Lähettäjä: Ellen 
Päivämäärä:   24.9.24 09:56:55

Yle julkaisi artkkelin aiheesta "Pakko imettää" ja artikkelissa kritisoidaan vWHO:n ja Unicefin kehittämää Vauvamyönteisyysohjelmaa. Olen täysin jämmentynyt luettunani äitien kokemuksista pakkoimetyksestä ja syyllistämisestä. Olen itse työskennellyt alalla pitkään vastasyntyneiden ja perheiden kanssa, enkä ole koskaan kuullut moisesta pakottamisesta. Päinvastoin, äidit kertovat että korviketta käytetään ratkaisuksi melkeinpä ongelmaan kuin ongelmaan.

Eli nyt jos täällä on linjoilla henkilöitä, jotka ovat kokeneet painostusta tai pakottamista imettämiseen, niin kertokaa kokemuksistanne! Kiinnostaisi kuulla ihan oikea kuvaus tilanteesta ja se, miten tämä pakko on tullut esiin, millä sanoin ja missäpäin suomea (ja koska) tämä on tapahtunut.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.9.24 10:00:42

No tuskin noi jutut nyt keksittyjäkään on. Ystävälläni meinasi lapsiluku jäädä yhteen sen painostuksen takia, synnytys oli jo ollut kamala kokemus ja siihen päälle sitten tuo.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   24.9.24 10:16:15

Satasairaalassa oli ainakin 2019 todella imetysmyönteinen meno, niin että se alkoi jo tuntumaan ahdistavalta vaikka imettää halusinkin, mutta alku hieman takkusi. Mielestäni 2021 olivat jo vähän rauhoittuneet.

Toki varmaan olisin saanut korvikettakin antaa vaikka kokonaan jos olisin vaan näin ilmoittanut.

Kyllähän imetyksen tuki ry:kin tuntuu enemmän välillä imetyksen tuputusta ry:ltä kun tarjotaan varmaan hyvää tarkoittaen aivan itsestään selviä vinkkejä äidille, joka on jo yrittänyt parhaansa ja ne kaikki mahdolliset konstit tulosta saamatta. Kun me kaikki ei voida olla suihkutissejä ja lypsymeijereitä.

Esim itseltä loppunut maito kesken siinä 7-9kk välillä aina. Kauheasti hyvää tarkoittaen imetyspositiiviset ihmiset vielä jälkikäteenkin kertovat että vaivoilla vaan on sellaisia vaiheota ja pitää vaan sitkeästi jatkaa tai että itse pitää tehostaa vielä pumppaamalla maitoa vaikka 1-2 tunnin välein läpi vuorokauden jne.

Joo kyllähän sitä voisi vaikka päällään seisoa, mutta joskus pitää suojella myös omaa jaksamistaan, itse en olisi jaksanut öisin heräilevän taaperon ja vauvan kanssa vielä lisäksi herätä öisin pumppaamaan ja taapero oli myös erittäin mustasukkainen päivisin imetysajasta, niin mitähän olisi tullut kun vielä lsäksi olisi istunut toiset 30 minuuttia tunnin välein pumppaamassa maitoa.

Maito loppui, aloin antamaan korviketta. Olisin mielelläni imettänyt, satuttaa jälkiviisaastelut kun yritin parhaani.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   24.9.24 10:18:28

Lypsymeijeri, porsitusemakko, mitä näitä naisten keksimiä nimiä nyt onkaan...

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.9.24 10:20:19

"Kyllähän imetyksen tuki ry:kin tuntuu enemmän välillä imetyksen tuputusta ry:ltä kun tarjotaan varmaan hyvää tarkoittaen aivan itsestään selviä vinkkejä äidille, joka on jo yrittänyt parhaansa ja ne kaikki mahdolliset konstit tulosta saamatta. Kun me kaikki ei voida olla suihkutissejä ja lypsymeijereitä."

Kas, kun vaikeaa on tietää, mitä on kokeiltu, jos ei kerro.

Lähettäjä: Suklis 
Päivämäärä:   24.9.24 10:22:25

En ole kokenut imetyspakkoa. Moni imettäjä ottanee neuvomisen syyttämisenä/syyllistämisenä, kun aihe on niin herkkä.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   24.9.24 10:25:33

..

Onko joku väittänyt ettei ole kertonut?

Tai mitä näiden keinojen jakaminen pyytämättä auttaa, jos on maito loppunut jo 2 kk sitten?

Lähettäjä: …. 
Päivämäärä:   24.9.24 10:36:49

Meillä sairaalassa saa korviketta eikä kukaan sitä tuomitse MUTTA äidin täytyy itse sanoa että haluaa ruokkia korvikkeella. Niin kauan kun äiti vaan puhuu imettämisen olevan vaikeaa, oletetaan että äiti kuitenkin haluaa imettää ja sitä pyritään tukemaan parhaan mukaan. Koska imetys on vaikeaa. Jos heti ekasta ongelmasta sanotaan että haluatko korviketta, ensinnäkin vähennetään äidin fysiologisia mahdollisuuksia imettää (jolloin voi helposti käydä niin että äiti joka haluaa imettää epäonnistuu siinä vain koska korviketta tarjottiin heti ratkaisuksi) sekä lisätään korvikkeen käyttöä huomattavasti koska jos terveydenhoitohenkilökunta sanoo että anna korviketta, moni tekee niin koska ajattelee korvikkeen olevan imetystä parempi asia.

Mutta siitä olen samaa mieltä että kaikki neuvominen hoöelposti koetaan syyllistämisen ja painostamisena. Asia on herkkä ja etenkin imetyksen alkupäivinä nainen on haavoittuvainen muutenkin. Ja hyvä olisi jos olisi enemmän tarjolla imetykseen tukea ihan kädestä pitäen, meillä moni on saanut paljon apua hyvään imuotteeseen. Tokikaan se ei aina auta mutta usein kyllä

Lähettäjä: Ellen 
Päivämäärä:   24.9.24 11:02:53


"No tuskin noi jutut nyt keksittyjäkään on. Ystävälläni meinasi lapsiluku jäädä yhteen sen painostuksen takia, synnytys oli jo ollut kamala kokemus ja siihen päälle sitten tuo."

En sanonut että kokemukset olisi keksittyjä, vaan että haluaisin kuulla niitä kokemuksia. Olisi helpompi ymmärtää itsekin, missä vaiheessa ihmiset kokevat hyväntahtoisen ohjeistuksen muuttuvan pakoksi tai painostamiseksi.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   24.9.24 11:08:55


"Olisi helpompi ymmärtää itsekin, missä vaiheessa ihmiset kokevat hyväntahtoisen ohjeistuksen muuttuvan pakoksi tai painostamiseksi."

No esimerkiksi kaksipisteen vastaus antaa tähän hyvin osviittaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 11:26:49

"Moni imettäjä ottanee neuvomisen syyttämisenä/syyllistämisenä, kun aihe on niin herkkä."

Ei tarvitse edes neuvoa kun moni ottaa jo itseensä. Riittää kun vain mainitsee täysimettävänsä niin jo on toiset takajaloillaan että joillain se käy helposti ja kaikilla ei vaan maito riitä vaikka päällään seisoisi.
Ja ei, kaikilla täysimettävilläkään homma ei ole käynyt helposti mutta ei niitä onnistumiseen johtaneita vinkkejäkään uskalla kenellekään jakaa kun heti ollaan syvällä taistelupoterossa.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   24.9.24 11:28:26

Vinkkejä ei kannata jakaa, jos niitä ei ole pyydetty.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.9.24 11:30:40

Tämän neuvomisen ottamisen syyllistämisenä huomaa hyvin tässäkin keskustelussa **-nimimerkin viesteissä. Hormonihuuruissa ja herkän asian äärellä kommunikoinnin pitää olla todella hienovaraista, muutoin toinen loukkaantuu heti. Ja trauma kulkee mukana koko lopun iän.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 11:33:26

"Vinkkejä ei kannata jakaa, jos niitä ei ole pyydetty."

Ei niitä voi jakaa silloinkaan. Eikä kertoa miten oma imetystaival on edennyt. Saa vain sanoa että kyllä korvikeellakin kasvaa, aivan kaikki muu on syyllistämistä.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.9.24 11:40:59

"Päinvastoin, äidit kertovat että korviketta käytetään ratkaisuksi melkeinpä ongelmaan kuin ongelmaan."

Aloittaja, tässä on jo yksi syy, miksi äidit kokevat, että heitä painostetaan.

Oma kokemukseni on, että 90-luvun alussa ei vielä painostettu. Täysimetin silloin syntyneitä lapsiamme puoli vuotta, ja erittäin terveitä aikuisia heistä kasvoi sekä henkisesti että fyysisesti. Ei allergioitakaan.

Iltatähtemme syntyi 2014, ja neuvolassa oltiin kauhuissaan, ja jaeltiin neuvoa neuvon perään, kun kerroin, että puolivuotias vauva maistelee jo velliä, enkä enää täysimetä.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   24.9.24 11:50:36

Itse en kokenut painostamista, enkä syyllistämistä kun ei onnistunut, mutta ahdisti, miten jokaisella hoitajalla oli aivan eri vinkit miten alkaisi onnistumaan ja usein nämä kumosivat toisensa. Tai siis ellaista "tee mielummin näin" kun teki niin kuin edellinen oli neuvonut.

Ja siis se ärsyttää kyllä, kun tulee muiden äitin kanssa puhe ja kerron ettei meillä onnistunut imetys ja sitten joku alkaa että "oli vaikeeta mutta sitten tein X ja Y ja Z ja alkoi onnistumaan", siis just se, että niitä kikkakolmosia aletaan siinä mainostamaan. Voisi vaan sanoa että "meilläkin oli vaikeaa mutta alkoi sitten onnistumaan". Siis jotenkin pitää aina päästä sanomaan että miten paljon työtä teki sen eteen, josta tulee sellainen olo että "kuvitteleeko toi että mä en yrittänyt niin paljon kun jaksoin??"

Lähettäjä: Suklis 
Päivämäärä:   24.9.24 11:58:43

"Saa vain sanoa että kyllä korvikeellakin kasvaa, aivan kaikki muu on syyllistämistä."

Hyvin kiteytetty.

"Ja siis se ärsyttää kyllä, kun tulee muiden äitin kanssa puhe ja kerron ettei meillä onnistunut imetys ja sitten joku alkaa että "oli vaikeeta mutta sitten tein X ja Y ja Z ja alkoi onnistumaan", siis just se, että niitä kikkakolmosia aletaan siinä mainostamaan. Voisi vaan sanoa että "meilläkin oli vaikeaa mutta alkoi sitten onnistumaan". Siis jotenkin pitää aina päästä sanomaan että miten paljon työtä teki sen eteen, josta tulee sellainen olo että "kuvitteleeko toi että mä en yrittänyt niin paljon kun jaksoin??""

Niin kai sä ymmärrät, että tuo on ihan hyväntahtoista, että haluaa jakaa ne itsellä toimineet vinkit eteenpäin toiselle, joka painii samojen ongelmien kanssa? Jos vaan toteaisi, että "meilläkin oli vaikeaa, mutta alkoi sitten onnistumaan" valitettaisiin seuraavaksi, että pimittää neuvoja eikä edes halua toisen onnistuvan.

Lähettäjä: Ninnu 
Päivämäärä:   24.9.24 12:01:10

Minulla lähti imetys itsestään sujumaan ilman ongelmia. En enää muista olisiko vauva ollut noin 4 kk kun tuntui ettei maitoa saa enää mitenkään tulemaan vaikka kokeilisi mitä. Neuvolassa hoettiin, että imetyäminen todella tärkeää ja imetä vain niin maitomäärä lisääntyy sillä. No ei lisääntynyt vaikka pysähdyin esim lähikaupoaan mennessä noin 20 min kävelymatkan puolessavälissä mennen tullen imettämään. Tuntui, että tauot imetysten välissä olivat todella lyhyitä, vauva turhautui kun maitoa ei tullut ja painon nousu lakkasi. Siinä vaiheessa kun vauvan posket olivat jo lommolla ja hän oli muuttunut todella hoikan oloiseksi minun silmissä niin aloin antamaan korvikkeita imetysten välissä. Ei minulla ollut sydäntä vain imettää kun vauva ei tuntunut enää imemäll saavan riittävästi ruokaa. Neuvolan terkkari vain syyllisti minua, että en vain imetä tarpeeksi kun vauvan paino ei nouse ja korvikkeet olivat hänen mielestään pahin keksintö mitä voi olla. En niiden ripitysten jälkeen edes kehdannut neuvolassa myöntää antavani lapselle korvikkeita.

Lopulta tysimetin sen 4 kk ja ehkä noin 3-4 kertaa päivässä toiset 4 kk päälle. Lapseni oli saanut rintamaitoa sen 8 kk yhteensä, mutta silti tunsin epäonnistuneeni äitinä tuon imettämisen takia ja podin asiasta todella kovaa syyllisyyttä ja häpeää pitkään. Jälkeenpäin olen miettinyt vaikuttiko stressi siihen ettei maitoa vain riittänyt. Miehelleni puhkesi kai jonkinlainen masennus synnytyksen jälkeen. Meillä oli kotona todella ahdistavaa kun mies räjähti milloin mistäkin pienestä asiasta, vauvan olemassaolo ei olisi saanut näkyä mitenkään, mies syyllisti minua kuinka olin ruvennut kokopäivä äidiksi eikä minulla ollut samanlaista mahdollisuutta viettää miehen kanssa kahden keskeistä aikaa kuin aiemmin vaan vauva oli aina häiritsemässä. Mies ei voinut olla vauvan kanssa edes sitä aikaa kun minä käyn suihkussa joten kaikki kotiin ja vauvaan liittyvt asiat olivat minun hoidettavana ja mies mökötti ja kiukutteli. Lapsemme nukkui vauvana aina aika hyvin, mutta ihan pienenä heräsi 1-2 kertaa yössä syömään ja muutamina öinä itkemään. Etenkin silloin kun tuli hampaita. Muistan sen paniikin jos vauva itki yöllä koska mies meni ihan suunniltaan raivosta kun vauva häiritsi hänen uniaan. Muistan kuinka itkin ja koitin rauhoitella vauvaa mahdollisimman kaukana miehestä. Mistään vauvaan liittyvästä ei saanut puhua miehelle ja sitten sain huutia siitäkin kun olin niin paljon hiljaa kun piti varoa mitä sanoo ja mistä aiheista voi puhua ettei mues suutu.

Lähettäjä: Turhauttavaa 
Päivämäärä:   24.9.24 12:01:28

Esikoisen synnytys käynnistyi kuukauden etuajassa ja syntyi sektiolla perätila vuoksi. Esikoinen painoi 2600 g, sokerit oli alhaalla ja huusi kurkku suorana maitoa. Minulla maito ei heti noussut ja vaadin saada vauvalle jonkun toisen äidin maitoa, mutta eivät suostuneet ensiksi antamaa. Vauva vaan huusi nälkää ja sokerit laski. Monta kertaa sai sanoa, että antakaa nyt ihan oikeasti maitoa jota voidaan vauvalle pipetillä yms. Antaa ennen kuin maito minulla nousee.

No lopulta suostuivat antamaan ja mies sitten ruokki vauvaa pipetillä ja siihen loppui se nälän karjuminen. Kummasti sen jälkeen omakin maito sieltä nousi ja opettelin imettämään, mutta oli ihan oikeasti kauheaa kun toinen karjuu nälkää, sokerit matalalla ja muutenkin niin pieni eikä suostuta edes toisen äidin maitoa antamaan.

Lähettäjä: Härmä 
Päivämäärä:   24.9.24 12:18:24

Ninnu, onko miehesi nyt ex, vai miten käsittelitte tuon hänen pellekäytöksensä?

"Esikoisen synnytys käynnistyi kuukauden etuajassa ja syntyi sektiolla perätila vuoksi. Esikoinen painoi 2600 g, sokerit oli alhaalla ja huusi kurkku suorana maitoa. Minulla maito ei heti noussut ja vaadin saada vauvalle jonkun toisen äidin maitoa, mutta eivät suostuneet ensiksi antamaa. Vauva vaan huusi nälkää ja sokerit laski. Monta kertaa sai sanoa, että antakaa nyt ihan oikeasti maitoa jota voidaan vauvalle pipetillä yms. Antaa ennen kuin maito minulla nousee."

Minä myös sektiolla synnytin ja maito ei heti kunnolla noussut. Ei onneksi tarvinnut kuin sanoa asiasta, niin tuotiin lisämaitoa. On aivan järkyttävää ja todella vaarallista, että pientä pidetään maidotta tuollaisessa tilanteessa. Onneksi pidit puolesi!

Lähettäjä: Ellen 
Päivämäärä:   24.9.24 12:25:01


"Päinvastoin, äidit kertovat että korviketta käytetään ratkaisuksi melkeinpä ongelmaan kuin ongelmaan."

Aloittaja, tässä on jo yksi syy, miksi äidit kokevat, että heitä painostetaan

Siis miten tässä painostetaan imetykseen? Painostetaan imetykseen antamalla korviketta? Nyt en tosiaan ymmärrä.

Lähettäjä: Ellen 
Päivämäärä:   24.9.24 12:32:52


"Esikoisen synnytys käynnistyi kuukauden etuajassa ja syntyi sektiolla perätila vuoksi. Esikoinen painoi 2600 g, sokerit oli alhaalla ja huusi kurkku suorana maitoa. Minulla maito ei heti noussut ja vaadin saada vauvalle jonkun toisen äidin maitoa, mutta eivät suostuneet ensiksi antamaa. Vauva vaan huusi nälkää ja sokerit laski. Monta kertaa sai sanoa, että antakaa nyt ihan oikeasti maitoa jota voidaan vauvalle pipetillä yms. Antaa ennen kuin maito minulla nousee."

Eli konkreettisesti sanoit ääneen kätilölle/hoitajalle, että haluat lisämaitoa vauvallesi ja sinulle vastattiin ettei se käy? Perusteltiinko sinulle jotenkin miksi lisämaitoa ei haluttu antaa?

Lähettäjä: Ellen 
Päivämäärä:   24.9.24 12:34:42

Ninnu: sinun tilanteesi on ollut niin kuormittava ettei ole mikään ihme, että imetys on tyssännyt. Tiedettiinkö neuvolassa tilanteestanne?

Lähettäjä: TR 
Päivämäärä:   24.9.24 12:36:45

Siinä kohtaa se on pakottamista ja painostamista kun synnärillä herätettiin keskellä yötä pumpulle. Tämä 80-luvulla.
Vasta kun selvisi että on sukuvika ettei maito nouse edes nuhalääkkeellä niin loppui pakotus.

Onneksi neuvolantäti oli järki-ihmisiä ja paljon kokenut, ei tarvinnut olla painostettavana.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   24.9.24 12:37:48

Painostetaan imetykseen ? Mikä on vauvalle parempaa ja helpoimpaa ruokaa kuin luontoäidin sille kehittämä maito on ? Kahden lapsen äitinä ja täysimetyksellä normaali imetysaika niin se oli helppoa ja edullista ja parasta ruokaa vauvalle. Itsellä on aika pienet rinnat ja ne palautui samanlaiseksi kuin ennen raskauksia. Imetys oli myös vauvan kanssa"meidän kahden juttu" ihana symbioosi.
Mutta korvikkeet hyvä vaihtoehto jos maitoa ei tule tai tulee mutta ei riittävästi.
UNisef yms ollut huolissaan kun isot yhtiöt yrittävät korvikkeita kehitysmaihin joissa likainen vesi sairastuttaa vauvat kun äidit luulevat että se on parempaa ruokaa kuin äidinmaito.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 13:13:55

Minä Vaan: Jos inetyksen kanssa on haasteita, niin se painostaminen tai syyllistäminen ei auta sitä tilannetta mitenkään. Päin vastoin, stressi lisää ongelmia.

Kyse ei ole siitä mitä pitää parhaana ruokana, vaan siitä että se vauva saa riittävästi ruokaa siinä tilanteessa parhaalla tavalla. Imetys ei aina mene niin kuin haluaisi.

Lähettäjä: koti 
Päivämäärä:   24.9.24 13:19:56

Varmaankin tärkeintä on, että lapsi saa tarpeeksi ravintoa ja että äiti ei ole henkisesti kuormittunut tilanteesta vaan voi luottaa siihen, että lapsella ei ole nälkä.

Tämän soisi jokaisen ammattilaisenkin ymmärtävän ja kertovan äidille, joka ahdistuu huonosti sujuvasta imetyksestä. Ihan samalla antaako korviketta vai äidinmaitoa, kunhan lapsi saa tarpeeksi ruokaa. Turha potea huonoa omaatuntoa äitien :)

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.9.24 13:24:07

Minulla onnistui imetys hyvin ja se oli helppoa. Siitäkös anoppi ja hänen nuori tuttavansa vetivät herneet nenään. Märättivät maidonvastiketta helteessä ikkunan välissä vauvaani varten, huutelivat miten vesi ja keinotekoisesti makeutettu mehu ja velli se on vastasyntyneen ruokaa ja niin edelleen. Ja tämä siis ei ollut mikään kymmenen kerran huutokonsertti vaan sitä jatkui useita kertoja viikossa kunnes vauva rupesi syömään kiinteitä.

Että ei sitä kukaan äiti osaa oikein tehdä.

Lähettäjä: Turhauttavaa 
Päivämäärä:   24.9.24 13:30:41

Ellen// Kyllä vaadin vauvalle monta kertaa ääneen lisämaitoa ja nimenomaan vaadin. En pyytänyt yms. Vaan vaadin että sitä tuodaan sille karjuvalle vauvalle joka ei malta olla rinnallani, kun sieltä ei tule mitään ulos.

Perustelivat antamattomuutta, sillä että kyllä se vauva sieltä minun rinnasta jotain ihan varmasti saa eikä maito muka nouse, jos vauvalle annetaan lisämaitoa jne. Sanotaanko että perustelut oli mielestäni huonoja ja pelkkää vauvan kiusaamista, kun muutenkin sokerit oli alhaalla ja niitä jatkuvasti mittailtiin ja oli niin pieni kokoinen.

Lähettäjä: Turhauttavaa 
Päivämäärä:   24.9.24 13:33:10

En kyllä aloittaja ymmärrä mitenkä et tekstistäni ymmärrä, että olen sitä ääneen vaatinut, vaikka ihan selkeästi kerron tekstissäni, että vaadin ja sanoin hoitajille monta kertaa, että antakaa vauvalle maitoa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 13:33:30

Minulla on laskettu aika maaliskuussa ja stressaan tätä jo valmiiksi. Olen kuullut ennenkin että painostetaan imettämään vaikka se ei onnistu. Käsittääkseni me kaikki kolme sisarusta ollaan korvikevauvoja pitkälti, imetys ei vaan ollut sujunut. Jos tämä on periytyvää, niin voi olla ettei onnistu minullakaan. Anoppi on henkeen ja vereen imetysihminen kaikkine "ei tule muuten hyvä suhde" uskomuksineen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.9.24 13:35:15

.: pyydäthän miestäsi laittamaan äitinsä kuriin. Sairaalaan voi viedä omaa vastiketta jos eivät anna maitoa.

Lähettäjä: Turhauttavaa 
Päivämäärä:   24.9.24 13:35:36

. //Voisiko sinne synnytyssuunnitelmaan laittaa tuosta ettei suvussa imetys ole onnistunut/maitoa lähtenyt nousemaan yms. Joten et halua painostusta imetyksen suhteen, koska tiedossa on ettei se välttämättä onnistu.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   24.9.24 13:44:29

Jokainen äiti haluaa lapselleen parasta ja välillä on vaikea asettua toisen asemaan, joten syyllistämistä tai syyllistymistä tapahtuu varmaan puolin ja toisin aika herkästi.

Sitten on tietty vielä erikseen ne äidit, jotka omaa epävarmuuttaan ovat aina valmiita ottamaan oman paremmuutensa esiin ja vääntämään puukkoa "huonompien" selässä. Oli aihe sitten imetys, ruutuaikaa, valmissoseet vs itsetehdyt, sokerin antaminen jne...

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   24.9.24 13:48:21


"Anoppi on henkeen ja vereen imetysihminen kaikkine "ei tule muuten hyvä suhde" uskomuksineen."

Ja mun oma äitini taas hyvin imetysvastainen, korviketta sek pitää olla, muuten ei kasva :D
Meitä on näköjään joka lähtöön ajat sitten lapsensakin saaneissa.

Mulla ei ainakaan ollut mitään ongelmaa sairaalassa kun sanoin, että haluaisin imettää, mutta suvussa paljon sitä ettei ole onnistunut, etten halua liikaa painostusta ellei onnistu. Yritettiin ja alku lähtikin ihan ok, mutta tyssäsi sitten tosiaan siellä 7-9 kk kieppeillä seinään.

Sanon silti, että alkuun se vauva tosiaan tarvitsee maitoa ihan vaan tippoja/ viinirypäleen verran jos sitäkään että heti ei sairaalassa kannata korviketta pyytää ellei litratolkulla tule.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 14:18:19

"Kas, kun vaikeaa on tietää, mitä on kokeiltu, jos ei kerro."

Voisiko vaikka... kysyä?
Ylipäätään aina kun ollaan tekemisissä toisen ongelman parissa on ensiarvoisen tärkeää kuunnella. Ja siten myös osaat antaa tilanteeseen parhaimmat neuvot kokonaisuus huomioiden. Voit kysyä miten toinen jatkaa vaikeusten kanssa, miten hän ne kokee ja mitä kaikkea hän on kokeillut. Kuunnellessa saattaakin tajuta ettei itsellä ole mitään neuvottavaa. Tai voi huomata että henkilö kaipaisi kaikkein kipeiten hyväksyntää, tukea, rauhaa ja rentoutumista.

Lähettäjä: Ellen 
Päivämäärä:   24.9.24 14:28:19

"En kyllä aloittaja ymmärrä mitenkä et tekstistäni ymmärrä, että olen sitä ääneen vaatinut, vaikka ihan selkeästi kerron tekstissäni, että vaadin ja sanoin hoitajille monta kertaa, että antakaa vauvalle maitoa."

Juu ymmärsin kyllä. Olet kokenut oikeasti painostusta ja se on ollut väärin.

"Minulla on laskettu aika maaliskuussa ja stressaan tätä jo valmiiksi. Olen kuullut ennenkin että painostetaan imettämään vaikka se ei onnistu. Käsittääkseni me kaikki kolme sisarusta ollaan korvikevauvoja pitkälti, imetys ei vaan ollut sujunut. Jos tämä on periytyvää, niin voi olla ettei onnistu minullakaan. Anoppi on henkeen ja vereen imetysihminen kaikkine "ei tule muuten hyvä suhde" uskomuksineen".

Toivottavasti et koe tätä painostavana, mutta mitkään tutkimukset eivät viittaa siihen, että maidon tulolla olisi mitään tekemistä perinnöllisyyden kanssa. Siihen, että maitoa ei erity lainkaan tai aivan liian vähän, on vain ihan muutama syy, joita ovat: Äidin PCOS, rintojen kehityshäiriö ja rintoihin kohdistuneet leikkaukset, kohtuun jääneet istukan palaset, sekä erittäin voimakas stressi jossain määrin.
Maidon nousuvaihe taas vaihtelee yksilöllisesti ja esim.sektio voi hidastaa sitä.

Muita ei- terveydellisiä syitä imetyksen epäonnistumiselle on vauvan huono imuote ja se ettei vauva saa olla rinnalla tarpeeksi. Onnea raskaudesta! Jos imetysasiat kiinnostaa, niin niihin kannattaa perehtyä etukäteen jonkun muun kuin omiin kokemuksiinsa tietonsa perustavien kautta.

"

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.9.24 14:35:28

"Voisiko vaikka... kysyä?
Ylipäätään aina kun ollaan tekemisissä toisen ongelman parissa on ensiarvoisen tärkeää kuunnella. Ja siten myös osaat antaa tilanteeseen parhaimmat neuvot kokonaisuus huomioiden. Voit kysyä miten toinen jatkaa vaikeusten kanssa, miten hän ne kokee ja mitä kaikkea hän on kokeillut. Kuunnellessa saattaakin tajuta ettei itsellä ole mitään neuvottavaa. Tai voi huomata että henkilö kaipaisi kaikkein kipeiten hyväksyntää, tukea, rauhaa ja rentoutumista."

Ja missä sanoin, etten ole kysynyt?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.9.24 14:52:34

Esimerkiksi PCOS periytyy reilusti yli 50 prosenttisesti sanoin stressin siedolla on ilmeisesti jonkinlainen periytymisaste. Mutta joka tapauksessa sitä turhaa stressiä tulee välttää eli jos äiti sanoo, ettei kaipaa tuputusta, painostusta tai vinkkejä, niin silloin hän ei ehkä ole siinä mielentilassa, että ne parantaisivat äidin ja sitä kautta vauvan hyvinvointia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 14:55:49

"Ja missä sanoin, etten ole kysynyt?"

Jos hän ei kysymykseen halua vastata, niin silloin voi lopettaa keskustelun siitä aiheesta, ei tuputtaa neuvoja. On myös eri asiat kysyä kuin kuunnella.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   24.9.24 15:14:45

Pitäisi myös kunnioittaa äidin päätöksiä eikä jatkaa tuputtamista. Jos ei jostain syystä pysty tai halua imettää niin silloin on aivan turha tulla jankuttamaan, että kyllä pitää imettää ja nyt kokeilemaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 16:35:05

Esikoisen kanssa imetyksestä tuli sellainen stressi, että päätin jo etten todellakaan imetä enää toiste. Vauvalla oli huono imuote, itsellä pienet sisäänpäin kääntyneet nännit. Alkuun ei maitoa meinannut tulla ja lapsi huusi nälkää ja kurjuutta. Kun maito nousi, niin sitä tuli sitten suihkuamalla ja lapsi karjui taas kun homma ei luistanut, maha oli kipeä ja kaikilla paha mieli.

Synnärillä suurin osa osasi opastaa asiallisesti ja olin heidän neuvoistaan kiitollinen. Sitten oli niitä, joilla tilannetaju petti jatkuvasti. Yksikin saattoi yhtäkkiä napata tissistä kiinni ja tunkea sen vauvan suuhun samalla kun työnsi lasta päästä. En tiedä oliko ajatuksena oikeaan imuotteeseen ohjaaminen, mutta pahasti meni pieleen ja aiheutti paitsi tarpeetonta kipua ja pahaa mieltä, mutta myös sen että en uskaltanut enää ottaa ohjausta vastaan kun ei tiennyt millainen tyyppi sieltä tulee ja miten se käyttäytyy.

Sama korvikkeen kanssa. Itsellä oli tahto imettää, mutta kun ei sujunut niin jollain se vauva oli ruokittava. Tuoreena ensimmäisen lapsen äitinä koki epäonnistumista ja huonoutta asiasta ilman ulkopuolisten vaikutusta ja rvostqn suuresti niitä, jotka kykeni tilanteeseen suhtautumaan järkevästi ja ilman mielipiteiden esilletuomista. Vauvan tarpeet ensin, eli maitoa tavalla tai toisella. Toissijaisena siinä rinnalla imetyksen toimimaan saaminen ja äidin vakuuttaminen siitä että lapsi ei mene pilalle vaikkei imetys onnistuisikaan.
Sitten oli niitä, joiden mielestä äiti ei vain yrittänyt tarpeeksi saadakseen imetyksen onnistumaan ja joille piti lisämaidon tarpeesta oikeasti vängätä. Tissi suuhun vaan vaikka vauva karjuu pää sinisenä ilman yritystäkään ottaa rinnasta kiinni.

Suurin osa sekä kätilöistä että osaston hoitajista oli oikeasti asiansa osaavia, mutta vähemmistö jätti paljon isommat jäljet ja mun oli vaikea luottaa hoitajiin myöskään seuraavien lasten kohdalla.

Neuvolassa parhaiten on toimineet harjoittelijat tai työuran alussa olevat, jotka ovat olleet toimissaan vielä vähän epävarmoja ja malttaneet siis kuunnella myös niitä vanhempia. Minä tiedän kaiken -tyylisten kanssa oli vaikea saada ääntään kuuluviin, oli se huolen aihe sitten imettäminen, lapsen terveys tai oma masennus.

Kaikki painostus tai syyllistäminen ei varmasti ole sellaiseksi tarkoitettua, mutta herkillä olevan vanhemman kohtaaminen, oman tiedon ja työmäärän sovittaminen yhteen parhaalla mahdollisella tavalla on myös taitolaji.

Lähettäjä: Ellen 
Päivämäärä:   24.9.24 17:36:48


"Esimerkiksi PCOS periytyy reilusti yli 50 prosenttisesti sanoin stressin siedolla on ilmeisesti jonkinlainen periytymisaste. Mutta joka tapauksessa sitä turhaa stressiä tulee välttää eli jos äiti sanoo, ettei kaipaa tuputusta, painostusta tai vinkkejä, niin silloin hän ei ehkä ole siinä mielentilassa, että ne parantaisivat äidin ja sitä kautta vauvan hyvinvointia."

Kyllä, mutta PCOS ei automaattisesti tarkoita etteikö imetys onnistuisi. Ja vaikka PCOS on periytyvää, ei se tarkoita että maidon vähyys tai riittämättömyys olisi periytyvää.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.9.24 17:39:06

Ei tarkoitakaan, minulla esimerkiksi imetys sujui kuin oppikirjoissa, enkä edes tiennyt että pcos voisi vaikuttaa siihen. Mutta jos sattuu pcos ja huono maidontulo siitä johtuen niin kai sitä voi periyttääkin.

Lähettäjä: Ellen 
Päivämäärä:   24.9.24 17:49:01

Tähän ketjuun on tullut nyt 36 viestiä, joista yhdelle kirjoittajalle on tehty aivan selvästi väärin, eli korvike on kielletty pyynnöstä huolimatta. Muista viesteistä en ainakaan saa suoraan selkoa, että onko selkeästi pakotettu, syyllistetty tai painostettu vai onko kyseessä kommunikaation pulmat ja/tai väärinkäsitys.

Ja yksikin "pakko" kokemus on tietysti liikaa, se on selvää. Yle ja muut asiat mouhoavat vaan antavat sellaisen kuvan, että tämä on jotenkin todella yleinen ongelma. Ja ei, täällä ei ole iso otanta ja kyllä, huonoja kokemuksia on varmasti enemmän kuin yksi ht- nettiin kirjoitettu. Mutta tämä keskustelu kertoo hyvin, miten väärin toisia ihmisiä ja annettuja/antamatta jätettyjä voidaan tulkita.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   24.9.24 18:21:15

Oikeasti, on jokaisen äidin oma asia, imettääkö vai käyttääkö korviketta. Jos synnärillä joku hoitaja kävisi omaan tissiini kiinni, kuten yllä joku kertoi, niin tekisin rikosilmoituksen väkivallanteosta.

Neuvoja annetaan sitten, jos niitä pyydetään. Muuten voi hoitajat, kätilöt ja mitkä lie tukkia tur*ansa. Ihan tarpeeksi stressaava tilanne äidille jo muutoinkin. Ei siihen tarvita hoitsuja besserwisseröimään. Hoitaja voi myös kysyä, haluaako äiti neuvoja ja antaa niitä vasta sen jälkeen, jos äiti vastaa myöntävästi. Mitä vidun idiootteja siellä synnytyssairaalassa on töissä. Heille homma voi olla arkipäivää, äidille ei. Monille se on eka kerta.

Ottakaa omat korvikkeet ja tarvikkeet mukaan synnärille ja jos isä on läsnä, niin kuskatkoon vaikka mikroaaltouunin mukanaan.

Lähettäjä: Turhauttavaa 
Päivämäärä:   24.9.24 18:24:02

Nämäkin on varmasti sairaaloissa hoitaja kohtaisia asioita. Kuopuksen kohdalla vastaavaa ei ollut vaan hoitaja itse kysyi voisiko vauvalle antaa ruiskulla lisämaitoa. Olin itse synnytyksen jälkeen heikossa kunnossa enkä pystynyt pumppaamaan. Maitoa tuli, mutta paineella ja vauva muutenkin oksenteli, kun oli hörpännyt veristä lapsivettä niin järkevintä oli aluksi antaa osa maidosta ruiskulla. Myöhemmin sitten katkaistiin myös kireä kielijänne eli sekin oli vaikeuttanut imetystä. Tämä oli kaksi vuotta esikoisen syntymästä ja samassa sairaalassa.

Esikosen kohdalla sain myös sitten, kun maito nousi hyvää apua imetyksen suhteen, mutta tuo lisämaidosta taisteleminen oli kyllä pienoinen järkytys.

Muutenkin huomasi sairaalassa, että osa oli vauvaa pukemassa ja osa taas riisumassa ja laittamassa ihokontaktiin jne. Eli meni ihan hoitajan mukaan mitenkä sen vauvan olisi pitänyt olla.