Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   27.9.24 20:55:48

Aihe nousi erityisesti nyt mieleeni, kun tulin juuri potkaistuksi ulos kurssilta vain yhden poissaolon vuoksi, eikä mahdollisuuksia minkäännäköiseen korvaavuuteen tarjottu, vaan koko kurssin joutuu uusimaan. Yhden poissaolon vuoksi. Täällä ja muuallakin huudellaan aina, että opinnot ovat parasta aikaa saada vauva ja opiskelijat synnytystalkoisiin vaan, mitä ihmettä odotatte. Niiden toimesta, jotka kävivät opintonsa joskus vuonna kivi ja keppi jolloin ajat olivat toiset, tai ovat muuten vain vähän pihalla opiskelijoiden nykytodellisuudesta.

Noh, ensinnäkin ottaen huomioon sen, että synnyttäjien keski-ikä huutelee siellä liki kolmessakymmenissä, niin en usko, että ne ovat vain opiskelijoita, jotka sitä lasten saantia siirtävät kauas tulevaisuuteen. Useimmat kun valmistuvat opinnoistaan +/- 25-vuotiaina, lukuun ottamatta ehkä joitakin erikoislääkäreitä. Harvemmin siellä koulussa kukaan perusmaisteri tai amkilainen hengailee 10 vuotta. Vain opiskelijoita ei siis voi syyttää "vitkuttelusta" asian suhteen, kyllä työllisetkin sitä tekevät.

Toisekseen se, että opiskelijoissahan on nykyään valtavasti loppuunpalaneita, kun opiskelijaelämää varjostaa jatkuva ajan ja rahan puute sekä valtavat, sieltä sun täältä tulevat vaatimukset. Raha hädin tuskin riittää elämiseen ja töissä on pakko pärjätäkseen käydä, mutta samaan aikaan kouluissa nämä äärimmäisen tiukat läsnäolovelvoitteet ja Kela uhkaa viedä ne viimeisetkin rippeet jos eivät opinnot etene. Puhumattakaan tästä, kun kursseilta potkitaan ulos jo yhdestä poissaolosta. Ja palkattomat kolmen kuukauden harjoittelujaksot ne vasta yhtä tuskaa ovatkin: olet oikeasti yksi työntekijöistä, mutta sinulle ei vain tarvitse maksaa. Ei ole yhtäkään harjoittelupaikkaa, jossa en olisi joskus joutunut "sijaistamaan" varsinaisia työntekijöitä, kun eivät itse jotakin tehtävää ole syystä x pystyneet suorittamaan. Olen ollut jopa kokonaisia päiviä yksin käytännössä sijaisen roolissa. Mutta rahaa ei tästä tipu.

Kyllä tämä rumba on maailman tehokkain vauvakuumeen tappaja. Ennen opintoja, kun olin puolisen vuotta "vain töissä", vauvahaaveita oli, mutta nyt mitään vauvoja ei jaksa edes ajatella.

Lähettäjä: Lll 
Päivämäärä:   27.9.24 21:18:01

Täällä just yks opiskeleva pikkuvauvan äiti! Keväällä sain kandivaiheen valmiiksi kolmem vuoden jälkeen, koko ajan olin opintojen lisäksi liki täydet tunnit töissä. Nyt kotona lapsen kanssa ja maisterivaiheen opinnot aloitettu. En ole kokenut työn ja opintojen yhdistelmää liian raskaaksi, ja uskon opintojen sujuvan loppuun lapsenkin hankinnan jälkeen.

Ymmärrän kyllä opiskelijoiden uupumuksen ja haasteet, vaikka en itse samoin koe.

Lähettäjä: Kai 
Päivämäärä:   27.9.24 21:22:41

Me ajateltiin, että ois ihan ok jos vauva tulis mun opintojen aikana. No, se tuli vasta kun olin valmistunut, mutta luojan kiitos näin, vaikka olivatkin raskaat neljä vuotta odotellen. En olisi jaksanut opintoja ja keikkatöitä, kun olisi pitänyt myös antaa aikaa vauvalle. Aloittajalla ihan hyviä pointteja.

Lähettäjä: vela 
Päivämäärä:   27.9.24 21:28:31

Itsehän en hankkinut mitään vauvaa koskaan, en kaksvitosena, en kolmekymppisenä, en opiskelijana enkä työelämässä. Onneksi tässä maassa ei vielä ainakaan ole mitään lakia, joka pakottaisi niin tekemään.

Lähettäjä: Sote 
Päivämäärä:   27.9.24 21:41:34

Lopettaisin koulun joka potkii koulusta vain poissa olon vuoksi. Mene töihin sinne mäkäriin tai oppisopimuksella lähihoitajaki.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   27.9.24 22:09:41

Missä ihmeessä Suomessa on vielä tuollainen koulu jossa yksikin poissaolo kurssilta ruineeraa koko homman??? Ihmettelen..

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   27.9.24 23:20:44

Joo minullakin meni pari kurssia heti hylsyksi, kun en päässyt töiden vuoksi osallistumaan joka kerta. Ei siinä muuten mitään, mutta mikään korvaava kurssi ei kelpaa tilalle vaikka mainostetaan ristiinopiskelua ja ties mitä muuta.
Mietin jo keskeyttämistä, vaikka valmistuminen kiinni enää näistä.

Lähettäjä: Tuktuk 
Päivämäärä:   28.9.24 03:20:01

Lasten hankkimisessa on vähän sekin puoli, että etukäteen et voi tietää kuinka kuormittavaa esimerkiksi vauva-aika tulee olemaan. On vauvoja, jotka on tosi tyytyväisiä ja nukkuu hyvin ja sitten on vauvoja, joiden kanssa et saa itse lepoa yhtään. Sitten on vielä ihmisten yksilölliset tarpeet ja stressinsietokyky. En usko, että olisin itse kyennyt opiskelemaan samalla tavalla maisteriksi lapsen kanssa - ilman kunnon yöunia olen aika zombi.

Kivahan se kun mainostaa, että lapsia voi hankkia nuorena, mutta realiteetti on vastuullisilla aikuisilla usein jotain ihan muuta. Olisin varmaan jo hankkinut lapsia, mutta lastenhoitoapu ei ole itsestäänselvyys, kun omat vanhemmat asuu kaukana, yliopistokin on vaatinut läsnäoloa monilla kursseilla, jollain on elettävä eli töitä on tehtävä eikä oman ikäisistä miehistäkään noin vain löydä vastuullista isähahmoa lapselle.

Ihan mieluusti olisin hankkinut lapsia opiskeluaikana, mutta ei tämä maailma ole oikeasti rakentunut suosimaan sitä.