|
Lähettäjä: Ällö
Päivämäärä: 28.9.24 13:22:57
Ööh, samaa minäkin nyt aikuisena mietin. :D Ainakaan uimahallin myyjä ei koskaan näyttänyt turhautumistaan, kun pieni lapsi pohti ääneen, miten paljon vielä rahaa jäljellä ja sekin oli ok, jos vaihdettiinkin lakumadot liitulakuihin kesken kaiken. :D Toisaalta tuohan oli myös todella hyvää, turvallista oppia rahankäytöstä ja pienikin lapsi ymmärsi konkreettisemmin, mikä rahan arvo oli. Kallein karkki, markan isohkot punaiset pusuhuulet oli sellainen, että aina harkitsi, raaskiiko ottaa vai valitseeko mieluummin pienempiä useita.
Ja tosiaan karkkipussit oli pieniä, ei puhettakaan, että olisi saatu jotain 350 g pusseja ja harvinainen saunalimsa jaettiin veljen kanssa mitateten määrä viivottimen avulla. Ja pullon koko oli luonnollisesti 0,33l, ei suinkaan esim 1.5l. Paljon vähemmän syötiin herkkuja kuin nykyään.
|