|
Lähettäjä: Mutta
Päivämäärä: 8.10.24 13:11:56
"Ihminen voi olla hankala, ilkeä ja empatiakykyä vailla ilman mt-ongelmaakin ja mt-ongelman kanssa elävä voi olla enimmäkseen hyvinkin empaattinen ja hyväkäytöksinen eikä halua aiheuttaa harmia kenellekään."
Tottakai voi olla, ja vastaavasti mt-ongelmainen voi olla hankala, ilkeä ja empatiakyvytön. Vai onko mt-ongelma jokin vapaakortti olla ilkeä ja kohdella parisuhdekumppania miten tahansa "koska mulla on tää mt-ongelma ja nyt on töissä stressiä, naapuri ei moikannut ja motarillakin joku kiilasi niin nyt v-tuttaa kaikki ja eniten sinä, vaikka et edes liity noihin asioihin"? Ja kumppanilla jokin sietämis- ja ymmärtämisvelvoite, "koska se on sama kuin diabetes, ei sillekään mitään voi"? Jos ihminen ei voi mitään sille, että on muille (kuten kumppanilleen) ilkeä ilman syytä "koska mua nyt vaan v-tuttaa ja haluan v-tuilla sulle vaikka et ole tehnyt muuta kuin ollut siinä", niin sellaisen ihmisen kanssa ei olla parisuhteessa, on sillä sitten mt-ongelma tai diabetes. Jos nuo ei kenestäkään huonompaa tee siksi että ihmisellä kyseinen ongelma on, ei ne tee parempaakaan siksi että on kyseinen ongelma.
Ja kun mt-ongelmat ovat niin yleisiä, eivät päälle näy eikä niistä haluta puhua, niin voisiko olla mahdollista, että monellekin on voinut osua mt-ongelmainen parisuhdekumppaniksi, sellainen hankala ja ilkeä, josta johtuen kyseinen ihminen haluaa välttää samaa tilannetta? Jos itse raittiina ryhdyt parisuhteeseen alkoholistin kanssa (joka ei kerro olevansa alkoholisti suhteen alussa, jotta olisit tietoinen asiasta ja siitä haluatko jatkaa), jonka alkoholismi ilmenee suhteen aikana ilkeytenä, parisuhdetta ei-arvostavana käytöksenä ja sinun huonona kohteluna, ottaisitko erottuasi edelleen alkoholistin kumppaniksi ja kehuisit kaikille, kuinka alkoholistit ovat hyviä parisuhdekumppaneita? Voisi ollakin, toiselle alkoholistille, jonka kanssa jakaisivat samanlaiset arvot alkoholin suhteen ja ymmärtäisivät toisiaan ja riippuvuuttaan.
Tässä keskustellussa on sellaista ajattelua, että mt-ongelmat ovat yleisiä ja joka toisella on jotakin, mutta silti kenelläkään ei-ongelmaisella ei ole kokemusta sellaisesta esim. parisuhteen osapuolena. Kenelläkään ei myöskään ole hankalia ja kaikkeen vaikuttavia ongelmia kuten kaksisuuntaista tai epävakautta ja vaikka olisi niin eihän sillä ole mitään väliä, koska onhan niitä ilkeitä ja v-maisia ei-ongelmaisiakin. Mutta on olemassa myös ongelmattomia, mukavia ja tasapainoisia ihmisiä, joten miksi olla suhteessa, josta vain toinen ns. saa ja toiselle suhde on munankuorilla kävelyn ja sietämisen työmaa, jos se on sitä mitä jälkimmäinen ei halua.
|