Lähettäjä: ....
Päivämäärä: 7.10.24 19:57:31
Otin aikanaan koiran vain jotta saisin arvostusta ja meriittejä, paimenkoira ja sainkin, kilpailtiin ahkerasti. En arvannut miten kovasti kiintyisin koiraan joka oli minulle tärkeämpi kuin yksikään ihminen ikinä, en itke koskaan mutta sitä koiraa olen itkenyt, oli minulla 14 vuotta. En koe juurikaan empatiaa ihmisiä kohtaan, töissä työkaverit lohduttivat ja joku itkikin kun eräs nainen oli saanut keskenmenon, itse en tuntenut yhtään mitään. Ei hetkauta Ukraina eikä Beirut. Olen valehdellut vanhempieni taustoja, kertonut heidän olevan korkeasti koulutettuja vaikka ovat täysin perusduunareita, tykkään tunteesta jos koen että minua katsotaan ylöspäin, olenko narsisti?
|