Lähettäjä: Höttö 
Päivämäärä:   23.9.24 11:17:19

Olen jo pidempään miettinyt, että olenko jotenkin heikompaa tekoa kuin muut, kun normaali arki tuntuu kovin raskaalta. Muut ihmiset näyttävät ongelmitta jaksavan käydä vaativissakin töissä, harrastaa, liikkua, pitää huolta ihmissuhteista ja kodista.

Miten teette sen?

Itse en jaksa kokopäivätyön rinnalla oikein kunnolla huolehtia mistään muusta. Työ on ajatustyötä, mutta en koe sitä itsessään kovin raskaaksi, mutta kai se sitten jollain tasolla on, kun töiden jälkeen olen todella väsynyt ja jaksan vain aivan pakolliset jutut. Joskus kun olen tehnyt 80% työaikaa, tilanne on helpottanut huomattavasti, mutta talous ei anna myöten tehdä niin jatkuvasti.

Lähettäjä: Lilja 
Päivämäärä:   23.9.24 11:30:00

No minkälainen sun päivärytmi on? Mitä teet töiden jälkeen?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 11:31:01

Miten uni? Onko palauttavaa? Heräiletkö?

Lähettäjä: Lumi 
Päivämäärä:   23.9.24 11:42:14

En jaksakkaan, olen ollut nyt reilu kuukauden sairaslomalla.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   23.9.24 11:42:52

Olisiko erilainen työrytmi sinulle ratkaisu? Esim neljä pitkää päivää ja kolme vapaata?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 11:44:33

No kun me ei tiedetä sun elämäntavoista hölkäsen pöläystä, niin turha tässä on miettiä mistä kiikastaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 11:48:04

Nukun hyvin
Syön hyvää ravintoa
Liikun! Liike on lääke!
Teen miellyttävää työtä
Pidän huolen sosiaalisista suhteista

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   23.9.24 11:54:00

Nimenomaan se liikunta auttaa siinä jaksamisessa, ainakin pitkällä tähtäimellä.

Treenaan 4 kertaa viikossa salilla ja treenit on kovia. Koen, että se nimenomaan auttaa arjessa, kun tekee tietotyön vastapainoksi jotain fyysistä ja pysyy hyvässä kunnossa. Tulee myös syötyä tarpeeksi, kun liikkuu.

Jos jäisin 8 h istumatyön jälkeen paikalleni sohvalle, niin aivan taatusti olisin väsynyt ja flegmaattinen.

Se salille lähtö on joskus ihan hirveää, kun tekisi mieli jäädä suunnilleen peiton alle nukkumaan. Mutta kyllä se lopulta kuitenkin piristää.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   23.9.24 11:57:13

-- , kannattaa muistaa, että kaikki eivät saa liikunnasta minkäänlaisia endorfiineja, vaan se pikemminkin rasittaa ja saa entistä väsyneemmäksi.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   23.9.24 11:58:58

En minäkään saa siitä mitään endorfiineja. Ei kai niitä salitreenissä muodostukaan samalla tavalla kuin esim. kestävyysurheilussa. Mutta ei se tarkoita, että liikuntaa ei kannattaisi harrastaa.

Nimenomaan se liikunta väsyttää hyvällä tavalla, joka sitten parantaa ainakin itsellä yöunia = parempi jaksavuus pitkässä juoksussa. Ihmistä ei ole tehty istumaan koko päivää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 11:59:14

No mitä aloittaja sitten tekee vapaa-aikanaan? Jos olet 8 h töissä niin mihin se loppu 16 h kuluu? Makaat sohvalla ja selaat kännykkää ja katsot telkkaria? Teetkö siis etätöitä? Eli sun ei ole pakko lähteä sieltä kodista yhtään mihinkään? Kyllä se passivoittaa.

Mä teen etätöitä ja kaikista pahinta on se, jos töiden jälkeen otat vähän lepoa sohvalla. Kyllä siinä pakosti alkaa väsyttää. Ylös ja ulos, niin se vaan on. Kroppa ja aivot kaipaa liikettä. Kaikista paras ois jos jaksais aamulla käydä vähän happihyppelyllä ja samoin ruokatunnilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 11:59:58

"

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 12:01:58

"kaikki eivät saa liikunnasta minkäänlaisia endorfiineja, vaan se pikemminkin rasittaa ja saa entistä väsyneemmäksi"

Ketään ei kyllä rasita ja saa väsyneemmäksi se, että lähtee tuonne raikkaaseen ulkoilmaan kävelemään reippaasti. Siinä saa kuule aivot happea ja keho liikettä. Jos se saa entistä väsyneemmäksi, niin sitten on parempi mennä vaan sinne lääkäriin. Liikkumisen ei tarvitse olla mitään kovaa salitreeniä, kaikki liike on parempi kuin ei mitään.

Lähettäjä: nips 
Päivämäärä:   23.9.24 12:02:29

Minkä ikäinen olet, onko ehkä vaihdevuodet tulossa tai jotain muuta?

Mä olen 48v ja homma on sekä asiakastyötä että ajatustyötä eli olen mukana tuotekehityksessä. Työpäivät on joskus rankkoja juurikin ihmisten kanssa työskentelyn takia, osa työkavereista ja osa asiakkaista on hirveitä energiasyöppöjä, lisäksi paljon osittain turhiakin palavereita. Olen usein todella poikki työpäivän jälkeen mutta revin itseni liikkeelle heti enkä istu yhtään sohvalle ja sillä oikeastaan reipastun kun käyn koirien kanssa lenkillä työpäivän jälkeen tai menen töistä suoraan salille. Toki en ota arki-iltoihin mitään kauhean vaativaa eli salin ja lenkkeilyn lisäksi käyn muutamana iltana viikossa treenaamassa koirien kanssa mutta muuten sellaista leppoisaa kotiaikaa, jonkin verran kotitöitä mutta en todellakaan ole mikään siivoushirmu. Lähinnä just sitä tavaroiden laittamista oikeille paikoille. Kun ei ole liikaa hommaa niin jaksaa ne pienetkin. Viikonloppuisin näen ystäviä ja kavereita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 12:03:14

Olen vaativassa työssä ja viimeistelen maisteri tason yliopisto opintoja vieraalla kielellä. Minulla ei ole olemassa mitään vapaa päiviä ennen joulua ja kevät tulee myös olemaan raskas.

Miten jaksan? Olen aidosti kiinnostunut opinnoista ja töistä, vaikka esim ihmisten avuttomuus esim ryhmätöissä kuormittaa kun muita aikuisia ihmisiä joutuu jatkuvasti potkimaan perseelle että jotain tapahtuu. Olen ratkaissut tämän rauhoittamalla itseni joka päivä harrastamalla liikuntaa ulkona ympäri vuoden. Lisäksi nukun noin 8h joka yö, joskus toki stressaan ja nukun huonosti. Syön terveellisesti noin 4h välein ja tarvittaessa nukun päikkärit tai meditoin jos käyn liikaa kierroksilla. Kirjoittelen päiväkirjaan lähinnä negatiiviset ja ahdistavat asiat niin ne on poissa mielestä. Lohduttaudun sillä että jos pidän tämän paletin kasassa ensi kesään asti niin sitten helpottaa.

Kaikki negatiiviset valittajat olen ajat sitten potkaissut pois elämästäni, koska koen että heidän jatkuva negatiivisuus tarttuu. Toki kuuntelen ja neuvon hyviä ystäviä, mutta näitä asioita puhutaan puhelimessa noin kerran viikossa eikä silloinkaan jauheta tunteja. Käytän sosiaalista mediaa hyvin vähän ja sitäkin lähinnä työjuttuihin liittyen.

Tiivistetysti: hoidan itseäni kuormittavia asioita rutiinilla, pidän itseni henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa ja otan taukoja silloin kun tarvitsee. Käytän aikani tärkeisiin asioihin ja kieltäydyn kaikesta turhasta. En ole kokoajan saatavilla vaan olen asettanut rajat siihen milloin olen saatavilla (työ, koulu jne). Olen elänyt tällä tyylillä viimeiset 5v ja minulle tämä toimii, vaikka toki muille ihmisille en voi suositella varmaksi samaa.

Kannattaa miettiä mikä siellä töissä kuormittaa? Henkiset vai fyysiset asiat? Huono johtaminen? Vai johtuuko väsymys jostakin muusta ja miten sitä voisi helpottaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.24 12:08:40

Just siten että liikun/harrastan päivittäin, siis lenkille, salille tai ratsastamaan. Ja lisäksi syön ja nukun hyvin.
Jos joudun pari päivää olemaan liikkumatta, alkaa alakulo, väsymys ja vitutus.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   23.9.24 12:27:45

-- , toki istumatyössä tilanne on varsin erilainen. Omalla kohdalla työ on fyysinen ja askeleita kertyy jo siinä helposti reippaasti, niin töiden jälkeen ei kyllä huvita enää salille mennä tai muutenkaan. Ulkoilua saa koirien parissa, mutta en laske varsinaisesti liikunnaksi sen paremmin sitä kuin kauppaan kävelemistäkään.

. , varmasti ymmärrät, että fyysisen työn tekijällä, joka liikkuu julkisilla kulkuneuvoilla on aika erilainen tilanne kuin vaikkapa autoa käyttävällä toimidtotyöläisellä. Toisella arjessa liikkumista tulee itsestään, toisella ei.

Lähettäjä: t 
Päivämäärä:   23.9.24 12:30:30

RAUDANPUUTE

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   23.9.24 12:31:38

"-- , toki istumatyössä tilanne on varsin erilainen. Omalla kohdalla työ on fyysinen ja askeleita kertyy jo siinä helposti reippaasti, niin töiden jälkeen ei kyllä huvita enää salille mennä tai muutenkaan. Ulkoilua saa koirien parissa, mutta en laske varsinaisesti liikunnaksi sen paremmin sitä kuin kauppaan kävelemistäkään."

Aloittaja sanoi tekevänsä ajatustyötä eikä puhunut mitään työn fyysisesta kuormittavuudesta, siitäpä varmaan oletus istumatyöstä.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   23.9.24 12:33:56

--, totta, jäi huomaamatta. Varmasti esim työmatkojen taittaminen vaikka pyöräilemällä voisi olla avuksi tai muu ulkoilu. Olisin itse varmaan vetänyt ranteet auki, jos työ oli 8-16 tietokoneella istumista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 12:36:03

"Muut ihmiset näyttävät ongelmitta jaksavan käydä vaativissakin töissä, harrastaa, liikkua, pitää huolta ihmissuhteista ja kodista."

Nämä kaikki asiat juuri auttavat jaksamaan. Kun elämä on mielekästä, sen viettää hyvässä, rakastavassa seurassa ja töissä riittää positiivista haastetta ja ulkoilu/urheilu varsinkin on äärimmäisen tärkeää jaksamisen kannalta.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   23.9.24 12:42:20

"--, totta, jäi huomaamatta. Varmasti esim työmatkojen taittaminen vaikka pyöräilemällä voisi olla avuksi tai muu ulkoilu. Olisin itse varmaan vetänyt ranteet auki, jos työ oli 8-16 tietokoneella istumista."

Jep ja en itse siis tarkoittanut, että salitreeni olisi ainoa oikea tapa liikkua. Ihan jo pieni kävely raittiissa ulkoilmassa päivittäin voisi piristää aloittajaa. Fyysinen työ on sitten eri asia, siinä on ymmärrettävää ettei jaksa enää työpäivän jälkeen mitään raskasta liikuntaa.

Omalla agendalla olisi alkaa käymään aamukävelyillä etätyöpäivinä. Nyt käytännössä herään, teen kahvin ja istun yöpuvussa koneen ääreen. Joskus tuntuu, etten herää kunnolla koko päivänä, paitsi siellä salilla sitten töiden jälkeen :D

Lähettäjä: Histamiini 
Päivämäärä:   23.9.24 12:45:55

Tiivistettynä homma perustuu siihen, että elämässä on tarpeeksi sellaista, mikä tuottaa iloa, jotta jaksaa sen kaiken muun. Lisänä ymmärrys, että on itse vastuussa itsestään.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.24 12:50:06

Täällä samaa ongelmaa, mutta tajunnut aikuisiällä että osasyy on myös adhd. Energiatasoni ei ole tasainen höyryveturi vaan pikemminkin vuoristorata. Korkean energian jaksot jäävät vain monesti huomiotta kun kamppailen sen kanssa ettei energiaa ole, työt kasaantuu ja arki on erittäin kuormittavaa. Korkean energian vaiheissa en luonnollisestikaan tuskaile. Ne eivät kuitenkaan täysin kompensoi ja tosiaan ne kuluttavat myös kaikki voimat.

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   23.9.24 13:43:36

Et ole heikompaa tekoa.
Minullakin jaksaminen vaihtelee ja olen itsekin ajatellut välillä että olenko jotenkin heikompaa tekoa kuin muut ihmiset.