Lähettäjä: dd 
Päivämäärä:   15.10.24 15:59:39

pääseekö siitä tuskasta ja ikävästä ikinä ylitse? koiran kuolemasta jo 10 kk, mutta ei kulu päivääkään etten ajattelisi asiaa. kuvia/videoita ei voi katsoa tai heti tulee itku. minulla huonoja kokemuksia ihmisistä ja koira on aina ollut vierellä tukena ja turvana.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.10.24 16:12:45

Sama täällä. Eilen tuli 10kk menetyksestä, eikä vaan helpota…

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.10.24 16:19:14

Pari vuotta viimeisimmästä menestyksestä ja välillä tulee aaltoina se ikävä. Ei toki enää yhtä usein. Koira ei saanut elää vanhaksi asti, kun sairaus vei ennen aikaisesti hautaan. Se siinä tuntui eniten väärältä. Kahdesti se on käynyt unessa, silloin ikävä on kovimmillaan. Toisella kerralla se nukkui mun jalan vieressä ja heräsin siihen, kun tunsin sen painon ja lämmön jalkaa vasten vielä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.10.24 16:19:16

Mun "elämäni lemmikki" edesmeni kohta 15v sitten ja edelleen ikävöin. Mutta aika on hävittänyt kokonaan tuskan pois. Muistan häntä vain rakkaudella ja ilolla.

Tänä vuonna olen menettänyt 2 lemmikkiä, leikkaukseen ja syöpään. Niistä en ole toipunut vielä.

Lähettäjä: eeliö 
Päivämäärä:   15.10.24 19:30:08

Ensimmäisen oman koiran poismenosta vajaa 4 kk aikaa ja edelleen kaipaus on kova. Iltasella nukkumaan mennessä on monesti itku tullut, kun kaivannut parasta ystävää..

Monia muitakin edesmenneitä eläimiä olen kaipaillut aika ajoin, mutta niistä on jo yli päässyt jotenkin.

Lähettäjä: jack 
Päivämäärä:   15.10.24 19:31:50

Kyllä se helpottaa, aikaa siihen menee.

Lähettäjä: ninni 
Päivämäärä:   15.10.24 19:36:36

"Pari vuotta viimeisimmästä menestyksestä ja välillä tulee aaltoina se ikävä. Ei toki enää yhtä usein. Koira ei saanut elää vanhaksi asti, kun sairaus vei ennen aikaisesti hautaan. Se siinä tuntui eniten väärältä."

Täsmälleen sama tarina ja fiilikset. Tuntuu että olen yhä vähän katkera siitä miten kaikki jäi kesken :/ Elämäni koiran kuolemasta tulee helmikuussa 3v ja yhä viikottain tuo tyyppi käy mielessä <3 Vaikka elämä onkin jatkunut. Viime kuussa taisin tirauttaakin pitkästä aikaa kun asiasta kotona puhuttiin eli tunteisiin menee yhä, voimakkaasti.

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   15.10.24 19:41:22

Ei mene välttämättä. Jotkut lemmikit ovat niin rakkaita että kaipaus jää. Edellisestä koirastani jätti aika seitsemisen vuotta sitten ja kaipaan sitä edelleen vaikka nykyinenkin koirani on aivan ihana. Hevosella tuli aika täyteen yli 15v sitten ja sitäkin on yhä ikävä.

Lähettäjä: Jone O 
Päivämäärä:   15.10.24 19:45:52

Viime vuoden tammikuussa kuoli, sain haudattua vasta tänä kesänä. Vuoden ikäinen makoilee ja nukkuu nyt kainalossani, mutta ikävä on kova. Asiaa ei helpota se, että lähtö tapahtui eläinlääkärien virheen takia. En itse väsyneenä tajunnut vaatia verikokeita. Yritettiin poissulkea märkäkohtukin ja se ultrattiin, mutta munuaistulehdukseen sitten menehtyi ja kun se huomattiin, oli jo liian myöhäistä.

Lähettäjä: Jone O 
Päivämäärä:   15.10.24 19:52:41

Ikävä oli kauan lapsuudenkodin koiraakin, tuli uniin 20 vuotta ainakin, mutta hänestä jäi vain hyvät muistot. Seuraava koira oli mukava, mutta eli normaalin elämän ja oli mulle "vain" kaveri, kuten minäkin hänelle. Koira on perheenjäsen ja jos jonku kanssa nukkuu kymmenisen vuotta yhdessä ja toinen kuolee, niin tottakai ikävä voi olla tosi kova. Mutta kyllä se aikaa ottaa että helpottaa ja että ne hyvät muistot vain nousee mieleen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.10.24 20:10:49

Ei pääse, en ainakaan 10+ vuodessa ole päässyt

Lähettäjä: tiedän 
Päivämäärä:   15.10.24 20:25:40

Vaikka uusi koira ei vanhaa korvaa eikä sen pidäkään, se on joskus paras vaihtoehto jos elämä on kovin tyhjää ilman karvakorvakaveria.

Lähettäjä: Hiisi 
Päivämäärä:   15.10.24 20:40:48

Itkin kuusi vuotta, sitten yhtenä päivänä en enää itkenyt. Aina sanotaan, että aika auttaa, no auttaa se jossakin vaiheessa.

Minulla oli jo uusi lemmikkikin pian, mutta ei se helpottanut sitä ikävää.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   16.10.24 12:25:38

Menetin oman koiran syöpään viime perjantaina. Oli vielä nuori, 7v. Ikävä on raastavaa ja sydämeen sattuu.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   16.10.24 13:56:34

Ensimmäisen oman koiran menetin syöpään, täysin yllättäen. Näin useampi vuosi myöhemmin hän käy päivittäin mielessä, mutta asia ei enää tee surulliseksi vaan voi muistella vaan hyviä muistoja. Seuraava koira tuli muutaman kuukauden päästä aiemman menetyksestä, mutta jännästi edelleen vaikkapa unissa on vain tuo vanha koira, eikä koskaan nykyinen :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.10.24 14:58:58

reilu 5v mennyt jo, silti pillahdan itkuun jos ajattelen yhtään. :(

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.10.24 07:35:49

Ei ole normaalia jäädä palvomaan surua.