Lähettäjä: "Hirviöt" 
Päivämäärä:   13.10.24 14:48:37

Kuinka moni täällä on katsellut Netflixistä vanhempansa tappaneista veljeksistä kertovan sarjan "Hirviöt: Lyle ja Erik Menendezin tarina" ja varsinkin sitten sen oikean dokumenttielokuvan heistä jossa kerrotaan se tositarina heidän omin sanoin?

Minä kun katselin sen sarjan, niin pohdin kyllä aivot kiehuen sitä tapausta, mikä saattoi olla totta ja mikä ei. Sitä tarinaa kerrottiin niin monesta eri näkökulmasta ja niin moneen kertaan. Näyttelijät olivat tosi hyviä ja mikä ihmeellistä, niin olivat näköjään löytäneet hämmästyttävän saman näköiset kuin tosielämän Lyle ja Erik (todettakoon kylläkin, että minun mielestäni tosielämän veljekset ovat huomattavasti miellyttävämmän näköisiä kuin ne näyttelijät).

Mutta sitten kun katselin sen dokumentin jossa näytettiin sitä oikean elämän oikeudenkäyntiä, aidot Lyle ja Erik todistajan aitiossa... Ja varsinkin Lylen todistaessa katselin Erikin reaktioita, minä kertakaikkiaan puhkesin itkuun. Erik oli kehonkieleltään kuin lapsi; työnsi sormia suuhun ja yritti pidätellä itkua. Minusta itsestäänselvyys, ettei tällaista kukaan voi teeskennellä.
... Ja kaikki ne todistajat jotka vahvistivat poikien kertomuksia siitä, minkälainen isä oli ollut jne...
EN KÄSITÄ, kuinka heti ensimmäisessä oikeudenkäynnissä ei päästy yhteisymmärryksessä siihen 5-10 vuoden tappotuomioon. Pojat ei missään tapauksessa ansainneet elinkautista, toinen oikeudenkäynti oli epäreiluuden huipentuma.

Tänä syksynähän on uusi oikeudenkäynti heidän tapaukseen liittyen, saa nähdä tuleeko viimein tuomioon jokin muutos.

Lähettäjä: niin 
Päivämäärä:   13.10.24 21:09:06

Jenkkilän meininki. Näitä "kovempia rangaistuksiahan" moni toivoo nykyään meillekin.

Lähettäjä: hvitserk 
Päivämäärä:   14.10.24 03:19:11

Siihenhän se tuntui kaatuvan, ettei miespuolisia ihmisiä kyetty näkemään seksuaalisen hyväksikäytön uhreina. Ekassa oikeudenkäynnissä miehet äänesti murhaa ja naiset tappoa, siksi raukesi koko tuomion saavuttaminen.

Ja sitten mikä naurettavinta, niin toisen oikeudenkäynnin alkaessa tuomari ilmoitti ettei poikien puolustuksessa saa vedota niihin hyväksikäyttötraumoihin. Eli käyttää "battered woman syndrome" perustetta lainkaan, ilmeisesti ihan vain sillä perusteella että siinä käsitteessä on sana "woman". Tämähän vei pohjan koko jutulta, mikä sai kyllä vereni kiehahtamaan oikein tosissaan.

Eihän toki ketään saisi tappaa, mutta rangaistukseksi olisi varsin hyvin riittänyt se muutaman vuoden vankeus, samassa vankilassa.

Lähettäjä: Ei omalla tätä 
Päivämäärä:   14.10.24 06:53:18

Toisen hengiltä ottaminen on väärin, mutta nuo vanhemmat oli ne hirviöt. Pojille olisi riittänyt lyhyt tuomio samassa vankilassa. Toivon todella, että pääsevät vapaaksi vielä. Ihan kamala koko heidän elämä. Ja se toinen oikeudenkäynti oli järkyttävän epäreilu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.10.24 14:30:06

Mulla ei ole Netflixiä, enkä todennäköisesti ole nähnyt aloitusviestissä mainittua dokkaria, mutta muista lähteistä lukenut tästä tapauksesta kyllä.
Omasta mielestäni tuomio tuli täysin aiheesta. Vaikka heillä olisi kova lapsuus ollutkin (tästäkin on epäilyksiä), se ei oikeuta heidän tekoaan. Ei se ole vähemmän murha, jos uhrit "eivät ole kivoja".

Hehän suunnittelivat raa'an tekonsa etukäteen, syyttivät teosta jotain tuntemattomia aasialaisia ja elelivät leveästi saamillaan rahoilla. Yhdysvalloissa on annettu aiheellisia elinkautisia pienemmästäkin.

Kummasti näille veljeksille riittää sympatisoijia.

Lähettäjä: Meetoo 
Päivämäärä:   15.10.24 14:44:12

Kyllä varmaanmurhatut antsaisivat kohtalonsa.

Lähettäjä: hvitserk 
Päivämäärä:   15.10.24 15:47:34

Piste: Itsekin vielä sarjan katseltuani olin kokolailla skeptinen sen suhteen, mikä mahtoi olla totuus poikien lapsuudesta. Mutta dokumentin nähtyä tuli kyllä vahva tunne että he puhuivat totta hyväksikäytöstä.

Kun katsoi oikeudenkäyntiä, siinähän ei nimenomaa käytykään oikeutta siitä, oliko rikos tapahtunut, vaan miksi se oli tapahtunut. Kun Lyle oli todistajanaitiossa, sanottiin, ettei hänelle oltu kerrottu kysymyksiä etukäteen. Näin ollen, Erikin reaktiot hänen vastauksiinsa olivat spontaaneja ja selvästikin hyvin aitoja kun hän itki kuin pieni lapsi. En ymmärrä, miten kukaan valamiehistä huomannut tätä vai eivätkö vaan välittäneet.

Kun eri ihmisiä nyt haastateltiin, jopa syyttäjä joutui myöntämään ettei silloin löytänyt kuin tasan yhden ihmisen (sihteeri) jolla oli mitään hyvää sanottavaa poikien isästä ja että kaikesta päätellen hän oli täysi hirviö.

Minusta sitä ei lasketa suunnitelmaksi jos johonkin varautuu. Tässä päästään juurikin siihen "battered woman syndrome"- kiistaan. Voidaanko sitä soveltaa poikiin vai ei. Sen soveltaminen kiellettiin jälkimmäisessä oikeudenkäynnissä, mikä oli äärimmäinen epäoikeudenmukaisuus. Koska juuri siitä näkökulmasta tätä minun mielestäni olisi kuulunut tarkistella.

Jos nyt lähdetään miettimään sitä rahalla mälläämistä, niin itselläni vain tulee mieleen se että ainoastaan täydessä shokissa oleva ihminen voi toimia niin typerästi että vanhempansa tapettuaan ryhtyy tuhlaamaan rahaa hullun lailla. Jotainhan silloin on päässä naksahtanut, ei kylmän viileän suunnitelmallinen murhaaja voisi menetellä niin typerästi.

Olen vakaasti sitä mieltä, että pojat toimivat hädissään ja ajattelemattomasti. Ja että olivat kokeneet isän hyväksikäyttöä mitä julmimmalla tavalla, sekä tunsivat äitinsä olevan täysin isänsä käskyvallassa. Todellakin tuomioksi olisi riittänyt elinkautista lievempi vankeus ja kaikkein kamalinta oli erottaa pojat toisistaan, en ymmärrä miksi vielä kaiken lisäksi sekin rangaistus täytyi heille langettaa.

Lähettäjä: K13758 
Päivämäärä:   9.11.24 13:55:15

Minä olen sarjan katseltuani päätynyt tekemään enempikin tutkimustyötä tästä aiheesta.

Tämän hetkinen tilannehan on se että Lyle ja Erik saattaisivat vihdoin ja viimein olla pääsemässä ehdonalaiseen. Ollaan "varovaisen optimistisia". Uusia todisteita on tullut julki; 1) Erikin serkulleen kirjoittama kirje, kauan ennen tapahtunutta rikosta, jossa ilmenee suuret hankaluudet isän kanssa. 2) Yksi perheen isän silloisen luotsaaman poikabändin nyt jo keski-ikäiseksi kasvaneista henkilöistä on astunut valoon ja kertonut tämän raiskanneen hänet 80-luvulla. Erikin ja Lylen koko perhe on jälleen todistelussa mukana kun uutta tuomiota on lähdetty hakemaan. Yleinen syyttäjä on käynyt tapauksen läpi ja suositellut tuomarille että pojille langetettaisiin uusi tuomio; "50 years to life" jolloin he voisivat välittömästi hakea ehdonalaista. Tuomarin omaksi päätettäväksi jää, antaako hän jopa "manslaughter / time served"- tuomion jolloin pojat kävelisivät ulos samantien. Kolmas vaihtoehto on, että tuomari teilaa kokonaan uudelleen tuomion, jolloin kaikki pysyy ennallaan ja Lyle ja Erik pysyvät telkien takana lopun ikäänsä. ELLEI hiljattain kuvernöörille laitettu armahdus-vetoomus mene läpi ja sitten tietysti pääsisivät heti vapaaksi. Tästä pitäisi tulla tietoa hyvinkin pian. Mahdollisesta uudesta tuomiosta toivon mukaan ensi kuun aikana.

Olen katsellut 90-luvun oikeudenkäynnin taltiointeja, nehän ovat Youtubessa nähtävillä hyvinkin laajalti. Olen vetänyt omanlaisiani johtopäätöksiä niistä, joiden perusteella en poikia ihan ruusunpunaisten lasien läpi katsele. Niin naiivi en ole. Enkä kuulu ihkuttajajoukkoon jota some on täynnä, vaan näen asiat hyvinkin raadollisina. Siltikin, olen täysin vakuuttunut siitä että pojat elivät pikkulapsesta asti aivan hirveätä elämää isänsä rääkättävänä monin eri tavoin, ei ainoastaan seksuaalisella tavalla. Hän myöskin taitavasti aivopesi poikiaan tietynlaiseen käytösmalliin ja ajatteluun siitä etteivät he osaa mitään tai ole riittävän hyviä missään. Hyväksikäytöstä ja miten se tapahtui kenenkin kohdalla, on omassa mielessäni muutama eri versio, mutta siitä ei kyllä ole minkäänlaista epäilystä etteikö sitä olisi tapahtunut. Se on jälkeenpäinkin käynyt hyvin selväksi. Mutta minusta tuntuu, ettei oikeudessa kerrottu ihan kaikkea.

Rahan tuhlaaminen meni hyvin erilailla kuin mitä on annettu ymmärtää, sekin oikeudenkäynnissä selviää. Jos nyt ajatellaan sitä jäätävän vääristelevää Netflix-sarjaa joka esittää todella karikatyyrimäisesti pojat ostoksilla ja rahaa levittelemässä pitkin kaupunkia jne... Niin voin kertoa että totuus on tähän nähden kokolailla päinvastainen. Ja mitä mä muuten vihasin siinä sarjassa kaikkein eniten, oli se, miten kertakaikkisen pieleen ne veti Lylen hahmon. Miksi siitä oli tehty rähjäävä, riehuva, tunteeton ja kiroileva hullu, kun ei se todellakaan sellainen ole. Hyvä esimerkki tästä on se, että koko 35:n vuoden vankilassa istumisen aikana hän ei ole saanut yhtäkään rangaistusta tappelemisesta.

Mutta tosiaan, toivo elää että oikeus vihdoin ja viimein tapahtuisi ja pojat pääsisivät vapauteen. Toki tappamisesta oli syytä joutua vangituksi monestakin syystä, mutta ei koko loppuiäksi tällaisessa tapauksessa. Mielestäni tuomion olisi kuulunut alunperikin olla ehdonalaisen mahdollisuudella, jolloin he olisivat varmasti jo päässeet vapaaksi.

Pystyisin kirjoittamaan tästä aiheesta monisivuisen esseen! Heh!