Lähettäjä: huoh 
Päivämäärä:   23.9.24 10:12:58

Olisiko innostusta tämmöiselle? Kerro taustasi, työnhakutilanteesi ja saa vertaistukea?

Aloitan.
AMK-tutkinto ja työkokemusta suorittavasta työstä ja alasta +4v. Opiskelin tähän päälle maisteritutkinnon, että pääsisin mielenkiintoisempiin tehtäviin ja etenemään uralla. Valmistuin KTM:ksi nyt keväällä eli onnekkaasti tähän talouden taantumaan. Olen hakenut töitä nyt vuoden, hakemuksia ~100 kpl, haastatteluja kymmenkunta ja hyviä 2.sijoja kaksi. Wuhuu.

Trainee/harkkapaikkoihin olen liian kokenut, managerin paikkoihin liian kokematon ja spesialistin tehtäviin löytyy aina joku jolla on enemmän kokemusta. Lisäksi tietenkin olen noin 30v nainen eli se kaikkein karsastetuin työnhakija.

Ei kai se auta kuin hammasta purra ja odottaa, että suhdanteet kääntyy.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   23.9.24 11:01:52

Täällä 51- vuotias nainen, jolla takana ura taidealalla ja nelikymppisenä suoritetun alanvaihdon jälkeen kaksi ammattikoulututkintoa. Työkokemusta on kymmenisen vuotta, mutta vakipaikkaa on ollut vaikea saada, ja nyt hommaa vaikeuttaa lisää sekin, että tähän asti melko hyvin toimineet vuokratyömarkkinat ovat hiljenneet. Hallituksen leikkureiden myötä yrityksetkin kiristävät vöitään ja ensimmäiset säästöt tietysti osuvat sijaisiin. Ne vähät työt ovat siis hyvin kilpailtuja. Ja siihen päälle se, että minulle kuuluvat kaikki kokekuslisät ja sitä myöten olen yrittäjälle kallispalkkainen työntekijä. Arvatkaapa kaksi kertaa, kumpaan se valinta osuu, kun tarjolla olen minä ja nuori ja kokematon (halpa) työntekijä?

Periksi en minäkään anna. Ja onneksi jokunen vanha TA sentään joskus kaipaa ihmistä, jota ei tarvitse perehdyttää eikä neuvoa jokaista asiaa sataan eri kertaan.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   23.9.24 11:09:37

Voi kurja, kun lukee teidän kahden tarinat, kun molemmilla selkeästi on koulutusta ja kiinnostusta saada töitä.

Toivottavasti teillä nappaa jatkossa. Akateemisten työttömyydestä puhutaan liian vähän.

Lähettäjä: pb 
Päivämäärä:   23.9.24 14:20:08

Minä oon ollut vuoden verran työttömänä loppuunpalamisen jälkeen, pl. 4 kk kokeilu järkyttävimmässä paskalafkassa mitä kuvitella saattaa. Sitä ennen viitisentoista vuotta ensin ravintola-alalla (jolle en palaa) ja muissa elintarvikehommissa. Hakenut oon osaamisen mukaista suorittavaa duunia, mutta moniin niistä ehkä epäilyttävän kokenut (mikä kielii sitten juuri burnoutista tms "viasta") ja kaikkiin muiden alojen ns. entry level-töihin hakijoita on helposti 400 kerrallaan.

Kun koko vuoden aikana ainoa työhaastattelu oli tuohon kirjaimelliseen paskaduuniin, voi iloisesti todeta että työelämä on ihan oikeasti rikki. Onneksi löysin aivan käsittämättömän edullisen asumismuodon eikä työkkäri liikoja kiusaa, joten nautin nyt vaan joutenolosta - siis niistä lukuisista harrasteista ja mielenkiinnon kohteista joille nyt on aikaa. Keskityn kulujen minimointiin ja teen juuri niitä juttuja joihin työttömiä aina kehotetaan: kerään sieniä, marjoja ja roskia. Säälin tosissani niitä, joilla on suita ruokittavana ja lainoja makseltavana, itselleni tämä on just nyt aika ihanaa :)

Lähettäjä: Viiru 
Päivämäärä:   23.9.24 14:39:37

Mulla on 2 korkeakoulututkintoa, viimeisin saatu reilu 2 vuotta sitten. Olen liian kokematon oman alan töihin, ja niihin on aina 80-120 hakijaa muutenkin. En saa myöskään alempia töitä, koska olen "liian" kouluttautunut. Jos jätän korkeakoulututkinnit ja niihin liittyvät harjoittelut ja projektityöt pois CV:stä, CV:hen tulee 9 vuoden aukko, ja taaskaan en saa töitä. Ihan mahdoton tilanne siis.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   23.9.24 14:43:55

Pb, aika moni tuttu ravintolatyöntekijä on vaihtanut kaupan alalle tai kouluttautunut uusiin tehtäviin, monia tutkintoja voi tehdä netissäkin. Oletko harkinnut? Mites erilaiset myyntihommat? Esim keittiökalusteiden myyjänä, viinitukuissa tms?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 14:53:01

Burnoutin takia ei saa sairaslomaa, mutta työkkäristä kyllä voi saada työnhakuvelvoitteen poistettua sillä.

Minä olen virallisesti työtön työnhakija, vaikka häilyn itsemurhan partaalla ilman turvaverkkoja. Mt-palveluihin pääseminen kestää itsetuhoisenakin n. puoli vuotta. Aika karua.

Kuntouttavaan työtoimintaan jono on melkein vuoden. Ei sillä, että olisin siihenkään enää kykenevä.

Olen hakenut satoja, ellen tuhansia työpaikkoja elämäni aikana ja työhaastattelussa olen käynyt neljästi, yksi niistä kaverin kautta, yksi kuukauden osa-aikainen.... Yksi korkeakoulututkinto ja kaksi muuta ammattia. Viimeisimmän opiskelut/harjoittelut veivät viimeisetkin mielenterveyden rippeet.

Lähettäjä: perus 
Päivämäärä:   23.9.24 15:11:08

"Voi kurja, kun lukee teidän kahden tarinat, kun molemmilla selkeästi on koulutusta ja kiinnostusta saada töitä."

Jep, ja sitten jos vielä kehtaavat hakea työttömyystukea tai asumistukea tai jotain vastaavaa, niin saavat täältä ja muiltakin palstoilta kuulla olevansa perse homeessa veronmaksajien rahoilla makaavia sossupummeja ja yhteiskunnan loisia. Surullista.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   23.9.24 15:26:26

”Jep, ja sitten jos vielä kehtaavat hakea työttömyystukea tai asumistukea tai jotain vastaavaa, niin saavat täältä ja muiltakin palstoilta kuulla olevansa perse homeessa veronmaksajien rahoilla makaavia sossupummeja ja yhteiskunnan loisia. Surullista.”

Näinhän se menee. Olen saanut kuulla olevani loinen, ja on kyselty miksen mene töihin. Vaan periksi en anna, enkä suostu kakkosluokan kansalaiseksi, vaikka niin monet yrityävät minua siihen muottiin painaa. Teen samaa kuin Pb ja yritän tehdä elämäsuäni mahdollisimman laadukasta niillä keinoilla kuin minulla on käytettävissä. Onnekseni asun minäkin todella halvasti ja työkkärisdä asioitani hoitaa nykyisin ihan asiallinen ihminen, joka kohtelee minua ihmisenä.

Lähettäjä: pb 
Päivämäärä:   23.9.24 17:50:18

Työnteko ei siis todellakaan ole minulle mikään itseisarvo ja ajan saan mainiosti kulumaan muutenkin, en siis aio nähdä hirveästi vaivaa päästäkseni myymään jotain soopaa tms. Pärjään toistaiseksi oikein hyvin pienellä työttömyyskorvauksellani joten näillä eteenpäin. :) Tunnen kuitenkin työnhaun tuskan ja ymmärrän ettei tällainen kulujen minimointi ole useimmille vaihtoehto, I feel you people!

Lähettäjä: vanha raato 
Päivämäärä:   23.9.24 20:33:39

Täälläkin kaksi akat. tutkintoa, dippainssi ja humanistisempi. Lasten hankkimiseen asti oli aina töitä. Sitten olin monta vuotta kotona, miehen työn takia ulkomaillakin, ja putosin uraputkesta.

Nyt ikää on 57 v. Terveys on huono, invaliditeetti 60 prossaa. Laitan työkkärin edellyttämät neljä hakemusta kuussa. Oman alan paikkoja on vähän, ja yleensä niissä vaaditaan lisäksi erikoistaitoja, joita minulla ei ole. Haastatteluihin en ole päässyt vuosiin. Kuuluisin mielestäni eläkkeelle, mutta sinne on kuulemma turha hakea ennen kuin ikä alkaa kuutosella.

Olen tyytyväinen, että pääsin kokemaan työelämän, koska se on niin omanlaisensa maailma. Palavaa kaipuuta sinne ei ole.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   23.9.24 21:03:30

Olen vajaa kolmekymppinen maisteri ja ongelmana se, ettei minulla ole riittävästi kokemusta oman alan töistä. Humanistinen ala, eli mitään ihan suoraa ammattia ei ole. Olen ollut nyt puolisen vuotta työttömänä, laittanut yli 50 hakemusta, päässyt kuuteen haastatteluun ja joka kerta perusteluna on ollut se, että valittiin joku kokeneempi. Olen tehnyt opiskeluajat kyllä ns. suorittavia töitä, mutta niistä saatu kokemus ei riitä. Lisäksi olen esimerkiksi vapaaehtoistöillä koettanut kerryttää kokemusta.

Kilpailu paikoista on ihan hurjaa, useimpiin paikkoihin on tullut 50-100 hakemusta. Nyt vielä kun esimerkiksi järjestösektorilta ja julkishallinnossa leikataan, niihin työllistyminen on muuttunut vielä vaikeammaksi.

Vielä en ole taipunut siihen, että menisin tekemään taas niitä opiskelija-ajan töitä, tyyliin jakamaan lehtiä tai pikaruokaravintolaan, vaan elän toivossa, että jokin koulutusta edes etäisesti vastaava paikka vielä löytyisi minullekin. Lisäkursseja teen avoimessa yliopistossa ja AMK:ssa, jotten ihan passivoidu kotiin ja koetan niillä todistaa rekrytoijille kiinnostustani ja osaamistani.

Kyllä se jatkuva kelpaamattomuuden tunne syö naista. Tuntuu, ettei vain ole riittävän hyvä. Se vie paljon iloa ja energiaa siltä, että nyt voisin vapaasti käyttää aikaa muun muassa itseni kehittämiseen, mielekkääseen tekemiseen ja myös yhteiskunnallisesti tärkeisiin toimintoihin, kuten juuri vapaaehtoistyöhön tai talkoisiin osallistuminen.

Lähettäjä: Symppis 
Päivämäärä:   23.9.24 21:06:28

Kuten tällä palstalla huudellaa muillekkin ”kotona makaajille” . Kyllä tekevälle töitä löytyy korkeakoulututkinnot eivät ole tekosyy, eiku ottamaan vastaan mitä vain työtä! 10h/vko pääsee vaikka keräämään roskia! Ette ole kummoisempia lumihiutaleita amisten kanssa!

Lähettäjä: ;; 
Päivämäärä:   23.9.24 21:43:00

Olin aikoinani ja yritin täälläkin saada vertsiä mutta turhaan. Kouluttautui hoitoalalle missä töitä riittää. Tykkään työstä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 22:23:59

Mulla on humanistinen alempi korkeakoulututkinto, pari ammattitutkintoa ja pitkä työkokemus hevosalalta. Nyt viimeiset 5 vuotta osa-aikatyössä laitoshuoltajana, sitä ei fysiikka kestä kokoaikaisesti. Lisäksi teen ajoittain projektikoordinointia 20% työajalla. Nämä vuodet ovat menneet paria lyhyttä pätkää lukuunottamatta sovitellulla päivärahalla. Onhan se parempi kuin ei mitään, mutta olen tosi väsynyt siihen.

Aloin opiskella taloushallintoa, koska siellä on kuulemma työvoimapula. Työvoimapulasta en tiedä, mutta (palkattoman) harjoittelupaikan saaminen taitaa vastata lähes lottovoittoa. Sama viesti niin muilta opiskelijoilta, työnantajilta kuin työkkäriltäkin: alan harjoittelupaikkoja on erittäin vaikea saada. Juuri nyt mietin, onko näissä opinnoissa mitään järkeä. Näin viisikymppisenä en haluaisi enää tuhlata aikaa yhteenkään turhaan tutkintoon.

Lähettäjä: Ämmä 
Päivämäärä:   23.9.24 22:27:59

Nyt ihan täysin ilman sarvia ja hampaita, mikä estää tekemästä niitä suorittavia töitä odottaessa että omalla alalla nappaisi? Olen siis itae hoitoalalla eli ei mitään kokemusta työttömyydestä tai töiden hakemisesta. Näyttääkö se huonolle cv:ssä jos menee parempaa odotellessa sinne opiskeluajan työhön, vai vaikuttaako se tukiin niin paljon ettei kannata? Naiivisti ajattelen että olisi helpompi hakea oman alan töitä kun käy jo jossain työssä, mutta selvästi siitä on haittaa työnhakuun. Eli selittäkää tyhmälle miksi on parempi olla työtön työnhakija kuin työssä käyvä työnhakija?

Lähettäjä: Miranda 
Päivämäärä:   23.9.24 22:38:29

Kaksi eri tutkintoa ja kaksi pitkää työuraa eri aloilla. Aina ahkera ja tunnollinen, tein vuosia kahta työtä samanaikaisesti.
Pikkuhiljaa edennyt krooninen sairaus pakotti jäämään pois rakastamistani töistä, joihin minulla on koulutus ja pitkä kokemus. Parannusta ei ole luvassa ja ainoa pidemmällä tähtäimellä mahdollinen työ olisi siisti ja rauhallinen toimistotyö tai vastaava.
Tässä nyt uuden koulutuksen alkamista odotellessa yritän toivottomasti lähetellä hakemuksia töihin, joihin minulla ei ole koulutusta eikä kokemusta... Kun muutakaan ei voi ja on pakko hakea.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   23.9.24 23:05:46

Miten se voi olla niin vaikea ymmärtää, että niillä suorittavilla aloilla on ihan yhtälailla pulaa työpaikoista? Minulla on kaksi ammattitutkintoa, ei siis akateemista. Mutta kun ikää on jo 51, ja työkokemusta niin paljon että saan täydet ikälisät, niin ei ole helppoa. Tottakai työnantaja palkkaa mieluummin sen nuoren ja kokemattoman lue: halvan työntekijän. Ja joka ainoaan paikkaan, myös osa- aikaisiin on satoja hakijoita.

Vuokratöitä teen mielelläni, mutta tänä vuonna nekin ovat vähentyneet rajusti. Yritykset säästävät ja tottakai ne säästöt ensimmäisenä osuvat sijaisiin.

Lähettäjä: pb 
Päivämäärä:   24.9.24 10:04:36

Ämmä: ei niitäkään saa. Hakijoita on satoja eikä akateemiset kiilaa kokeneempien duunarien ohi kun suorittavaan haetaan, päinvastoin. Vuokratyöfirmojen tilanne on myös muuttunut tosi rajusti muutaman vuoden aikana. Kun itse tein hetken sellaisessa hommia viisi vuotta sitten otettiin listoille käytännössä kuka tahansa, nyt en itse ole saanut yhteydenottoa yhdestäkään vaikka hakemuksia laittanut varmaan kaikkiin alueen sataan toimijaan.

Lähettäjä: Ämmä 
Päivämäärä:   24.9.24 10:46:22

En tarkoittanut siis tilannetta että mitään työpaikkaa ei saa, vaan sitä että suorittavia töitä ei edes haeta. Sillehän ei voi mitään että työtä ei saa vaikka kuinka hakisi, mutta jos ei edes hae eikä halua tehdä suorittavaa työtä parempaa odotellessa? Sille on varmaan joku peruste?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.9.24 11:01:58

Ne paskahommat on saatava jotenkin piiloon CV:stä. Eli pitäisi vaikka kouluttautua samalla, niin sen voi laittaa CV:hen. Ei ole helppoa olla täydellinen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 11:55:49

Jos englanti sujuu ja on ylempi yliopistotutkinto niin ulkomaille vaan! Kannattaa laajentaa sitä hakua ulkomaille ja osassa DI tason töissäkin on olemassa 100% etätöitä. Tosin tämä on vaikeampaa jos on jo vuosia istunut kotona ja ei ole mitään näyttöjä viime vuosilta. Yhdenkään korkeakoulutetun ei kannattaisi luottaa että Suomi työllistää jos et kuulu hyvä veli -kerhoon. Jos hevoset ja lapset ja mustikat pakottaa jäämään suomeen niin se on sitten oma valinta. Niitä töitä kyllä saa kun on valmis lähtemään Suomesta ja ottamaan riskin paremmasta palkasta ja elämästä.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   24.9.24 12:31:03

Ei töiden löytyminen ole todellakaan niin helppoa että menee vain. Juuri julkaistiin uusia lukuja työttömien määrän kasvusta ja avoimista työpaikoista. Työttömiä on paljon enemmän kuin vuosi sitten, työpaikkoja on paljon vähemmän kuin vuosi sitten.

Töitä pitää tietenkin hakea jos on työmarkkinatuella tai vastaavalla. Mutta tietääkö vanha raato, että jos olet jotenkin huonokuntoinen, niin lääkärin kirjoittamalla b-todistuksella sinulle määrätään vähemmän niitä pakkohakuja? Se helpottaa aika paljon turhaa hakemusten kirjoittelua. Sopivaa työtä varmaan kaikki osaavat hakea ilman näitä turhauttavia raportointejakin.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   24.9.24 12:33:34

Kun on ikää 59 ja terveys ei enää priimaa ei pääse enää mihinkään täällä päin Suomea, toimistotyöt on kyllä utopiaa.

Lähettäjä: TR 
Päivämäärä:   24.9.24 12:46:52

Suorittavalla puolella on kyllä töitä. Puhutaan sitten ravintolapuolesta tai logistiikasta.

Suomessa vika onkin siinä että annetaan etsiä oman alan töitä, vaikka se opiskeltu ala olisi taivaanrannanmaalari.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 12:50:47

Missä niitä töitä on, kaikille? Suorittava työ järkevillä työehdoilla käy hyvin. Työttömänä on helppoa tuntea itsensä epäkelvoksi yksilöksi, kun ei onnistu saamaan töitä, vaikka työssä olevat kertovat, että töitä on kaikille.

Lähettäjä: Henne 
Päivämäärä:   24.9.24 12:55:24

"Työttömiä on paljon enemmän kuin vuosi sitten, työpaikkoja on paljon vähemmän kuin vuosi sitten."

Niinpä. Mutta menkää hei kaikki töihin!

Lähettäjä: Viiru 
Päivämäärä:   24.9.24 12:59:04

Olen yrittänyt saada logistiikka-alalta töitä, kun kortit löytyy. Ei vaan saa, kun ei ole 5-10 vuotta ajokokemusta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 13:33:51


"Suorittavalla puolella on kyllä töitä. Puhutaan sitten ravintolapuolesta tai logistiikasta."

Ei muuten pidä ollenkaan paikkaansa.

"Työttömiä on paljon enemmän kuin vuosi sitten, työpaikkoja on paljon vähemmän kuin vuosi sitten."

Niinpä. Ja firmat, jotka huutaa työvoimapulaa, eivät kuitenkaan palkkaa, koska hakijoilla ei ole tarpeeksi työkokemusta, on liikaa työkokemusta, on vääränlaista työkokemusta, ovat väärän ikäisiä, ei ole täsmäkoulutusta juuri siihen tai tähän erityisjuttuun... Vuodesta toiseen julistetaan mieluummin miten osaajapula haittaa bisnestä kuin satsataan uuden työntekijän kouluttamiseen.

Työvoimapulaa esiintyy myös firmoilla, joiden tarjoamalla työllä ei mitenkään tule toimeen joko vähäisten tuntien tai todella heikon palkkauksen (monesti molemmat yhtä aikaa) vuoksi. Usein näissä on vielä bonuksena, että pitäisi olla oma auto, mikä tekeekin yhtälöstä mahdottoman niillekin, jotka haluaisivat työttömyyskorvauksella tuetusti auttaa näitä firmoja menestymään. Tai sitten työ on jotain provikka mummonhuijauspuhelinmyyntiä, jossa kestääkseen pitäisi ensin myydä oma sielu.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   24.9.24 14:59:06

”"Suorittavalla puolella on kyllä töitä. Puhutaan sitten ravintolapuolesta tai logistiikasta."

Ei muuten pidä ollenkaan paikkaansa.

"Työttömiä on paljon enemmän kuin vuosi sitten, työpaikkoja on paljon vähemmän kuin vuosi sitten."

Niinpä. Ja firmat, jotka huutaa työvoimapulaa, eivät kuitenkaan palkkaa, koska hakijoilla ei ole tarpeeksi työkokemusta, on liikaa työkokemusta, on vääränlaista työkokemusta, ovat väärän ikäisiä, ei ole täsmäkoulutusta juuri siihen tai tähän erityisjuttuun... Vuodesta toiseen julistetaan mieluummin miten osaajapula haittaa bisnestä kuin satsataan uuden työntekijän kouluttamiseen.

Työvoimapulaa esiintyy myös firmoilla, joiden tarjoamalla työllä ei mitenkään tule toimeen joko vähäisten tuntien tai todella heikon palkkauksen (monesti molemmat yhtä aikaa) vuoksi. Usein näissä on vielä bonuksena, että pitäisi olla oma auto, mikä tekeekin yhtälöstä mahdottoman niillekin, jotka haluaisivat työttömyyskorvauksella tuetusti auttaa näitä firmoja menestymään. Tai sitten työ on jotain provikka mummonhuijauspuhelinmyyntiä, jossa kestääkseen pitäisi ensin myydä oma sielu.”

Tässäpä se tulikin. Työhaluisia työttömiä on taatusti pilvin pimein, mutta mistä löytyy niitä palkanmaksuhaluisia työnantajia?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 15:14:29

Täällä ihmetellään, miksi korkeakoulutetut eivät hae suorittaviin töihin. Näin palkkaavana henkilönä on pakko sanoa, että paikkaa täyttäessään sitä mieluummin priorisoi ne hakijat, jotka ovat ns. omalla alallaan. joilla on jo työstä kokemusta ja näkemystä, ja näin todennäköisemmin myös pysyvät työssä pidempään. Varsinkin nykyisen hakemustulvan aikana rekrytointikaan ei ole mikään sivussa hoidettava pikkujuttu, eikä se ole mitenkään mieltä ylentävää, jos samaa paikkaa saa olla täyttämässä muutaman kuukauden välein. Sekin aika on aina pois jostain muusta. Välillä myös näkee hakemuksista, että ne on kirjoitettu täysin kieli poskessa ja siinä toivossa, ettei paikkaa saa, ja sekin vie vaan turhaan työaikaa niitä selailla.

Toisaalta taas, jos niihin suorittaviin töihin onnistuu pääsemään, ei sekään aina tarkoita, että niihin jää ikuisiksi ajoiksi kiinni. Olen korkeakoulutettu, ja aloittanut kahdella työnantajalla sieltä "ruohonjuuritasolta", hoitanut hommani hyvin ja edennyt molemmissa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.9.24 15:30:21

Näin se menee. Itsekin olen suorittavan työpaikan saanut ihan suoraan valehtelemalla asiantuntijatyön tuotantotyöksi (työtodistuksia kun harvemmin katsellaan). Lisäksi olen tehnyt niin monta amistutkintoa, että voin huoletta jättää häpeällisen korkeakoulututkinnon pois cv:stä. Se joka parhaiten valehtelee, työn nappaa.

Lähettäjä: heh 
Päivämäärä:   24.9.24 15:31:40

"Suorittavalla puolella on töitä"

Ei muuten ole. Eikä korkeakoulutettu ole etusijalla kun niitä vähäisiä osa-aikaisia pätkätöitä täytetään.

"Menkää ulkomaille"

Olen asunut ulkomailla joten voisin vaikka lähteä. Vaan kun omat ikääntyneet vanhemmat alkaa tarvita viikottain, joskus melkein päivttäin apua yhdessä jos toisessakin asiassa. Minua tarvitaan täällä, ei heillä ole ketään toista. Toisekseen kuvitteletteko että ulkomailla on yhtään parempi tilanne? yhtä lailla siellä sanotaan irti työntekijöitä ja työttömyys kasvaa. Globaalisti nyut on todella huono tilanne. toisin kuin Suomessa, muissa maissa laitetaan oman maan työnhakijat etusijalle paikkoja täytettäessä.

Lähettäjä: B 
Päivämäärä:   24.9.24 15:49:49

"Varsinkin nykyisen hakemustulvan aikana rekrytointikaan ei ole mikään sivussa hoidettava pikkujuttu"

Kun sanoin työkkärin tädille, että rekryt ovat kuulemma harmissaan tästä nykyisestä pakkohakemusten tulvasta, niin virkailija väitti sitä pötypuheeksi. Ei ollut kuullut että hakemusrallista olisi mitään haittaa. Eikä ollut kuullut, että hallitus olisi sitä jossain vaiheessa poistamassa. Aika kujalla ovat nuo virkailijat käytännön elämästä, ei kaikki, mutta moni on.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 16:31:58

Eli selittäkää tyhmälle miksi on parempi olla työtön työnhakija kuin työssä käyvä työnhakija?

No olisihan sitä työssä käyvä työnhakija jos saisi mitään töitä. CV:stä on jo korkeakoulu poistettu, asiantuntijatyön jos jättää pois niin on ollut muka työtön vaikka on tehnyt koko ajan töitä. Tässä maassa on virhe opiskella, amk pahin kun sillä ei saa mitään töitä, ei koulutusta vaativaa eikä duunarihommaa. Olisihan se parempi olla työssä käyvä työnhakija jos saisi mitään töitä. Mutku ei saa.

Lähettäjä: ----- 
Päivämäärä:   24.9.24 16:42:55

Ehkä kantsis liittyä persuihin, siellähän kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Mauri ja moni muu on päässyt törkypuheilla kansanedustajaksi ja onnekkaimmat varsin vaatimattomilla näytöillä ministereiksi. Reppana Hakkarainenkin oli monta kautta europarlamentissa. Onko Purrakaan elämässään muuta tehnyt kuin kotirouvaillut ja väsännyt apurahoilla jotain väikkäriä joka ei koskaan valmistunut. Eipä taida tuollaisilla meriiteillä olla mitään merkitystä oikeita töitä haettaessa. Mutta törkypuheista on vankkaa näyttöä hänelläkin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 16:46:17

"Kun sanoin työkkärin tädille, että rekryt ovat kuulemma harmissaan tästä nykyisestä pakkohakemusten tulvasta, niin virkailija väitti sitä pötypuheeksi. Ei ollut kuullut että hakemusrallista olisi mitään haittaa. Eikä ollut kuullut, että hallitus olisi sitä jossain vaiheessa poistamassa. Aika kujalla ovat nuo virkailijat käytännön elämästä, ei kaikki, mutta moni on."

Terveisiä vaan työkkärin tädille, että hän varmaan muun työnsä ohella mieluusti käsittelee ns. turhia hakemuksia. Hienointa on, kun loppukahinoissa käykin ilmi, että mukana on myös henkilö, joka oikeastaan ei olisi edes voinut ottaa paikkaa vastaan, mutta oli kuitenkin pakko hakea sen hetkisestä tilanteestaan johtuen. Ja tätä ei luonnollisesti hakuprosessissa millään tavalla tuonut ilmi, päin vastoin. Eikä perääntyminen siis johtunut itse työstä, vaan ihan muista asioista, joita hlö ei tietenkään "voinut" kertoa ennen kuin loppumetreillä. Nämä pilipalihakijat vievät ihan turhaan tilaa niiltä oikeilta, hyviltä hakijoilta.

Ja eihän siinä, jos oma työnkuva olisi vain sitä rekryä, mutta kun sen hoitaa sen ns. varsinaisen työn ohessa niin ottaahan se päähän, jos joutuu tuhlaamaan aikaansa moiseen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 16:48:46

Tätä ketjua kun lukee niin saa kyllä kiittää luojaa, että yhteishaussa aikanaan hain sairaanhoitajaksi, enkä lukemaan historiaa. Niin monta työtöntä humanistia on tähänkin ketjuun jo kirjoittanut.

Itsekin olin toki hetken (kolme viikkoa) työttömänä tässä alkusyksystä, mutta sittenpä soiteltiin töihin paikkaan, jossa en ole ikinä ollut, eikä minulla sinne mitään suhteita ole.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   24.9.24 17:11:36

Täällä Savossa suorittavan tason työpaikat kadonneet kuin maan alle. Ainakin jos TE-toimiston sivuja ja yritysten omia sivuja seurailee. Ottavat nykyään vain ilmaistyöläisiä, tai maahanmuuttoviraston kautta suoraan? "Rehellisen" suomalaisen duunarin kannalta tilanne näyttää tosi huolestuttavalta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 18:21:53

Itse reilu kolmekymppinen, koulutuksena KTM. Työkokemus sekalaisesta vähän sitä, vähän tota, määräaikaisuutta toisensa perään, eli ikinä en ole ehtinyt kehittyä vahvaksi osaajaksi millään saralla tai edetä uralla, kun aina on just ehtinyt vasta tyyliin oppia hommat, kun työt jo loppuu. Tietysti hakemuksissa koitan tuoda esiin, että olen tottunut hyppäämään nopeastikin sisään uusiin tehtäviin.

Alkuvuodesta pääsin kiinnostaviin tehtäviin valtiolla ja ajattelin, että tämä on hyvä kun tänne saa jalkaa oven väliin edes nyt määräaikaisuudessa, että on varmaan semi hyvä mahis päästä kiinni ainakin seuraavaan työpätkään jossain virastossa. No, eiköhän nyt valtiolla vaan karsita porukkaa urakalla, eli ei toivoakaan, että nykyinen työ olisi jatkunut, saati että löytäisi muuta. Nyt tämän kuun jälkeen kutsuu jälleen TE-toimiston asiakkuus. Olen ollut paristi ennenkin työttömänä, toisella kerralla 8 ja toisella 12 kk. Silloin olen päässyt sentään jonkin verran haastatteluihin, mutta nyt kun joka paikkaan isoilla paikkakunnilla helposti jopa 400 hakijaa, pienemilläkin 200 vähintään. Yritä siinä sitten erottua, kun et ole vahva osaaja missään. Olen yrittänyt hakea valtiolle, kunnille, yrityksiin, järjestöihin jne jne. Aloitin työnhaun huhtikuussa ja olen tehnyt siitä asti usean hakemuksen viikossa, saldona kokonaista yksi työhaastattelu ja en tullut valituksi.

Aiempin työttömyyksien aikana olen kyllä hakenut myös esim. kauppoihin ym, mistä on nuoruudesta kokemusta. En ole niissä päässyt edes haastatteluihin, ja varmasti johtuu siitä, että paitsi epäillään motivaatiota, myös on nuoria ja innokkaita (ja edullisempia) hakijoita.

On kyllä voimat ihan lopussa tähän.... Valmistuin 7 vuotta sitten ja olen oikeasti melkein koko ajan ollut työnhaussa. Usein on pitänyt aloittaa uuden työn hakeminen jo heti uuden työn alettua, jos on vaikka joku 4kk määräaikainen pätkä. Pisimmillään on ollut kerran 13kk määräaikaisuus, siinä sai sentään hetken "levätä" työnhausta. Ja koko ajan hakuprosessitkin tuntuvat vaan menevän monimutkaisemmiksi ja vievän enemmän voimia. Jos pääsee jatkoon hakemuksen perusteella, niin erilaisia haastatteluja ja soveltuvuustestejä voi olla useita kierroksia ja joka kohdassa pitäisi korostaa ja myydä itseään ja omaa erinomaisuuttaan ja hehkuttaa kuinka innoissaan on.

Tietenkään vakityökään ei tarkoita ikuista turvaa automaattisesti. Mutta lähtökohtaisesti silloin voisi edes vähän suunnitella tulevaa, uskaltaisi syksyisin ilmoittautua harrastuksiin, suunnitella seuraa kesää jne.

Paitsi että työttömyys vaikuttaa itsetuntoon, niin ylipäätään myös hävettää, että esimerkiksi tämän ikäisenä, korkeakoulutettuna asun aivan hemmetin pienessä ja huonokuntoisessa vuokra-asunnossa, koska kaikki rahat mitä on saanut töissä ollessa säästöön, ovat menneet työttömyyden aikana ja sitten kun on taas päässyt töihin, on pitänyt ikään kuin säästää seuraavaa mahdollista työttömyyttä varten.

Lähettäjä: vanha raato 
Päivämäärä:   24.9.24 19:01:15

T, äkkiäkös sitä muutaman hakemuksen lähettää copypastella. Puoli tuntia meni viimeksi. Ei tuommoisen takia viitsi lääkäriä vaivata, kun lääkäriin ei aina pääse vaikka olisi asiaakin.

Ämmä ja Symppis, en taida olla suorittavalla puolella kovin hotti hakija rollaattorini kanssa.

Eläkkeelle aion hakea kolmen vuoden päästä, heti kun ikä kääntyy kuutosen puolelle. Tulotkin nousisivat 50 e/kk.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.9.24 19:52:13

"Valmistuin 7 vuotta sitten ja olen oikeasti melkein koko ajan ollut työnhaussa."

Ymmärrän sua hyvin, itse olen korkeakoulutettu, valmistuin myös 7 vuotta sitten ja olen ollut määräaikaisissa työsuhteissa. Pisin työttömyyspätkäni on 4 kk. Ja minäkin pääsin alkuvuodesta valtiolle töihin. :D Ja tosiaan, siellä karsitaan nyt kaikesta.

Oletko miettinyt uutta alaa, mikset opiskelisi samalla jos kerran olet ollut noin paljon työttömänä? Itse aloitin juuri opiskelut sairaanhoitajaksi ja tosiaan toiveena, että olisi sitten varma työpaikka.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.24 21:05:31

Ei työtön saa opiskella! Jos opintotukikuukaudet on köytetty, et voi saada opintotukea, mutta et myöskään työttömyysetuutta. Vaikkaitse opiskelu olisi ilmaista, tulee se työttömälle kalliiksi. Pahimmillaan työpätkän jälkeen voi joutua olemaan useamman vuoden ilman tuloja, jos ei onnistu työllistymään uudelleen.

Lähettäjä: Taloon isäntä 
Päivämäärä:   24.9.24 21:11:32

Voitsää meille tulla pyörtänöötä haravoomahan. Palakkaa minen kuitenkaa sulle maksa.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   24.9.24 21:33:02

"Lähettäjä: Taloon isäntä
Päivämäärä: 24.9.24 21:11:32

Voitsää meille tulla pyörtänöötä haravoomahan. Palakkaa minen kuitenkaa sulle maksa."

Näinpä. Eikä maksa moni muukaan. Kuten edellä sanoin, niin työhaluisia kyllä riittää, mutta niitä palkanmaksuhaluisia työnantajia ei sitten niinkään.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   25.9.24 01:54:31

Itse asiassa työtön saa opiskella työttömyysetuudella, olikohan korkeintaan 2 vuotta, kunhan tekee nuo pakkohaut lisäksi (mutta paikkaa ei ole pakko ottaa vastaan jos sitä tarjotaan mutta haluaa ennemmin opiskelut loppuun). Jos pääsee te-toimiston järjestämään työvoimakoulutukseen (samoja tutkintoja/tutkinnon osia kuin aikuiskoulutuksessa muutenkin), on sen ajan jopa vapautettu neljästä hakemuksesta. Tämä ihan tuoretta tietoa oma-valmentajalta.

Lähettäjä: Kirjanpitäjä 
Päivämäärä:   25.9.24 02:24:31

Taloushallintoa opiskeleva piste: Mihin aikaan vuodesta teillä on harjoittelu? Työskentelen tilitoimistossa ja paikallisen AMK:n tradenomilinjalla työharjoittelut ovat aina keväällä, kun pahin tilinpäätösaika on menossa eikä kenelläkään ole aikaa opettaa harjoittelijaa. Tästä on oltu yhteydessä AMK:n opettajiin, mutta harjoittelun aikataulua ei voi muuttaa. Meillä on ollut nettisivuilla avoimena harjoittelupaikkoja syksyksi, maininnalla että mahdollisesti voidaan palkata kevääksi osa-aikaiseksi ja sitten kesätöihin kokopäiväiseksi. Hakemuksia tulee, mutta kaikissa kysytään harjoittelupaikkaa kevääksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.9.24 07:59:40

"Lähettäjä: J
Päivämäärä: 25.9.24 01:54:31

Itse asiassa työtön saa opiskella työttömyysetuudella, olikohan korkeintaan 2 vuotta, kunhan tekee nuo pakkohaut lisäksi (mutta paikkaa ei ole pakko ottaa vastaan jos sitä tarjotaan mutta haluaa ennemmin opiskelut loppuun). Jos pääsee te-toimiston järjestämään työvoimakoulutukseen (samoja tutkintoja/tutkinnon osia kuin aikuiskoulutuksessa muutenkin), on sen ajan jopa vapautettu neljästä hakemuksesta. Tämä ihan tuoretta tietoa oma-valmentajalta."

Joo, mutta siihen on tarkat kriteerit kenelle se opiskelu työttömyysetuudella sallitaan.. Kärjistäen jos olet tyyliin ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta ja pitkäaikaistyötön ja osoitat intoa opiskella lähihoitajaksi, niin ihan varmasti onnistuu. Mutta itse kun viimeksi kysyin tästä, olessani työttömänä, niin "ei sinulle kyllä sellaista voida ajatellakaan myöntää, kun sinulla on tuo KTM-tutkinto jo alla". No, ehkä sitten jos työttömyys kestäisi vaikka vuosia, niin voisi ääni kellossa muuttua... Mutta eipä sillä työttömyysetuudellakaan opiskelu taloudellisesti kovin helppoa olisi, itse esim. sain viimeksi ansiosidonnaista muistaakseni tonnin käteen.

Opintoja olen kyllä ylipäänsä miettinyt, mutta tosiaan tuo rahallinen puoli... Vanhaa opintolainaa on edelleen jäljellä (en ole voinut isoja summia lyhentää, kun ollut pienet tulot ja noita työttömyysjaksojakin). Opiskelun ja töiden yhdistäminen on luultavasti kohdallani liikaa (uupumuskin jo koettu), toki joku pienituntinen osa-aikatyö varmasti onnistuisi, mutta eipä sillä eletä. Ja ylipäätään, mikä mahtaa tänä aikana edes olla sellainen ala, joka edes semi varmasti sitten myös työllistäisi... Eikä sinne opsikelemaankaan toki noin vain marssita, pääsykokeet sun muut ja monessa paikassa ensikertalaiskiintiöt.

No, ehkä työttömänä ollessa on sitten aikaa hakurumban lisäksi pohdiskella ja laskeskella :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.9.24 09:37:39

Ei kaikki ihmiset ole soveliaita kaikkiiin ammatteihin.
Ei ole yksilön vika, jos yhteiskunta ei ota käyttöön sen potentiaa.
En myöskään usko, että ihminen voi elää hyvää elämää kantaen kaljaa pöytään ja pesten vanhuksien hanureita tietäen, että kyvyt ovat ihan jossain muualla ja on nähnyt suuren vaivan ja rahan kouluttautumiseen.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   25.9.24 13:24:27

Itsellä vanha tradenomitutkinto taustalla ja hain työvoimakoulutukseen ns. toimistotyön petrauskurssille n. 0,5 vuotta. Hylsyssä luki että alanvaihtajille suositellaan pitempää koulutusta, esim.tutkinnon osia. Mitä v..tua, pitäisikö nyt opiskella merkonomitutkintoa... En ole mikään retired kuitenkaan, tarvitsisin vain vähän sparrausta. Joka paikkaan on nyt paljon hakijoita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.9.24 01:17:05

Kirjanpitäjä: olen kuullut tuosta joidenkin koulujen oudosta harjoitteluaikataulusta.

Opiskelen tradenomiksi täysin etänä ja opinnot ovat kaikin puolin joustavat. Harjoittelun voi tehdä käytännössä koska tahansa. Aloitus onnistuu hyvinkin pienellä varoitusajalla, riippuen tietysti vähän siitä, pitääkö vaihtaa paikkakuntaa.

Joten jos on vinkkejä, niin otan ne ilolla vastaan :)

Lähettäjä: Julia 
Päivämäärä:   26.9.24 01:34:54

Mulla KTM-tutkinto, keskeneräinen AMK:n tekninen tutkinto ja nyt aloitin farmasian opinnot. Suosittelen, sain heti osa-aikaista työtä apteekin kassalla ja pääsin ekalla yrityksellä pääsykokeella sisään.

Lähettäjä: Saana 
Päivämäärä:   26.9.24 07:10:35

Farmaseuteista on etenkin pohjoisessa huutava pula!

Lähettäjä: sos 
Päivämäärä:   26.9.24 09:49:44

Jos on jo jokin tutkinto alla, ei työkkäri kyllä mitään opintoja tue. Ei, vaikka olisi oikea tarve päivittää sitä kauan sitten hankittua tietoa. Ei, vaikka opinnot olisivat työvoimapulasta kärsivälle alalle. Koska työtttömän kuuluu olla työtön ja ensisijaista on työllistyminen. Sillä ei tunnu olevan merkitystä, että opiskelulla voisi parantaa mahdollisuuksia, eikä se ole keltään pois. Tämä on musta aivan käsittämätöntä.

Lähettäjä: vanha raato 
Päivämäärä:   26.9.24 09:56:33

Kyselin joskus työkkärissä, että jos opiskelisin 2 v. kirjastoalaa. Työkkärin kautta opiskelu oli silloin uutta. Sanottiin, että alan tutkintoa ei voi suorittaa 2 vuodessa, ja alalla on muutenkin paljon työttömiä, joten opiskelua ei puollettaisi. Olin silloin noin 50 v., ja liikuntakykyni oli parempi kuin nyt.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   26.9.24 10:02:44

Tukee työkkäri joitain opintoja jollekin, työkkärin päätökset ovat mielivaltaisia ja tehdään mutulla ja pärstäkertoimella. Ei se mitään maksa yrittää (no ehkä voi karenssia tulla), saattaa joku arpa voittaakin.

Itse aina työttömäksi joutuessani ole hommannut (sivutoimisen)opiskelupaikan, jotta voin hakea töitä opiskelijana enkä työttömänä.

Lähettäjä: hiawatha 
Päivämäärä:   26.9.24 10:34:16

Näin viiskymppisenä työttömänä olen saanut työkkäristä puoltavan äänen jokaiselle rekrykoulutukselle tai työvoimakoulutukselle jolle olen sanonut hakevani. Sekä työkkäri että minä tiedetään ettei tämän ikäistä enää kukaan palkkaa. Kyselin myös mahdollisuutta suorittaa tutkinto, siihen ei lupaa ainakaan vielä herunut. Toisaalta minulla on kaksi korkeakoulututkintoa suoritettuna.

Työvoimakoulutuksessa olen tietnekin tilapäisesti poissa työttömien joukosta eli näyttää tilastot paremmalta XD Oma veikkaus on että pitävät mut mahdollisimman pitkään erilaisissa koulutuksissa siinä toivossa että saisin edes jossain välissä palkkatyön napattua. Edes muutamaksi kuukaudeksi.

Lähettäjä: D 
Päivämäärä:   26.9.24 13:45:58

"Näin viiskymppisenä työttömänä olen saanut työkkäristä puoltavan äänen jokaiselle rekrykoulutukselle tai työvoimakoulutukselle jolle olen sanonut hakevani. Sekä työkkäri että minä tiedetään ettei tämän ikäistä enää kukaan palkkaa."

+ viisikymppisiähän on viime vuosina urakalla työnnetty hoitoalalle aiemmasta koulutuksesta, osaamisesta ja taipumuksista välittämättä. Netissä riittää mainosmaisia uratarinoita, joissa Seppo tai Mirja on ikionnellinen päädyttyään lähihoitajaksi sen jälkeen kun on tullut siivotuksi pois nuorempien tieltä oman alansa töistä. Ei sillä että hoitoalassa olisi mitään vikaa, mutta... mitä hittoa?
Ei kai työkykyä voi iän perusteella määrittää kuin ehkä fyysisesti vaativimmissa töissä. Ja itsellä ainakin on näin viisikymppisenä paljon paremmat edellytykset oman alan tietotyöhön kuin oli kolmekymppisenä.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   26.9.24 13:51:34

"Ei, vaikka olisi oikea tarve päivittää sitä kauan sitten hankittua tietoa. Ei, vaikka opinnot olisivat työvoimapulasta kärsivälle alalle."

Kyllä meidän alalla työkkäri on silloin tällöin tukenut sellaisten pakollisten ja lakisääteisten koulutuskurssien käymistä joiden avulla saa pidettyä ammattipätevyytensä voimassa tai palautettua sen voimaan, eli saa ylipäätään tehdä sitä työtä. Ja on työvoimapula-ala.

Lähettäjä: Raisa 
Päivämäärä:   26.9.24 14:13:25

Tässä maassa ollaan työttömiä vain omasta tahdosta! Näin se vaan menee.

Nimimerkillä 20 vuotta eri yritysten rekryjä hoitaneena

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   26.9.24 14:17:12

"Nimimerkillä 20 vuotta eri yritysten rekryjä hoitaneena"

Miten kehtaat huudella kun itse et ole onnistunut parissakymmenessä vuodessa saamaan tuon parempaa hommaa? :D

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   26.9.24 14:44:41

Raisa, olipas typerä kommentti. Ellet tarkoittanut myös vapaaehtoistyötä.

Mutta toisaalta, jos sinulla tosiaan on kyky rekrytoida kaikki työhaluiset palkkatyöhön, jolla elättää itsensä, niin siinäpä erinomainen bisnesidea.

Yksikään vapaaehtoisesti työtön ei käytä aikaansa satojen hakemusten tekemiseen.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   26.9.24 14:47:38

Raisa vaan todistaa sen, mikä on rekrytoijien asenne työttömiä kohtaan. Ja vielä ihmetellään, että miksei niitä töitä löydy. Ei löydy ei, Raisan takia.

Lähettäjä: Henne 
Päivämäärä:   26.9.24 14:48:04

En ymmärrä, Raisa, avaa vähän enemmän. Sinäkö olet palkannut ihan kaikki työhaluiset työttömät erinäisiin yrityksiin vai miten kirjoituksesi pitäisi ymmärtää?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.9.24 14:56:12

Niitä sivutoimisiakaan opintoja työkkäri ei välttämättä hyväksy, vaan voi lukea ne kokopäiväisiksi. Ennakkopäätöstä ei saa, joten ensin pitää aloittaa opinnot, minkä jälkeen työkkäri arpoo, hyväksytäänkö ne sivutoimisiksi. Näin meillä aktivoidaan työttömiä.

Lähettäjä: Tähti 
Päivämäärä:   26.9.24 15:15:58

Tässäpä mun tarina, tiedän että joku varmaan sanoo että sitä saa mitä tilaa ja ihan on oma valinta, mutta minkäs teet kun mitta tulee täyteen...
Mulla loppui helmikuussa reilun kahden vuoden hoito-alan sijaisuus, mitta hoitotyötä kohtaan alkoi olla jo aika tapissa ja se kuuluisa "hoitajansydän" kateissa, ei siksi ettenkö tykkäisi työstäni, vaan siksi että siitä alkoi tulla epäinhimillistä. Hoitajia oli koko ajan pois, potilaat huutaa kun aikoja ei ole ja ei tuntunut enää mukavalta kun sait itse pelätä oman terveytesi puolesta kun koronapotilaita vilisi jokapuolella. Yksinkertaisesti olin aika @!#$ väsynyt.
Olin tehnyt keikkaa ravintola-alalla ja mietin että vedän hetken happea, keikkailen ja teen ihan kaikkea muuta kun hoito-alaa.

Aika pian selvisi että työttömänä ja ennen kaikkea keikkalaisena oleminen on suurinpiirtein rikollista toimintaa. Siitä hetkestä kun jäin helmikuussa työttömäksi, ei liitosta herunut rahaa ensimmäisen kerran kun vasta huhtikuun lopussa, silloinkin vain ehkä noin seitsemältä päivältä, koska katsottiin että helmikuun lopussa maksetut lomarahat on tuloa ja niiden avulla on pärjättävä maaliskuun puoleen väliin, siihen päälle pääsiäisen arkipyhät jolloin ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan sekä tietetenkin siihen päälle seitsemän arkipäivän karenssi ja tottakai myös keikkailusta saadut sataset vaikutti työttömyyspäivärahaan alentavasti. Asumistukeen ei myöskään ollut oikeutta koska aiemmin en sitä tietenkään ollut edes hakenut ja nyt kun hain niin sitä ei myönnetty koska tarkastelujaksoon vaikutti aiemmat palkat sekä lomarahat.

Tein keikkaa moneen eri paikkaan ja liitto vaati joka kerta työsopimuksen ja välillä myös palkkakuitteja, aivan helvetillinen paperisota siis. Lisäkse te-toimisto vaati hakemaan neljää paikkaa kuukaudessa, no ei ole tärpännyt kun tietoisesti olen tähän saakka vältellyt hakemasta hoito-alan paikkoja, keikkaa olen kyllä sinnekin tehnyt.

En lopulta ole jaksanut laskea edes että onko minun kannattavampi käydä töissä vai maata vain kotona, mutta näillä hallituksen uusilla säännöillä tiedän että töistä maksettu palkka vaikuttaa suoraan päivärahan suuruuteen alentavasti ( aiemmin oli sentään 300e suojaosuus).
Juuri nyt odottelen liiton todennäköisesti hylkäävää päätöstä päivärahalta ajalta elokuun puoliväli-syyskuun puoliväli, uskon sen olevan hylkäävä koska elokuun 15 ja elokuun 30 on minulle maksettu palkkaa sekä etuutta bruttona n:2400e ja seuraavan kerran voin hakea etuutta vasta lokakuussa, edellisen kerran tuo etuus on siis maksettu elokuussa.

Nyt ei siis auta muu kuin kituuttaa, helpommalla olisin päässyt jos olisin ollut vaan kotona enkä olisi keikkaillut. Nyt keikkoja ei taas ole ollut ja työrintamalla muutenkin aika hiljaista. En omista autoa, joten hoito-alan hommatkaan ei ihan helposti onnistu. En tiedä millä taiteilen vuokrat ja muun elämisen, laskupino kasvaa ja voin kertoa että henkinen kantti alkaa olla jo syöty.
Ymmärrän että tilanteeseen olisi ratkaisu hakeutua hoito-alalle, ja sen varmaan joudun tehdäkin, hetken sitä hammasta purren jaksan, mutta en oikeasti tiedä miten kauan, en vaan löydä itsestäni enää sitä hoitajaa joka jaksaa joka päivä sitä paskan siivoamista, sairauden näkemistä ja nostelua ja siirtelyä.

En tiedä mitä tällä haen, mutta hallitus ei tee työttömän elämästä ainakaan helppoa, eikä mielestäni kannusta edes töihin.

Lähettäjä: Luuseriko? 
Päivämäärä:   27.9.24 13:10:41

+30v nainen, jolla hyvin vähän kokemusta palkkatöistä ei ole se ensimmäinen valinta työntekijäksi. Koulutuksena pari ammattikoulututkintoa +ylioppilas. Työttömyyttä nyt takana n. 7 vuotta, jonka aikana olen ollut pari kertaa työllistettynä palkkatuella kaupungilla +lyhyitä kausitöitä. Olen hakenut myös niihin kaupan alan töihin kassa/hyllyttäjä/keräilijä, mutta kaikkiin aina hakijoita ollut 100-200. Tulee vain sähköpostia "Kiitos kiinnostuksesta työpaikkaan, saimme paljon hyviä hakemuksia ja olemme valinneet jatkoon menijät." Eikä työnhaun vaikeus pitäisi johtua hakemuksista/cv:stä, niitä on työnhakuvalmentaja kehunut.

Lähettäjä: sos 
Päivämäärä:   27.9.24 13:17:20

Raisa on selvästi henkilö, joka ei itse ole ollut päivääkään työtön, ja siksi mantra onkin, että "kyllä aina työtä tekevälle löytyy". Voisit laittaa yhteystietosi tänne ja välittää meille kurjille työn karttajille töitä? Kun niitä kerran kaikille löytyy.

Lähettäjä: Y 
Päivämäärä:   27.9.24 13:23:23

Raisa! Mihin voin ottaa yhteyttä? Lähden vaikka heti töihin, johon minut rekrytoit.

Lähettäjä: Hei apua 
Päivämäärä:   27.9.24 13:45:04

Uskallan olla Raisan kanssa samaa mieltä. Monesti työt eivät vaan kelpaa, itseään niin kovin pätevänä pitävälle...

Kannattaa ottaa työ kuin työ vastaan ja hakea kokoa ajan sitä itselle mieluisaa työtä. Toki monelle se voikin tulla yllätyksenä, että aamulla joutuu heräämään ja töissä pitäisi jaksaa olla yleensä se 8h päivässä. Siihen taitaa kaatua aika monen työnhaku.

CV:ssä näyttää hiukka paljon paremmalta, kun olet työssä käyvä työnhakija, etkä työtön työnhakija. Harva ottaa työtöntä töihin, jos on valinnassa myös työssä käyvä työnhakija.

Näin se vaan menee, elämä on karua. Menkää töihin!

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   27.9.24 13:53:02

Missä niitä töitä voi vastaanottaa? Osoitetta tulemaan! Luuletko että rekrytoija ei arvaa, että haet töitä ja häivyt heti kun paremman työn saat?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.9.24 14:11:37

Tää on muuten myös huomionarvoinen seikka, ei se ole mitenkään itsestäänselvää että korkealle koulutettu ihminen pääsee asemansa vuoksi automaattisesti johonkin "alempaan" suorittavaan työhön, pikemminkin päinvastoin. Ensinnäkin kaikki tietävät että se hakee sitä vain henkensä pitimiksi ja että edes jotain olisi, ja häipyy heti hippulat vinkuen kun parempi paikka aukeaa. Tästä ei tietenkään rekrytoija tykkää koska hän taas haluaa mahdollisimman paljon helppoa jatkuvuutta, ja ennestään suorittavaa töitä tehneistä pienituloisista voi aina välillä hyvällä tsägällä saada pysyvän ja luotettavan työntekijän. Toiseksi sillä korkeakoulutetulla ei luultavasti edes ole sellaisia työelämätaitoja joita ennestään hanttihommia tehneiltä yleensä löytyy; ei joku humanistisen alan tutkinto ja vuosikausien toimistohomma sen jälkeen anna mitenkään valmiuksia teollisuussiivoukseen, pikemminkin päinvastoin.

Joten muistakaa tämä kun hoette että "mitä väliä aiemmista tutkinnoista ja työkokemuksesta, kyllä mihin tahansa töihin on mentävä jos kerran työtön on." Kun jälleen kerran, niihin ei todellakaan tuosta vain MENNÄ. Ne ajat kun sataman tai isomman tehtaan portille sai kävellä mikä tahansa aamu ja yleensä sai edes jotain, ovat vuosikymmeniä takanapäin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.9.24 14:16:51

"Tässä maassa ollaan työttömiä vain omasta tahdosta! Näin se vaan menee.

Nimimerkillä 20 vuotta eri yritysten rekryjä hoitaneena"

Jännä kommentti, kun kuitenkin jokaista avoinna olevaa paikkaa hakee aika moninkertainen määrä ihmisiä. Kyllä itse ainakin olen saanut vuosien varrella lähetellä melkoisen litanian "kiitos mielenkiinnostanne" -henkisiä vastauksia vs. niiden määrä, joille olen voinut ilmoittaa heidän tuleensä valituksi tehtävään.

Lähettäjä: NipsNaps 
Päivämäärä:   27.9.24 14:22:56

En ole ikinä ollut päivääkään työtön, kaikenlaista työtä on kyllä tehty laidasta laitaan samalla sivutoimisena opiskellen nykyistä alaa. Itsestään nämä ovat kiinni, jokaisesta työstä kun saa aina kokemuksia ja kokemusta arvostetaan.

Linkedin kuntoon ja kelpuuttakaa myös muita aloja kuin omanne. Kotona vinkuminen on huonoin vaihtoehto.

Saahan sitä ottaa happea työelämästä kunhan tekee sen omilla varoillaan.

Lähettäjä: Pilkkumi 
Päivämäärä:   27.9.24 14:31:30

Onko Linkedinistä jotain hyötyä duunarille, vai onko se ennemminkin akateemisten juttu?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.9.24 14:42:20

Tämmönen pieni ajatusleikki tuli mieleen että mitäköhän Roope Ankka tekisi tälläisessä Suomen taloustilanteessa? Onneks en oo ainut työtön.

Lähettäjä: Roope Ankka 
Päivämäärä:   27.9.24 15:02:30

Laittaisin työttömän Akun Suomen Pankkiin kiillottamaan kolikoita 9€ korvausta vastaan.

Lähettäjä: sos 
Päivämäärä:   27.9.24 15:44:44

Missä niitä töitä saa kelpuuttaa ja vastaanottaa? Tätä tietoa odotellessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.9.24 15:56:55

”en vaan löydä itsestäni enää sitä hoitajaa joka jaksaa joka päivä sitä paskan siivoamista, sairauden näkemistä ja nostelua ja siirtelyä.”

Kai sä tiedät, että hoitoalalla voi tehdä muutakin kuin vanhustyötä? Kokeile psykiatriaa, päihdepuolta tai lapsia/nuoria?

t. Psyk sh, jonka työ ei sisällä paskan siivoamista, nostamista tai siirtelyä. Sairautta näkee joo, mutta mielen sairaudet on vähän eri juttu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.9.25 21:28:33

Mitä työttömille taas tänä syksynä kuuluu? Onko joku työllistynyt?