Lähettäjä: Mitg 
Päivämäärä:   14.10.24 22:48:09

Monestakin syystä välit on vähintäänkin epämukavat.
Väleissä ollaan kohteliaasti kun en halua poikkikaan pistää. Juurisyyt lapsuudessa.
Tänään heti ensimmäisten minuuttien aikana.
Vanhemmat tulee, menen keittiöön laittamaan kahvit tulelle, äiti kysyy olkkarissa ( mun lapsi on siellä myöskin)
Että mitäs teille kuuluu, en vastaa kun lasken mittoja .
Heti alkaa se "kenellekään ei siis kuulu mitään, onpa jännä juttu".
Miten niin lyhyellä ajalla ja ekoilla sanoilla saa...
Aarrggjhh..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.10.24 22:53:24

Tsemppiä

Lähettäjä: Jepulis 
Päivämäärä:   14.10.24 23:25:06

En ole äitin kanssa missään tekemisissä

Lähettäjä: Mitg 
Päivämäärä:   14.10.24 23:57:48

Oliko vaikea päätös?
Oletko huonoa omaatuntoa siitä?

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   15.10.24 08:04:51

On kyllä hirveä äiti, kun kysyy kuulumisia, järkyttävää. Äkkiä välit poikki loppuelämäksi.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   15.10.24 08:19:43

No, voisi opetella ymmärtämään lukemaansa.

Lähettäjä: Kaisla 
Päivämäärä:   15.10.24 08:20:01

Meillä isä oli kateissa pari päivää kun ambulanssi vei eikä kukaan tiennyt minne eikä ketään saatu sairaalan puhelinnumeroista kiinni eivätkä sairaalastakaan päin ilmoittaneet mitään.

Soitin mutsille tokana päivänä että onko mitään kuulunut. Mutsi tokaisi, että lopeta toi panikointi ja rauhoitu. No, en sitten soittele ja kysele. Kai ne sit soittaa kun joku kuolee, ehkä.

Vierailulla eivät onneksi enää käy.

Lähettäjä: Vaikeat aiheet 
Päivämäärä:   15.10.24 08:48:44

Kai kysyit että mitä heille kuuluu?
Alkoiko joku nälviminen siis joka aiheesta joka koski teitä?
Jos isäsikin osallistui niin sitten olikin kiva vierailu. Sellaista se on ja lopuksi purit huulta kun sanoit että mukava kun kävivät.

Tuo on kovin ikävää ja eipä niitä vanhoja kaivella eli syitä selvitellä niin sitten täytyy vaan kestää.

Lähettäjä: Ööh 
Päivämäärä:   15.10.24 10:21:51

Toista ei voi muuttaa, mutta omaa käytöstään ja ajatuksuaan voi. Ymmärrän, että aloittajan taustoilla tuo ärsyttää, ja onhan tuo tökeröä. Mitä olisi tapahtunut, jos aloittaja olisi päättänyt olla ärsyyntymästä, laittanut kahvin lopouun, palannut olohuoneeseen ja tyynesti sanonut, että kysyitkö kuulumisia, laskin just kahvia niin en voinut vadtata mutta meille kuuluu....? Tai siis vastannut hyvin neutraalisti tai jopa iloisesti.

Lähettäjä: Mitg 
Päivämäärä:   15.10.24 10:37:28

Ööh no näinhän teinkin jälleen kerran. Vastasin että olin juuri mittaamassa kahvia.
Joka kerta jätän nälvimiset ja vähättelyt niikseen.
Ja hänhän on aivan kaikessa aina oikeassa. Oli sitten kysymyksessä mikä aihe tahansa.
Vähättelee isääni todella paljon. Toki on isässäkin omat ongelmat ollu.

Lähettäjä: Ööh 
Päivämäärä:   15.10.24 10:44:59

Vaikeahan tuo tilanne on ja erityisen ikävä lapsille, joille sukupolvien ongelmat väkisinkin siurtyy ainakin jollain tadolla. Yhdessä sukupolvessa ei tuota ketjua pysty kokonaan katkaisemaan, mutta hyvä, jos aloittaja pystyy edes omalta osaltasn siirtymää vähentämään.
Jos nälvimisen huomioimatta jättäminen ei ole auttanut, voisi tietenkin koittaa asiallisesti kysyä, miksi toinen on noin ivallinen ja ilkeä? Ja ettei halua, että omassa kodissa puhutaan noin. Tästä tuskin on apua vanhempien muuttumiseen, mutta voi tehdä itselle hyvää, jos saa asiasta sanottua. Toki tässä on suuri riski isoon riitaan tai välien katkeamiseen, eikä se misdään nimesdä ole muutenkasn helppoa.