Lähettäjä: ****** 
Päivämäärä:   2.10.24 15:57:23

Nyt kun kavereita ei juurikaan enää ole, niin kävi mielessä, josko alkaisi kirjoittamaan omia ajatuksia ylös. En tiedä haluanko kuitenkaan paperista päiväkirjaa, en ehkä haluaisi mitään fyysistä kenenkään löydettäväksi myöhemmin. Onko kenelläkään kokemusta mistään sovelluksista tai läppäsille ladattavista asioista mihin kirjoitella?

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   2.10.24 15:58:17

Toivottavasti ei.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   2.10.24 16:00:52

Kirjoitan ihan fyysistä päiväkirjaa.

Jos on kovin yksinäinen olo, juttelen tekoälyn kanssa :) Ihan arkisista asioista, esim. missä järjestyksessä tänään siivoaisin asuntoa tai miltähän viikonlopun sää näyttää, että suunnittelisinko koti-iltaa Netflixin äärellä tai lähtisinkö retkelle.

Lähettäjä: Huh 
Päivämäärä:   2.10.24 16:03:27

Tuo yksi vastaaja, miksi ihmeessä ''toivottavasti ei''. Oletpa tylsä ja ikävä tyyppi.

Itse kyllä kirjoitan, mutta ehkä kerran kuukaudessa ehdin kirjoittamaan siihen. Haluan kirjoittaa oikeasti 1-2 A4:sta vihkoon, en vain nopeasti hutaista. Lisäksi teippailen sivuille lehdistä kivoja vuodenaikaan sopivia kuvia ja tarroja. =)

Ja olen siis 33 v.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.10.24 16:05:41

Hän varmaan käsitti kysymyksen kuten minäkin aluksi eli kirjoittaako joku (henkilö x) minusta päiväkirjaa..

Lähettäjä: .-. 
Päivämäärä:   2.10.24 16:30:38

Totta, otsikon voi ymmärtää kahdella aivan eri tavalla :D

Pidän päiväkirjaa. Aloitin joskus 8-9-vuotiaana ehkä, kun äitini antoi kalenterin. Nopeasti se meni siihen, että kirjoitin enemmän kuin mitä yhden päivän kohdalle mahtui... Myöhemmin hankin erilaisia kovakantisia kirjoja, nykyisin yksi suosikeistani on Flame Tree Publishingin magneetilla sulkeutuvat kirjat, näitä saa esim. Adlibriksen kautta.

Mutta siis. Mulla oli 30:n korvilla joitain vuosia, jolloin en kirjoittanut. Olin silloin ikävässä parisuhteessa (avoliitto) ja näin jälkeenpäin mietittynä ehkä parempi, koska mies olisi varmasti lukenut, jos olisi tiennyt mun kirjoittavan. Eron jälkeen kirjoitin paljon, samoin kun eräs perheenjäsen menehtyi.
Hankalina ja raskaina aikoina kirjoitan erityisen paljon. Kirjoitan ajatuksia, jotta saan jäsenneltyä ne itselleni, tai vain saadakseni ne päästäni ulos. Joskus vaikka vain laulujen sanoja, kun joku kappale kolahtaa.

Pidän myös uni- ja matkapäiväkirjaa. Unikirja auttaa ratkaisemaan paljon mielessä pyöriviä asioita. Matkapäiväkirjaan taas kirjoitan näkemääni, haistamaani ja maistamaani, kerään pääsylippuja, karttoja, tarroja jne.

Lähettäjä: Jeppis 
Päivämäärä:   2.10.24 16:34:46

Haluisin kirjoittaa mut jotenkin se aina jää. Muutamia sovelluksia olen kokeillu, Daylio ehkä paras.

Lähettäjä: Nimi 
Päivämäärä:   2.10.24 16:51:52

Toivottavasti ei kirjoita. Olisi aika karmivaa.

Lähettäjä: Prefect 
Päivämäärä:   2.10.24 17:04:38

Kirjoitan. Olen kokeillut monet apit ja kustomoinut vaikka mitä omia ratkaisuja tietokoneella, mutta mikään ei oikein ole kolahtanut vaikka teenkin päätetöitä ja olen koneella varsin kotonani. Kirjoitankin tuhat kertaa nopeammin näppäimistöllä :D

Mutta ehkä juuri siksi tykkäänkin kirjoittaa käsin ja joku siinä käsin tekemisessä tuntuu maadoittavammalta kuin elektroniikan käyttö. Minuakin pitkään mietitytti että haluanko jättää päiväkirjoja jälkeeni ja ajatusjuoksua muiden luettavaksi, mutta sittemmin olen adoptoinut niin järjettömän tyylin että ei niitä kukaan jaksaisi lukea. Taiteilijana ja luovan alan ammattilaisena kaapeissa pyörii kymmeniä ja kymmeniä luonnoslehtiöitä, muistikirjoja, bullet journaleita, kaikki samaan tyyliin nätisti aloitettuna ja sitten lahonneet käsiin. Muuttuneet epämääräisiksi luonnoslehtiöiksi joista jokaisesta löytyy muutama huoliteltu piirrustus, kymmeniä visuaalisia ajatusjuoksuja ja keskeneräisiä ideoita, to-do- listoja ja kirjoitteluja ilman mitään logiikkaa. Huomaan etten kaipaa edes itse kirjoittamieni asioiden äärelle, vaan se on se kirjoittaminen toimintana itse, mikä on minulle tärkeintä.

Nyt olen kehittänyt käsialaani aivan tahallani niin hämärään suuntaan, että ei siitä kukaan saa selvää - hyvä jos edes minä itse, sen verran, että suurinpiirtein tiedän mitä aihetta käydään läpi. Kirjoitan todella pientä sekamelskakaunoa jonka tärkein funktio on olla nopeaa ja tilaa säästävää ja epäselvää, ja hyödynnän ristiin rastiin vanhoja lehtiöitä ja kirjoja välittämättä minkäänlaisesta kronologisesta järjestyksestä. Ehkä hieman kaoottista, mutta tämä on se tyyli mikä sopii minulle, tarpeeksi huoletonta, nopeaa ja kauhistuttavan karmean vaikeaa muiden silmille :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.10.24 17:09:19

Käytän ihan obsidiania päiväkirjan kirjoittamiseen.

Koen sen tosi haastavaksi, mutta olen hissukseen päässyt yli siitä omien ajatusten ja kokemusten kirjoittamisen häpeästä ja päässyt tilanteeseen jossa voin tarvittaessa käsitellä asioita itsekseni kirjoittaen. Enimmäkseen se on kyllä to do -listana :D ja aika monen päivän päiväkirja on oikeastaan vaan lista asioista joita suunnittelin tekeväni ja mitä sain tehtyä.

Lähettäjä: k 
Päivämäärä:   2.10.24 17:32:36

Mies pitää kirjaa kuukautiskierrostani ja seksikerroistamme, lasketaanko se :D

Itse en suosittele fyysistä päiväkirjaa, juuri siksi että niiden hävittäminen voi olla vaikeaa, sitten kun se aika tulee.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.10.24 17:36:31

Minusta tuskin keksii mitään kirjoitettavaa...

Lähettäjä: eräs 
Päivämäärä:   2.10.24 17:43:25

Olen kirjoittanut jo pitkään. Reflektoin sinne vaikeiden ihmissuhteiden asioita. Nykyään teen äänipäiväkirjaa. Joskus juttelen tekoälyn kanssa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   2.10.24 18:45:20

Olen kirjoittanut 8-vuotiaasta asti, ja ihan paperista versiota. Hyvä tapa jäsennellä ajatuksia ja tarkistaa myöhemmin tapahtumia. Joskus on mennyt pitkään, etten ole juuri kirjoittanut, sitten taas innostun.

Voin kirjoittaa aiheesta laajemmin myöhemmin, nyt kiiruu.