Lähettäjä: Tonttu 
Päivämäärä:   29.9.24 07:28:16

Olemme saaneet eräältä maalaamisesta innostuneelta sukulaiseltamme lahjaksi kaksi suurikokoista taulua, joista toinen on ollut kohteliaisuudesta seinällä, toinen taas viety suoraan häkkivarastoon. Nyt olemme muuttamassa remonttikohteeseeen jossa säilytystilaa on minimaalisesti joten kysyin tältä sukulaiselta voisiko hän hakea nämä teoksensa takaisin, kun meillä ei ole mahdollisuutta (tai rehellisesti sanottuna mielenkiintoa) niitä remontin keskellä säilöä. Oikeasti haluaisin vain niistä eroon kuten kaikesta turhasta tavarasta, taulut eivät millään tavalla miellytä silmääni enkä todellakaan aio ripustaa niitä aikanaan vaivalla remontoiduille seinille. Sukulainen kuitenkin kieltäytyi ja sanoin ettei hänellä ole tilaa niitä säilöä, ja perheenjäsen keltä kysyin neuvoa sanoi että ainakin ajatus tauluista luopumisesta on poissuljettu koska se ”loukkaa taitelijaa”. Miten te toimisitte tässä tilanteessa?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   29.9.24 08:05:07

Olen hävittänyt taiteen, kysymättä ja pahoittanut tiedostetusti mielen.

Ei ole nykyaikaa säilöä tavaraa ja myös kieltänyt tuomasta tavaraa. Etenkin semmosta mille ei oo käyttöä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   29.9.24 09:25:37

Hävitä ja jos tulee puhetta niin sano, että hävisi muutossa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.9.24 09:36:46

Minusta Aku Varamäellä oli hyvä termi: tavaraterrori.

Eli sinulla on täysi oikeus pitää kotisi rajat ja päättää mitä sinne tulee ja mitä siellä on. Ihan kuten sinulla on oikeus päättää omasta kehostasi.

Ja jokaisen lahjan antajan tulisi ymmärtää ja hyväksyä, että lahjansaaja voi laittaa lahjan pois. Jos tämä tuntuu kurjalta tai asian ottaa liian henkilökohtaisesti, tulisi lahja olla antamatta tai sopia siitä ennakkoon. On itsekästä olettaa että antamalla jotain saisi määritellä toisen kotia, ottaa sieltä tilaa. Lahjasta jälkikäteen kysely on erittäin junttia.

Lahjoja saa toki antaa. Ja ajatus voi ilahduttaa, vaikka lahja ei olisikaan mieleen. Miksi niin moni nainen kollektiivisesti kokee velvollisuudekseen mielistellä ja jopa valehdella, jottei vain toinen pahoita mieltään.

Lähettäjä: Riepu 
Päivämäärä:   29.9.24 09:51:56

Sinä teet tauluille ja muillekin lahjoille tasan niin kuin haluat. Sinun ei tarvitse kysyä keneltäkään lupia tai neuvoja. Jatkossa kieltäydyt ystävällisesti mutta jämäkästi vastaanottamasta sellaisia tavaroita, joita et halua kotiisi.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   29.9.24 09:51:59

Jos taulut voisivat olla jonkun toisen mieleen, laita toriin annetaan-palstalle. Yleensä kaikki viedään mitä siellä on ilmaiseksi tarjolla.

Lähettäjä: hep 
Päivämäärä:   29.9.24 09:54:46

Lahjaksi saatu on lahjotun omaisuutta ja hän tekee sille mitä haluaa. Teen itse paljon taidekäsitöitä, enkä anna niitä lahjaksi koska en voi olla varma, että lahjan saaja oikeasti ilahtuisi. Mielummin kutsun valitsemaan itse, jos joku teos miellyttää.

Sukulaiset ja läheiset saa lahjaksi joko lahjakortin palveluun josta satavarmasti tiedän heidän pitävän (vakkarikosmetologi, hieroja tai harrastusmaksu), jonkun ennalta sovitun jutun tai käyttöjutun.

Surutta ja vailla huonoa omaatuntoa taulut kiertoon, voithan tahdikkaasti kysellä vaikka muilta tutuilta haluaako joku, tai sitten lahjoitat kirpparille. Jos on hyvä pingotettu kangaspohja, monet harrastajat ostaa kirppareilta, pohjustaa uudelleen ja maalaa päälle ;)

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   29.9.24 10:01:06

Jokainen sisustaa kotinsa juuri niinkuin itse tykkää. Tyyliäkin on lupa vaihtaa.

Ymmärrän että sukulais taiteilijaa harmittaa jos hänen taulunsa joutuvat lähtemään sinulta. Mutta olivatko ne edes sinun valitsemia. Jos taulut ovat kuitenkin ihan kauniita, niin voisit kysyä haluaisiko joku vanhainkoti tai muu laitos ottaa ne lahjoituksena vastaan. Voit tietenkin vain viedä ne takaisin tälle sukulaiselle ja sanoa että valitettavasti ei mahdu enään. Jos mahdollista niin älä heitä kuitenkaan roskiin. Vie vaikka jollekin toiselle taiteilijan sukulaiselle säilytettäväksi.

Hyvä termi tuo tavaraterrori.

Lähettäjä: ***** 
Päivämäärä:   29.9.24 10:02:53

Hävittäisin ihan surutta. Jos olet kerran tarjonnut niitä tekijälle takaisin kertoen ettei sinulla ole enää tilaa, ja hän on kieltäytynyt ottamasta vastaan, voit ihan hyvin hävittää. Halutessasi voit tietysti kysyä onko joku muu sukulainen kiinnostunut tauluista, mutta pakollista sekään ei ole.

Mulla myös on sukulainen joka eläessään oli innokas maalari. Niitä tauluja on meillä lähisukuun kuuluvilla aika paljon. Ollaan hävitetty näitä myös, ei kenenkään seinälle määräänsä enempää mahdu eikä toisaalta kukaan halua kotiinsa sellaisia tauluja joista ei itse pidä. Meillä on ollut se diili, että jos joku aikoo hävittää jonkun taulun, kysyy ensin muilta että haluaisiko joku muu sen. Jos ei halua, saa laittaa minne vaan. Ko. taiteilija itse on jo kuollut, hänen eläessään saatettiin tarjota myös hänelle itselleen takaisin ja aika usein otti.