Lähettäjä: Omistaja 
Päivämäärä:   23.9.24 11:56:54

LUE ennen kuin kommentoit, kiitos!

Minulla on suhteellisen herkkämahainen koira. Tutulla ruualla ok, mutta vatsa menee herkästi sekaisin jos syö jotain ulkoa/saa jotain ylimääräistä herkkua. Kaikilta muilta osin koira on ehdottoman täydellinen ja sillä todella olisi annettavaa rodulle. Perinnöllisiä suolistovaivoja ei kukaan tietenkään rotuun halua, mutta tämän koiran kohdalla asia ei ole niin yksioikoinen. Koira tuli minulle 1 v iässä perheestä, jossa sille oli syötetty ihan mitä sattuu täysin ilman ongelmia, koira oli todellinen teräsvatsa, kunnes yhtäkkiä alkoi rajut mahaoireet joita ei meinattu saada kuriin. Omistajilla ei ollut halua tai resursseja lähteä selvittämään ongelmaa, joten koira tuli minulle, ajatuksena että joko paranee ja saan kivan koiran itselleni tai menee monttuun. No ei tarvinnut pitkään setviä kun löytyi giardia, hoidettiin pois mutta suolisto oli mennyt todella huonoon kuntoon ja kesti todella pitkään että tilanne saatiin jotenkin tasaantumaan.

Eli nyt se kysymys: uskaltaako olettaa, että nykyinen herkkämahaisuus on giardian aiheuttamaa ja siten ei perinnöllistä, vai onko liian iso riski? Vaikka koira olikin nuorempana teräsvatsa, olisiko siitä voinut tulla herkkis ilman giardiaa/muuta ei-perinnöllistä sairautta? Ja kyseessä siis uros.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   23.9.24 12:00:14

"Vaikka koira olikin nuorempana teräsvatsa, olisiko siitä voinut tulla herkkis ilman giardiaa/muuta ei-perinnöllistä sairautta?"

Olisi voinut, oikeasti allergisetkaan koirat eivät usein ensimmäisenä elinvuotenaan oireile vielä mitenkään.. MUTTA, Giardia on monen aikuisemmankin vatsan pilannut pitkäksi aikaa tai lopullisesti ! Varsinkin jos on saanut pitkään muhia tai hoito on ollut vaikea/pitkä.
Kukaan ei kuitenkaan voi päätöstä puolestasi tehdä ja toisaalta se on myös nartun omistajan päätös uskaltaako käyttää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 12:07:14

Täytyy sitten muilta ominaisuuksiltaan olla todella HUIPPU-uros että sitä kannattaa tarjota jalostukseen. Ja tietysti muistaa mainita siitä nartun omistajille.
Itse en käyttäisi nartulleni.

Lähettäjä: Juu tuota 
Päivämäärä:   23.9.24 12:08:08

Syö jotain ulkoa tai saa erikoisherkkuja. Miksi? Ei niitä ole pakko syöttää ja kuulostaa muutenkin siltä, että giardia on pilannut suoliston.

Lähettäjä: Omistaja 
Päivämäärä:   23.9.24 12:13:14

Hmmm.....: Sepä siinä onkin, kun halukkaita nartun omistajia on melkein jonoksi asti. Kaikille olen koiran tilanteesta mahdollisimman inhorealistisesti kertonut, mutta ainoastaan yksi on perääntynyt, koska nartullakin on mahavaivoja. Itse en kovinkaan monen kasvattajan arviointikykyyn luota ja osa kyselijöiden nartuista on sellaisia, joita ei mielestäni pitäisi lisäännyttää lainkaan enkä heille urostani missään tapauksessa anna käytettäväksi. Mutta oikeasti hyviäkin narttuja on tarjolla, mutta niidenkin kohdalla joudun luultavasti olemaan itse se järjen ääni.

Lähettäjä: Omistaja 
Päivämäärä:   23.9.24 12:17:04

Juu tuota: Se mitä koira syö tai ei syö ei ollut jutun pointti. Vaan se, että hyvän jalostuskoiran pitäisi sietää muutakin kuin yhtä tiettyä hyponappulaa, ellei ole olemassa jotain hyväksyttävää syytä sille, että koira ei muuta kestä. Ja onko giardian tuhoama suolisto hyväksyttävä syy, vs. (perinnölliset) allergiat tai yliherkkydet jotka eivät missään nimessä ole hyväksyttäviä syitä.

Lähettäjä: nips 
Päivämäärä:   23.9.24 12:17:22

Toki jos ei ole tarkkaa tietoa, että vaiva on perinnöllinen ja muut pentuesisarukset kunnossa niin itse ehkä antaisin yhdelle nartulle ja seuraisin pentuja sinne 2 ikävuoteen asti ennen kuin miettisin jatkoa. Syy voi olla giardia tai sitten perinnöllinen, jos uroksella on paljon annettavaa rodulle niin itse varmaan antaisin yhdelle nartulle. Tietysti pitää kasvattajan kanssa käydä tarkkaan se keskustelu, että mitä jos vaiva on perinnöllinen ja pennuille tulee vatsavaivoja.

Omat koirat ovat aina olleet hyvävatsaisia mutta olen sivusta seurannut saman rodun edustajaa, jolla todella paljon erilaista vatsavaivaa ja se on raskasta, sekä koiralle että ihmisille. Ei käy kateeksi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.24 12:17:56

Joo ei, niitä herkkävatsIsia tulee ihan tarpeeksi jo niitä normaalivatsaisista.

Lähettäjä: kevv 
Päivämäärä:   23.9.24 12:19:03

Kaikissa yhdistelmissä on jokin riski. Sellaista sukulinjaa ei ole olemassakaan, että jokainen suvun yksilö olisi täysin terve. Ihmettelen hiukan näitä kommentteja mitä näihin keskusteluihin aina tulee, että koiran pitäisi olla erityisen huippu, että sillä on rodulle jotakin annettavaa. Ihan jo rotujen elinvoimaisuuden ja tehollisen populaatiokoon takia kaikki keskivertoyksilötkin pitäisi käyttää jalostukseen. Ei koko ajan voida rajoittaa ja rajoittaa, kun jäljelle jää vain kourallinen näitä "täydellisiä rotunsa edustajia".

Kasvattajienkin pitää jostain lähteä liikkeelle. Jalostamallahan aina pyritään pääsemään eteenpäin ja parantamaan rotua/linjoja. Ei sen jalostuskoiran tarvitse olla täydellinen, ainoastaan riittävän hyvä.

Lähettäjä: Juu tuota 
Päivämäärä:   23.9.24 12:22:47

"Juu tuota: Se mitä koira syö tai ei syö ei ollut jutun pointti. Vaan se, että hyvän jalostuskoiran pitäisi sietää muutakin kuin yhtä tiettyä hyponappulaa"

Et sanonut aloituksessa, että se kestää ainoastaan hyponappulaa.

Mutta silti olen sitä mieltä, että jos taustalla on giardia ja sen muu suku on tervevatsaista, niin uskaltaisin antaa jalostukseen. Ihan jo antibioottikuurikin saattaa tuhota suoliston niin, ettei se enää ole entisenlaisensa, ihmisilläkin, joten suku kertoo enemmän.

Lähettäjä: Omistaja 
Päivämäärä:   23.9.24 12:26:26

kevv: Olen sinänsä samaa mieltä kanssasi, mutta mielestäni kompromisseja ei tule tehdä sellaisten ominaisuuksien kohdalla, jotka aiheuttavat koiralle selvää hyvinvointihaittaa. Perinnölliset suolistosairaudet, allergiat yms ovat iso hyvinvointihaitta, samoin esim. arkuus. Mutta esimerkiksi ulkonäöstä on täysin ok tinkiä, olettaen että se ulkonäköseikka josta tingitään ei ole sairaalloinen piirre.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 12:27:37

Ei kiitos. Yhden "herkkävatsaisen" koiran jälkeläisen olen omistanut ja se koira oli suolistoltaan aivan rikki jo pennusta lähtien. Ei yhtään enempää tuollaisia koiria maailmaan. Maailmasta ei koirat lopu vaikka jättäisit tuon pennuttamatta.

Lähettäjä: RR 
Päivämäärä:   23.9.24 12:50:13

Terveys ja luonne ovat ne, mistä ei tingitä. Jos pentueessa on useampia koiria, niin minkä takia sitä ainutta vatsaongelmaista pitäisi käyttää? Näyttelymenestyksenkö?

Lähettäjä: pilkunviilaaja 
Päivämäärä:   23.9.24 13:00:38

Suolistovaivat näyttävät periytyvän monigeenisesti, ja alttiutta esiintynee koirissa laajemmin kuin on oireisia yksilöitä. Kahden oireettomankin vanhemman jälkikasvulla voi olla suolistosairauksia.

Sinuna kysyisin itseltäsi:
- giardia voi olla ollut, tai olla olematta. Moni koira kantaa sitä oireettomanakin. Kuinka varma voit olla siitä, että juuri tämä oli oireiden syy?
- urokset voivat lisääntyä pitkäänkin. Auttaisiko aikalisä hahmottamaan, kuinka pysyvä koirasi vaiva on, ja sietääkö se myöhemminkään laajaa ruokavaliota?
- listaa rehellisesti itsellesi kaikki ruuuat, joista koirasi maha menee sekaisin (esim mainitsemasi erilaiset herkut). Listaa myös rehellisesti kaikki ne ruuat, jotka sopii. Katso kumpia on enemmän ja tee siitä inhorealistinen johtopäätös.

Jos huomaat, että mahan sekoittaa moni ruoka, kuten pöydästä saatavat makaronit, perunanpalat, kurkkusiivut, naudanpihvin jämät, kananlihan rippeet, tai lenkin varrelta suuhun poimitusta viisi mustikkaa tai yksi pieni tieltä löytynyt omena, kyseessä ei ehkä kuukausien ja vuosien jälkeen kuitenkaan ole se giardia. Ja sen jälkeen pitäisi miettiä, onko uroksellasi siinä määrin annettavaa rodulle, että rotu jää plussan puolelle jos iso osa uroksen jälkeläisistä olisikin samanlaisia kun se itse - maha sekaisin joka asiasta. Suolivaivat eivät ole vitsin asia vaan monen rodun vaiettu salaisuus, ja moni on lopettanut kasvattamisen sen saavuttua omiin jalostuskoiriin. Erityisruokavaliot ovat sen verran kalliita ja vaikeita toteuttaa, varsinkin jos joka koiralle pitää valmistaa eri ruoka.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 13:06:13

Kyseenalaistan sellaisten rotujen olemassaoloa jossa on "pakko" käyttää sairaita koiria "jalostukseen." Varsinaisesta jalostuksesta ei näiden vikaisten ja vammaisten koirien käytöstä voida puhua, koska jalostuksella pyritään parempaan sukupolveen mitä sairailla koirilla ei saavuteta. Tarvitaanko rotuja, joissa on "pakko" käyttää sairaita koiria? Jos tämä on normi käytäntö, tarvitaanko rotuja kohta ollenkaan? Kun käytetään sairaita koiria näin tietoisesti jatkoon, ei voida rotukoiria mainostaa terveinä, kuten kaikkialla tehdään.

Lähettäjä: sometar 
Päivämäärä:   23.9.24 13:40:07

Se on kyllä jännä että kaikki rotukoirien kasvatus on jalostusta vaikka olisi etukäteen todennäköistä, että pennuista ei ole tule vanhempiaan parempia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 13:46:33

Miten sun koiran vanhemmat sekä sisarukset, vatsat kunnossa, ei allergioita kellään, tämä sun vain yksi yksittäinen?

Mikäli sun koira on yksittäistapaus lähisuvussaan, niin se lähisuku jalostukseen, ei tämä. Jos taas lähisuvussa löytyy saman tyyppistä niin sitten ei kannata käyttää kun ongelmaa on linjassa.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   23.9.24 13:57:17

" jos ei ole tarkkaa tietoa, että vaiva on perinnöllinen ja muut pentuesisarukset kunnossa niin itse ehkä antaisin yhdelle nartulle ja seuraisin pentuja sinne 2 ikävuoteen asti ennen kuin miettisin jatkoa. Syy voi olla giardia tai sitten perinnöllinen, jos uroksella on paljon annettavaa rodulle niin itse varmaan antaisin yhdelle nartulle. "

Ihan ok ajatus, iso painotus tuolle suvun terveydelle ! JOS lähisuku on kunnossa mahoiltaan JA kunnossa muultakin terveydeltään (oletan uroksen olevan esim luustokuvissa tosi terve kun puhutaan muuten huipusta koirasta) niin voidaan edes vähän päätellä mahan voivan johtua giardiasta ja toisaalta uros voisi tosiaan olla hyvä yksilö oikeasti hyvästä suvusta. Yksilöhän ei voi edes olla ihan huippu ellei sen suku ja sukutaulu ole myös hyvä.. tai erilainen kuin Suomessa olevat valtalinjat. sitten tulee se mutta taas siihenkin: eikö voisi sellaista huippuveljeä, puoliveljeä, isää käyttää..
Tähän päälle tietysti onko rotu pieni- vai isolukuinen, harvinainen, erityisen terve tai erityisen riski muissa sairauksissa ja onko rodussa harvinaista vai tyypillistä olla herkkämahainen.. Mitä koiran kasvattaja sanoo ? Hänellä voisi olla ajatusta niistä ehdolla olevien narttujen linjoista, juuri sitä "ei missään näkyvää" tietoa ja toisaalta käsitystä myös siitä onko rodussa ko yksilö tarpeellinen jalostusmielessä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 14:01:39

Täydellisiä koiria on liian vähän. Tärkeämpää olisi käyttää koiria laajasti jalostukseen, niin että usealla on 1 pentue sen sijaan että yhdellä on 20 pentuetta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 14:09:01

Mä miettisin myös, mikä on tilanne herkkävatsaisuuden suhteen rodussa? Jos herkkävatsaisia on jo paljon, niin en käyttäisi. Jos rodussa enemmän "teräsvatsoja", niin saattaisin uskaltaa käyttää.

Lähettäjä: eräs 
Päivämäärä:   23.9.24 14:12:56

Vaikea sanoa, onko giardia pilannut suoliston vai olisiko muutenkin herkkä.
Itselläni on myös luustoltaan, luonteeltaan ja käyttöominaisuuksiltaan täydellinen koira, jonka terveydessä ei ole muuta ongelmaa kuin tuo herkkävatsasiuus (paha närästys kaikesta hoidosta, huolenpidosta ja erityisruokavaliosta huolimatta). Päädyin steriloimaan, vaikka kaikki tarvittava näytti paperilla täydelliseltä. Asia vaikuttaa kuitenkin säännöllisesti koiran hyvinvointiin negatiivisesti.

Konsultoi koiraa hoitanutta eläinlääkäriä asiasta?