikin että hoitaisin terveyteni ym.
MUTTA sitten toisaalta taas mielessä jyskyttää, että koska terveydentilani ja työllisyystilanteeni ovat menneet viime vuosina koko ajan huonompaan suuntaan, niin mitä jos tämä onkin vasta ALKUA ja pahemmat ajat ovat vielä edessä, nyt olen vasta menossa alamäkeä pitkin kohti sitä ja kohta olen vakavasti sairas ja pitkäaikaistyötön.
Kelläänhän meistä ei ole kristallipalloa, mutta mitä itse tekisitte? Toivoisitteko/yrittäisittekö uskoa, että itsensä kuntoon hoitaminen, parempikuntoiseen asuntoon, tuttujen lähelle muuttaminen ym tässä kohtaa maksaisi itsensä takaisin, vai olisitteko pessimistejä ja istuisitte rahakirstun päällä? Tuo 15 000 euroa ei ole iso summa, mutta kyllä sen kanssa nyt vaikka vuoden saisi täydennettyä pientä ansiosidonnaista + hoidettua lääkäriasioita. Ja korostan, että yritän koko ajan työllistyä, mutta varsinkaan tämän hetken työmarkkinoilla se nyt vaan ei ole pelkästään itsestä kiinni.
|