Lähettäjä: Tytär 
Päivämäärä:   17.10.24 17:16:01

Isälleni tehtiin tänään saattohoitopäätös. Olen kuullut ja täältäkin lukenut epäonnistuneista saattohoidoista. Onko kenelläkään jaettavaksi kokemusta sellaisesta saattohoidosta joka meni hyvin?

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   17.10.24 17:18:22

Terhokodista on ainakin monilla ollut hyvää sanottavaa.

Lähettäjä: Hilda 
Päivämäärä:   17.10.24 17:25:15

Osanottoni, varmasti raskas tilanne.
Terhokodista olen minäkin kuullut paljon hyvää enkä mitään negatiivista. Mikäli ette asu HUSin alueella niin sinne voi hakea paikkaa myös omakustanteisesti. Tai jos asutte jossain kauempana niin kannattaa googlettaa onko lähelläni mitä saattohoito yksiköitä. Kuitenkin on huomioitava myös se, että omaisten on helppo vierailla eikä ostaa paikkaa kovin kaukaa omaisista. Näissä varamasti valitettavasti korostuu se, että yksityiseltä saa huomattavasti parempaa palvelua koska julkisellapuolella saattohoito on vain pakollinen menoerä mihin ei haluta satsata kovinkaan monella alueella.

Lähettäjä: Tiitu 
Päivämäärä:   17.10.24 17:30:25

Pirkanmaan hoitokoti 10/10. Ystäväni oli siellä 3 viikkoa saattohoidossa syövän takia. Kodinomainen paikka, lihava kissakin norkoili.
Hoitajat myös hyvin empaattisia

Lähettäjä: Vehnä 
Päivämäärä:   17.10.24 18:20:06

Ihan hyviä kokemuksia minulla on suurimmasta osasta, näin hoitajan näkökulmasta. Viimeksi eilen oli omaiset kiittäneet kollegaa kädestä pitäen kun mummu oli saanut niin hyvän hoidon ja kuoli kauniisti heidän läsnä ollessaan.

Yleensä omaiset ymmärtää tilanteen ja hyväksyvät ettei parantavaa hoitoa ole. Vierellä saa olla vaikka 24/7 ja omaisille tarjotaan kahvia ja syömistä. Kipulääkitys onnistuu, turhia toimenpiteitä ei tehdä, sairaalan ei tarvitse lähteä eli ympäristö ja hoitajat tuttuja. Hoitajat viettää aikaa kuolevan luona jos omaiset eivät pääse, yöhoitajatkin yleensä istuu siellä kaiken liikenevän ajan.

Toki meillä kuolemat yleensä iäkkäiden ja monisairaiden keuhkokuumeita, harvemmin erityisen kivuliaita syöpäpotilaita tai tukehtuvia keuhkoahtaumia -> helpompaa saada lääkitys kohdilleen.

Paikkana ihan Attendon vanhusten hoivakoti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.10.24 18:34:22

Itse työskentelen hoitokodissa ja kaikki saattohoidot ovat meillä oikein hyvin toteutettuja. Riittävä kipulääkitys on tietenkin tärkein ja sen me vaadimme. Omaiset saavat halutessaan olla kellon ympäri paikalla. Yhtäkään "epäonnistunutta" saattoa ei tule tästä työpaikasta mieleeni.

Huonompia kokemuksia saattoihoidoista minulla on ajalta kun työskentelin osastolla. Siellä päätöstä usein "pitkitettiin" ja kuolevaa tekeviä ihmisiä yritettiin pitää liian pitkään hengissä nesteytyksillä, nenämahaletkuilla jne. Nämä toimenpiteet luonnollisesti vain lisäsivät potilaiden kärsimystä. Myös riittäviä kipulääkityksiä joutui vaatimaan aivan liian pitkään.

Mitä sinulla ovat nämä saattoon liittyvät pelot?

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   17.10.24 19:41:18

Hyvähän se on et pääsee saattohoitoon, vai joutuuko läheiset hoitamaan oman toimen ohessa ? Itsellä kokemus kahdesta jotka tosiaan kotona ja ihan lopuksi tyyliin 1 vrk sairaalassa.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   17.10.24 19:44:02

Kivuliaaseen loppuun ei auta hyväkään saattohoito. Ei ole keinoja, kun eutanasia kielletty. Jos kivuton, niin useimmin saattohoidossa saa hyvän kokemuksen.

Lähettäjä: whh 
Päivämäärä:   17.10.24 19:50:30

Kaverin mies ehti olla saattohoidossa alle kaksi tuntia. Joutui sairaalaan uudelleen aktivoituneen maksakirroosin vuoksi. Oli ollut sairaalassa muutaman päivän kunnnes todettiin, ettei mitään ole enää tehtävissä. Kaveri oli töissä ja hänelle kyllä soitettiin että saattohoitopäätös on nyt tehty, muttei ehtinyt nähdä miestään enää elossa.

Kaverini lopetti tuossa vaiheessa jälleen juomisen. Oli lopettanut pari kertaa aiemminkin, esim. silloin kun alkkis-narkkari-eksänsä hyppäsi piripäissään ikkunasta.

Mutta tuon viimeisimmän eksänsä saattohoito oli kai ihan laadukasta, kun se ei kestänyt viikkokaupalla.

Oman isäni kohdalla taas en voi sanoa samaa. Saattohoito oli huonoa kun edes kipulääkettä ei joinakin päivinä annettu kun "ei ehditty" kun kipupumpusta oli kasetti loppunut 10 tunnin ajan. Ja kun sitten taas ehdittiin vaihtaa se kasetti, niin isä nukkuikin melkein vuorokauden. Ja kun hänellä oli kipupumppu iin muuta kipulääkettä ei tarvitse. Ei edes silloin kun kipupumpun kasetti on tyhjä. Isä oli sairaalassa saattohoidossa 3 viikkoa eikä aika sitä ennenkään hyvää ollut.

Kunpa eutanasia laillistettaisiin. Isä olisi ihan hyvin voinut jättää viimeiset 4 kk kokematta...

Lähettäjä: Nita 
Päivämäärä:   17.10.24 20:07:09

Kysyttiin siis hyviä kokemuksia.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   17.10.24 20:21:34

Jaa, no potilas 'karkaili' suursuolta poikansa kanssa , ajelivat kaupungilla tutuilla paikoilla uudella autolla. Kiellettiinköhän se lopuksi, en muista. Hoitsut kiikutti herkkuja potilaalle, jolle ei maistunut, niin läheinen popsi ne.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.10.24 20:30:19

Riippuu missä se saattohoito toteutetaan. Esim. meillä asumisyksikössä saattohoito tehdään koska kotona asutaan nykyään loppuun asti, mutta käytännössä se ei vaikuta hoitoon muuten kuin esim. kipulääkkeiden määrän suhteen. Joissain paikoissa saa esimerkiksi jonkun viereensä 247, mutta meillä ei saada ylimääräisiä työntekijöitä saattohoitoon. Eli esimerkiksi yövuorossa on vain 1 hoitaja, jonka paikka on käytävällä kuulostelemassa että kaikilla muillakin on kaikki ok, jos muita työtehtäviä ei ole.

Naapurissa on Attendo jossa hoito taas yleisesti luokattoman hyvää, mutta saattohoitoa on kehuttu, siellä saavat sen vieressä istujan kun lähtöä odotellaan.

Lähettäjä: ****** 
Päivämäärä:   17.10.24 21:21:08

Lähipiirissä niitä hyviä kokemuksia osaavat kertoa ne, ketkä ovat vierailleet osastolla sen kerta viikkoon puolen tunnin ajan.

Omat kokemukset eivät ole hyviä, joten en jaa niitä tähän.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   17.10.24 21:36:35

Tein saattohoito-osastolla töitä opiskelijana yhden kesän, ja tulee mieleen vain yksi ”huono” tapaus. Sekään ei millään tavalla kenenkään vika, huonoa onnea vain.

Parhaiten mieleen jäi, kuinka upeita, empaattisia ja osaavia sekä lääkärit että hoitajat siellä olivat. Huonoja kuolemia kun on tullut nähtyä juurikin silloin, kun saattohoitopäätöstä ei ole tehty ja potilas kuolee ”tavallisella” osastolla ilman sitä osaamista, joka saattohoitopuolella on.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   17.10.24 23:27:48

Se on jo iso askel että tehdään päätös saattohoidosta! Silloin on aidosti mahdollisuus hyvään hoitoon. Moni kuolee hitaasti mutta ilman varsinaista hoitolinjausta saattohoidosta ja lähinnä silloin asioita menee pieleen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.10.24 23:47:19

"Kivuliaaseen loppuun ei auta hyväkään saattohoito. Ei ole keinoja, kun eutanasia kielletty."

On palliatiivinen sedaatio.

Lähettäjä: d 
Päivämäärä:   18.10.24 00:38:15

"Huonoja kuolemia kun on tullut nähtyä juurikin silloin, kun saattohoitopäätöstä ei ole tehty ja potilas kuolee ”tavallisella” osastolla ilman sitä osaamista, joka saattohoitopuolella on."

Eli käsityksesi on, että saattohoitopäätös = pääsy johonkin saattohoitoyksikköön?
Saattohoitohan voidaan toteuttaa missä vain. Myös ihmisen kotona, tai tavallisessa asumisyksikössä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.24 00:45:03

Mummoni oli ihan terveyskeskuksessa palliatiivisella osastolla koko ajan joku suvusta vieressä.

Missään en ole tavannut niin ihania ihmisiä kuin ne hoitajat siellä. Puhuttelivat mummoa nimellä ja kohtelivat kuin ihmistä vaikka toinen on puolitiedoton ja lähes täysin liikuntakyvytön. Kuuntelivat ja tulkitsivat äännähdyksiä ja pieniä eleitä mummon toiveista kääntyä ja niin edespäin.

Omaiset kohtasivat niin sielussa tuntuvalla katseella, että itkettää vieläkin. Antoivat kuitenkin tilaa ja rauhaa, mutta aina oli ymmärtävä katse ja nyökkäys varattuna kun vastaan käveli tai huoneesen tultiin. Toki puhuivatkin, mutta jos ei ollut tarvetta niin antoivat tilaa eivätkä hölisseet turhia.

Lähettäjä: _ 
Päivämäärä:   18.10.24 02:17:27

Mummi kuoli aivosyöpään Terhokodissa. Kaikki meni niin hyvin kuin olisi voinut mennä.

Lähettäjä: Kk 
Päivämäärä:   18.10.24 05:56:43

Joka vanhainkodissakin on se saattohoito. Ei tarvitse olla erikseen saattohoitokoti nimeltään, että on ammattitaitoisia hoitajia. Yksityisellä oli arkoja hoitajia kipulääkkeen suhteen, mutta kun paikkaa vaihdoin, niin ei todellakaan kipulääkkeistä tingitä ja hyvä niin. ( yksityisellä olikin paljon ulkomaalaisia ja nuoria).

Lähettäjä: Kolmas täti 
Päivämäärä:   18.10.24 08:24:48

Tuore kokemus tätä kesältä oman isäni kohdalla ihan paikallisen terveyskeskuksen vuodeosastolla Uudellamaalla. Kokemus oli niin "hyvä" kuin se nyt tuossa tilanteessa voi olla.

Isäni oli päässyt 1 hengen huoneeseen jo ennen "lopullisen" päätöksen tekemistä. Viimeinen vaihe kesti 6 vuorokautta, päätös tehtiin maanantaina ja isä nukkui pois sunnuntaina aamuyöllä.

Isää kohdeltiin kunnioittavasti, yksilönä ja ihmisenä loppuun saakka. Läheiset saimme olla hänen kanssaan vuorokauden ympäri, olin itsekin muutaman yön hänen kanssaan, myös kuolinhetkellä. Kipulääkitys toimi eikä siinä kitsasteltu.

Oma kokemukseni kuolemaan muuttui tämän jälkeen. Suhtaudun siihen rauhallisesti ja siten, että joskus se on edessä kuitenkin. Tietenkään en toivo kipuja tai kuolemaan johtavaa sairautta kenellekään, mutta kyllä tämä kokemus omia silmiä avasi.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   18.10.24 10:12:11

Mieheni äiti oli saattohoidossa Suursuon sairaalassa Helsingissä. Ei ole kuin hyvää sanottavaa. Super ammattitaitoinen henkilökunta. Kaikki vaiheet selitettiin tarkkaan sekä potilaalle itselleen, että omaisille. Kipulääkitystä lisättiin heti kun kulmat hieman kurtistuivat. Palliatiivinen sedaatio aloitettiin oikea-aikaisesti, ja siitä oli sovittu potilaan kanssa hyvissä ajoin etukäteen. Koko perhe sai olla paikalla niin paljon kuin halusi, ja mieheni jäi viimeiseksi yöksi. Viereisessä huoneessa vieraili perheen koirakin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.24 11:24:06

"Lähettäjä. 

Päivämäärä17.10.24 23:47:19

"Kivuliaaseen loppuun ei auta hyväkään saattohoito. Ei ole keinoja, kun eutanasia kielletty."

On palliatiivinen sedaatio."

Palliatiivisen sedaation saa vain jos itse on siitä sopinut ennen kuin sille on tarvetta. Ja se koskee syöpä- ym potilaita joilla se keskustelu käydään kun siirrytään palliatiiviseen hoitoon ja jos henkilö on sellaisen mahdollistavan hoidon (saattohoitoyksikkö, palliatiivisen hoidon yksikkö, kotisairaala) piirissä. Eli aika pieni osa kuolevista sellaisen saa.
Ylipäätään varsinkin laitoksissa asuvat vanhukset jäävät täysin paitsi palliatiivisesta erikoishoidosta. Kipuihin ja ahdistukseen on siellä kipupumppu, yleensä morfiini ja mahdollisesti rauhoittavaa. Se ei kaikille aina auta. Ainakin lääkärin pitäisi olla erittäin asiantunteva ja saatavilla kun se on pääasiallinen helpotus viimeisinä aikoina.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.24 11:26:13

Eli kuten tästäkin ketjusta käy ilmi paljon riippuu siitä missä saattohoito toteutetaan.

Lähettäjä: Z 
Päivämäärä:   18.10.24 14:44:09

Mun isä oli saattohoidossa espoon sairaalassa ja sieltä kokemus oli ihan ok. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt itse enemmän vaatia tietoa, koska luulen, että isällä oli lopulta vähän epävarma olo joistakin hoitoon liittyyvistä seikoista (osittain varmaan lääkkeiden aiheuttaman ajoittaisen sekavuuden takia), mutta toisaalta hän oli vielä ihan tajuissaan ja kykenevä kommunikointiin hyvin pitkään joten on hankala myöskään puuttua hoitoon vielä siinä vaiheessa. Ihan viimeiset vuorokaudet hoidettiin hyvin ammattitaitoisesti ja vastuuhoitaja varsinkin oli aivan ihana ja empaattinen tyyppi. Ei jäänyt sellainen olo, että isä olisi kärsinyt missään vaiheessa, vaikka toki olo oli tukala pitkään syövän takia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.10.24 16:22:28

kivuttomasti meni täällä. Jos lääkkeet ei olisi tehonnut, niin olisi nukutettu. En muista, että tästä olisi erikseen mitään keskusteltu, muutakuin ilmoitettu, että tämmöinen mahdollisuus on.

Lähettäjä: Hoitsu 
Päivämäärä:   18.10.24 16:32:48

Harvinaista, mutta mahdollista myös ei niin suuressa kaupungissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella on kotisaattohoito. Hoidimme saattohoidon kotisairaalan kautta potilaan kotiin, jossa vaimo ja lapset olivat läsnä melkein pari kuukautta. Lääkitsimme tarpeen mukaan, lähinnä kipu-ja pahoinvointilääkettä tarvittiin. Ohjeistimme heitä myös mm. asentohoidossa. Kotisairaala toimii meillä vain kahdessa vuorossa, joten yöaikaan ensihoito oli valmiudessa mikäli silloin olisi tarvetta.
Ainakin omaiset kiittelivät kotisairaalan henkilökuntaa henkilökohtaisesti, ja sosiaalista mediaa myöten. Olivat erittäin onnellisia kun pystyivät toteuttamaan isänsä viimeisen toiveen saada lähteä omassa sängyssä rakkaitten läsnäollessa.

Lähettäjä: Hoitsu 
Päivämäärä:   18.10.24 16:47:45

Ja meillä kyllä osastolla muutenkin lääkitään aina tarvittaessa, niin kipua, pahoinvointia kuin ahdistustakin.