Lähettäjä: Kolmas täti
Päivämäärä: 16.10.24 08:19:37
Itselläni on aina ollut vilkas mielikuvitus, joka saa välillä vallan näin aikuisiälläkin. En ole koskaan tykännyt nukkua täysin pimeässä, aina joku valo vaikka eteisessä tai keittiössä päällä. Pimennysverhot olisivat ihan kauhistus. Pystyn tosin nukkumaan vaikka kirkkaassa päivänvalossa, joten valo ei ole ongelma.
Jos olen yksin kotona, niin lukitsen ovet, nukun jotkut valot päällä ja jätän esimerkiksi television päälle.
Kerrottakoon loppuun vielä tarina maalta näistä oveen koputtelijoista. Takavuosina vanhin lapsemme tuli herättämään, että ovella on joku. Ulkona kunnon lumimyräkkä, pakkasta ja kovaa tuulta. Ovellamme kolkutteli muistisairas mies, joka oli taas kerran ottanut hatkat kotoaan yllänsä crocsit, collarit ja takki. Jostain oikusta oli tullut meidän ovelle. Puoliso oli onneksi vielä kotona, tuuppasi herran autoon ja vei kotiinsa (häntä etsittiin jo poliisivoiminkin). Jos oli sattunut tuntia myöhemmin, puoliso olisi ollut auraamassa ja mie oisin saanut taatusti kakkahalvauksen.
|