Lähettäjä: may 
Päivämäärä:   16.9.24 12:04:17

Tarkoituksena ei ole nyt kysyä kaikkien aikojen parasta kirjaa, koska minua ei kiinnosta yhtään mikä on kenenkin mielestä paras. Sen sijaan minua kiinnostaisi tietää, miksi niitä parhaita kirjoja aika ajoin kysellään?

Lisäksi mietin aina tämän kysymyksen kohdalla, että en osaa (nykyään) sanoa, mikä kirja minun mielestäni on paras koskaan. Ajattelen aina kun käyn eri vaihtoehtoja läpi mielessäni, että toisaalta en pysty valitsemaan vain yhtä kirjaa, joka olisi ylitse muiden ja yhtäältä en ole koskaan kohdannut kirjaa joka olisi ollut parhaan tittelin arvoinen.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   16.9.24 12:18:25

Minusta tämä on hyvä kysymys ja kertoo jotain vastaajasta.

Lähettäjä: rhw 
Päivämäärä:   16.9.24 12:24:02

Minä en osaa koskaan vastata tuohon. En ole koskaan varsinaisesti harrastanut lukemista. Muistan kyllä lapsuudesta ja nuoruudesta hyviä kirjoja, joita luin koska ne kiinnostivat, esim. hevosenhoito-oppaat tai noidan käsikirja, mutta en silti vastaisi niitä tuohon kysymykseen.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   16.9.24 12:25:47

En voi valita yhtä. Monet on kulkeneet mukana 20 v parhaat 30 v eli lapsuudesta asti.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   16.9.24 12:28:57

Ja kun opin lukemaan ja luin aloituksen uudelleen niin voin todeta, että kyllähän se mitä lukee, tai ei lue, tai mistä kirjoista pitää, kertoo ihmisestä parhaimmillaan paljonkin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.9.24 12:37:31

Paras kirja yleensä myös vaihtuu iän ja luetun materiaalin mukaan, ei se pysy aina samana. 11v:lle parasta ikinä voi olla joku Neiti Etsivä, mutta 15v:ltä saa jo ihan eri vastauksen, saati sitten 80v:ltä. Ei itsellänikään ole mitään selkeää suosikkia, vaikka monia kirjoja olenkin lukenut useasti. Zafonilla on hyviä, Esquivelin Pöytään ja vuoteeseen on varsin ovela, Pinolin Kylmä iho pistää miettimään, Mäkelän Agrippa on myös hyvä ja sitten on tietysti kaikki Sinuhet sun muut klassikot.

Lähettäjä: Melissa 
Päivämäärä:   16.9.24 12:38:31

Kysymyksellä saatetaan hakea lukuvinkkejä itselle. Tai sitten halutaan vaan tietää toisen lukumieltymyksiä. Kertoohan se nyt jotain ihmisestä, millaisista kirjoista pitää. Ja siitä pääsee jatkamaan keskustelua kirjoista yleensä ja omista mieltymyksistä. Tai sekin kertoo ihmisestä jotakin, jos hän ylipäänsä lukee kirjota tai jos ei lue.

Mutta en kyllä itsekään osaisi sanoa. En oikeastaan edes muista kirjailijoiden ja kirjojen nimiä. Muistan vain tarinat. Sen osaisin kertoa kyllä, minkä tyyppinen kirja on yleensä mieluinen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.9.24 12:40:26

Ei siitä paineita tarvitse ottaa ja voi sitä sanoa useammankin. Tai perustella. Tai valita kysyjän mukaan.

Monesti vain kun kirjavinkkejä kysyy sieltä tulee täyttä kuraa vain siksi että kirja on viimeisin minkä on lukenut ja "ihan ok". Kun kysyn parasta lukemaasi kirjaa, pääasia on se, että kirja on oikeasti tehnyt vaikutuksen ja jäänyt mieleen ja ollut poikkeuksellisen hyvä.

Lähettäjä: Tiku82 
Päivämäärä:   16.9.24 12:50:08

Mulle ei oikein avaudu se, että mitä tuolla tiedolla haetaan ja mitä se kertoo ihmisestä. Tai no ehkä siinävaiheessa jos kysyjä on todellinen lukutoukka ja tietää kirjoja yhtä paljon kuin kirjastossa niitä on.

Mä en nimeltä tiedä kuin tunnetuimpia teoksia, mutta toki jos sattuu olemaan jokin omaa kiinnostuksen kohdetta oleva kirja niin sitten. Mutta se kertoo vastaajasta vain sen, että tykkää lukea saman aihealueen kirjoja kuin minä.

Oma suosikkikirja, tai oikeastaan viisiosainen kirjasarja on Mo Dao Zu Shi joka on suurelle väestölle täysin tuntematon teos. Kertooko se sitten kysyjälle mitään jos ei tiedä koko kirjaa.

Lähettäjä: Pohjantähden alla 
Päivämäärä:   16.9.24 12:59:01

Toivoisin että se olisi aina se viimeksi lukemani.

Eipä se mene niin. Eri iässäkin kolahtaa erilaiset kirjat ja mieli muuttuu kovasti mutta jotkut jäävät lähtemättömästi mieleen siitä huolimatta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.9.24 13:00:52

"Kertooko se sitten kysyjälle mitään jos ei tiedä koko kirjaa."

Harvoja kirjoja tietää ihan vain nimen perusteella, kyllä noihin yleensä joutuu jonkin referaatin antamaan. Tai usein vastaan, että minkä tyyppisistä kirjoista pidän "luen paljon vampyyrihomoerotiikkaa" tai "pidän historiallisista kirjoista, esimerkiksi Ildefonso Falcones on yksi suosikeistani, hänellä on paljon historiaan sijoittuvia kirjoja" "vaikka en oikein luekaan dekkareita, niin virolaisen Indrek Harglan Apteekkari Melchior sarjan kirjoista olen tykännyt"

Lähettäjä: hestia 
Päivämäärä:   16.9.24 13:25:03

Niitä on ollut monta hyvää niin vaikea sanoa mikä paras. Margaret Atwoodin Oryx ja Crake oli viimeisin joka teki vaikutuksen ja jäi mieleen

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   16.9.24 13:26:15

Marvi Jalon ratsukesä

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   16.9.24 13:43:43

Itse jos kysyisin, niin ensi sijaisesti halusin lukusuosituksia. Luen itse paljon, niin joskus on kiva saada suosituksia muilta.

Viimeksi multa on tuo kysymys kysytty ensitreffeillä joskus alle 25v ja silloin siis käytiin semmoinen lempikirja, lempileffa, lempinäyttelijä, lempikiekkoilija -keskustelu. Ihan vaan toisen mieltymyksiä kyseltiin.

PS en osaa vastata paras lukemasi kirja -kysymykseen, niitä on monta.

Lähettäjä: ***** 
Päivämäärä:   16.9.24 14:09:39

Toisen mieltymyksiä tuolla varmasti haetaan, ja joskus voi olla myös kysymys joka vaan tulee mieleen jos ei oikein tiedä mistä muusta keskustelisi.

Itsekään en tuohon kysymykseen osaa vastata, niin kuin en moneen muuhunkaan vastaavaan (lempiruoka, lempiväri, paras artisti, paras biisi, paras elokuva jne). Mulla ei ole vain yhtä vastausta noihin, vaan tykkään monista. Parempi kysymys itselleni olisikin esim. että minkätyylisiä kirjoja luen, ja onko joku tietty kirja tai kirjasarja joka on tehnyt erityisen vaikutuksen, sen sijaan että haetaan vain sitä yhtä parasta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.9.24 14:18:27

Poikani, elä vielä yksi talvi

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   16.9.24 14:44:33

Olisinpa esittänyt miehelleni tuon ensitreffeillä. Hän ei ole eläessään lukenut yhtään kirjaa. Pidemmän päälle on alkanut ärsyttää. Hänellä on ihan onneton sanavarasto. Ihmettelee naureskellen minulle ihan normaaleja sanoja ja sanontoja. Yleistietämys on ihan surkea. Samoin mielikuvitus. Lisäksi hänestä olen tosi tylsä ja laiska, kun istun tuolissa lukemassa kirjaa. Pitäisi tehdä jotain. Hänen mielestään lukeminen ei ole tekemistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 14:52:19

Tuo on ihan tosi että varsinkin maalla vieroksuttiin lukevia (tyttöjä), se arvotettiin laiskuudeksi ja työtä pakoiluksi. Aivan samoin kuin iltakävely oli (on edelleen) arvelluttavaa tyhjäntoimitusta maalla.

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   16.9.24 15:25:09

Kysymyksen jatke olen minä, joka uusissa paikoissa aina vilkuilen kirjahyllyn. Mitä siellä on. Onko enemmän sellaisia kahvipöytäkirjoja, joita ei lueta, mutta näyttävät hienoilta? Klassikoita, jotka näyttävät ihan iskemättömiltä? Vai rikkiluettuja Agatha Christieitä ja muita selkeitä lemppareita?

Lähettäjä: may 
Päivämäärä:   16.9.24 16:10:45

Aloin tässä nyt miettiä sitäkin, että kun monikin on sanonut ettei pystyisi valitsemaan vain yhtä, niin pystyisittekö sanomaan parhaan lukemanne kirjan vuositasolla, esim. tänä vuonna tähän mennessä? Tai pystyisittekö tekemään kaikkien aikojen suosikit listan genreittäin?

Paras lukemasi kirja kysymyksenä on mielestäni paljon vaikeampi kuin jos kysytään huonointa luettua kirjaa tai vaikka sellaista kirjaa, jonka lukemista ei uskalla/kehtaa kertoa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.9.24 16:13:08

” uusissa paikoissa aina vilkuilen kirjahyllyn. Mitä siellä on. ”

Meillä ei ole mitään kirjoja esillä, silti meillä luetaan. Kirjahyllyt on kirjastossa, josta haetaan viikottain jotain luettavaa.

Lähettäjä: nuksi 
Päivämäärä:   16.9.24 16:16:59

Kysyn, koska kuvittelen pystyväni päättelemään jotain ihmisestä sen perusteella, millaisista kirjoista hän pitää. Eikö luen mitään (ehdoton red flag), onko ehkä tietokirjoihin keskittyvä tyyppi, lukeeko dekkarieta ja hömppää, jne. Parhaassa tapauksessa toiveena on, että kirjoista pääsisi keskustelemaan ja ihmisellä olisi jotenkin samanlainen tai läheltä liippaava kirjamaku kuin itselläni.

Meillä on esim. puolison kanssa ika erilainen maku kirjojen suhteen, mutta jotkin tietokirjat on tullut yhdessä luettua ja ne ovat lopulta päätyneet muuttamaan meillä koko elämän suunnan.

Lähettäjä: may 
Päivämäärä:   16.9.24 17:49:28

"
Meillä on esim. puolison kanssa ika erilainen maku kirjojen suhteen, mutta jotkin tietokirjat on tullut yhdessä luettua ja ne ovat lopulta päätyneet muuttamaan meillä koko elämän suunnan. "

Minun mieheni lukee myös ja olemme lukeneet jonkin verran samoja kirjoja, mutta jos hän vaikka suosittelee minulle jotain kirjaa, harvoin innostun lukemaan sen. Olen muutenkin miettinyt, miten ne kirjat, jotka päädyn lukemaan, valikoituvat. Myönnän että valintoihin vaikuttaa joskus liikaakin esim. kansitaide.

Joskus näkee kysyttävän myös, että mikä kirja on muuttanut elämääsi tai mikä on vaikuttanut ajatteluusi. En tiedä luenko sitten ehkä jotenkin väärin tai vääriä kirjoja, mutta vastaukseni noihin kysymyksiin on hyvin vahvasti "ei mikään".

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.9.24 18:13:56

"Ei siitä paineita tarvitse ottaa ja voi sitä sanoa useammankin. Tai perustella. Tai valita kysyjän mukaan."

Jos pääsee/päätyy kapakassa oikein kyldyyriväen pöytään, ei todellakaan kannata vastata Kärpästen herra.
Siinä pitää ottaa paineita, heitellä nimiä ja perustella laajasti. Kysyjän mukaan, tietenkin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 18:46:47

"Meillä ei ole mitään kirjoja esillä, silti meillä luetaan. Kirjahyllyt on kirjastossa, josta haetaan viikottain jotain luettavaa."

Minäkin vilkuilen ensimmäisenä asunnon kirjahyllyn. Jos ei ole kirjahyllyä ollenkaan, sekin kertoo ihmisestä jotain.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 18:49:05

Meilläpä ette vilkuilekaan kirjahyllyä, ellette ole todella hyviä ystäviämme. Kirjahyllyt ovat yksi makuuhuoneessa ja kaksi omassa olohuoneessani.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.9.24 21:24:46

"Meilläpä ette vilkuilekaan kirjahyllyä, ellette ole todella hyviä ystäviämme. Kirjahyllyt ovat yksi makuuhuoneessa ja kaksi omassa olohuoneessani."

Nuo on juurikin ne huoneet, joihin kirjahyllyjä on sijoitettu. Teilläpä ei ehkä käy uusia tuttavuuksia, joita kirjanne - tai hyllynne - kiinnostaisivat.

Lähettäjä: Donald Trump 
Päivämäärä:   16.9.24 21:36:51

Itse myymäni Raamattu. Pidän molemmista Testamenteista, mutta ehkä suosikkijakeeni on Kaksi Korinttialaista. Make America Hate Even More! Fight fight fight!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 21:38:44

..: niin? Kyllä meillä vieraita käy, mutta uudet tuttavuudet käyvät vain yläkerrassa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.9.24 21:51:13

Mä olen aina vilkuillut ihmisten kirjoja, sekä toisia kirjojen vilkuilijoita. Kertoo paljon ihmisestä, mitä kirjoja kommentoi, saati ottaa käteensä. Puhumattakaan niistä jotka eivät sano mitään, tai ne jotka saattavat alkaa kirkua jos heidän kirjoihinsa kosketaan. Eniten vieraalta tuntui se jonka jokaisessa kirjassa oli kirjakaupan hinta (tarra) näkyvästi paikallaan, eikä yhtään opusta ollut hankittu kirjaston poistomyynnistä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.9.24 21:56:25

” Jos ei ole kirjahyllyä ollenkaan, sekin kertoo ihmisestä jotain.”

Niinkuin mitä?

Meillä käy tosi vähän vieraita ja ne jotka meillä käy, ovat hyviä ystäviämme. Ei heidän tarvitse tehdä kirjojen perusteella mitään analyysia, he kyllä tuntevat ja tietävät meidät.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 22:07:08

"Minäkin vilkuilen ensimmäisenä asunnon kirjahyllyn. Jos ei ole kirjahyllyä ollenkaan, sekin kertoo ihmisestä jotain."

Mitä se kertoo? Säilytän kirjojani kaapissa ovien takana enkä avohyllyssä näkösällä. Olen utelias kuulemaan analyysisi minusta ihmisenä.

Toki mitään valtavaa kirjakokoelmaa en omista, vaikka luenkin lähemmäs sata kirjaa vuodessa. Tykkään käyttää kirjastoa ja omasta kokoelmasta löytyykin vain kaikkein rakkaimmat kirjat.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   16.9.24 22:10:26

Itse ajattelen tällästä kysymystä ihan yleisenä, vähän syvällisempänä "small talkina". Minua ei ainakaan ihan kauheasti kiinnosta muiden ns. arkipäiväinen elämä tai jos kiinnostaakin niin annan ihmisten itse kertoa mitä haluaa, enkä tunkeile liikaa. Tälläsillä random "sano joku sun mielestä tosi hyvä kirja" -tyylisillä kysymyksillä voi siis paitsi välttää kiusallisen utelun, tarjota jonkun neutraalimman aiheen, jonka kautta voi tutustua toiseen varovasti, ja matkaa voi jatkaa syvällisempiinkin vesiin riippuen vastauksesta. Jos joku vastaa esim. Romaaneista voi saada jonkin lukuvinkin itselleenkin, tai vaan päätellä vähän mikä aihepiiri toista ihmistä ehkä kiinnostaa. Joskus joku teos voi olla taiteellisten valintojen takia kiinnostava, esim. kuelellisesti, vaikkei itse juoni olisikaan kovin kummoinen. Jos taas vastaus on omaelämänkerta, kiinnostaa mikä juuri tässä henkilössä kiinnostaa (se minkälaisia ihmisiä ihailee, kertoo ihmisestä yllättävän paljon). Tietokirjallisuus tietysti kertoo jo suoraan jotain henkilön kiinnostuksenkohteista, mutta jatkokysymyksillä saa myös aika syväluotaavaa tietoa mikä juuri siinä aihepiirissä kiehtoo, ja minkälainen arvomaailma lukijalla on.

Lähettäjä: may 
Päivämäärä:   17.9.24 09:54:26

Nyt minuakin alkoi kiinnostaa, mitä ihmiset päättelisivät minusta kirjahyllyni perusteella :D

Näitä ei hyllystä löydy, mutta olen lukenut elämäkerroista viimeksi seuraavat:
Vesku.
Kata
Rakkaudella Pamela
Miika Tenkula - melankolian mestari

Lisäksi tulevaisuudessa kiinnostaisi lukea Tinzen, Mikael Persbrandtin ja Matthew Perryn elämäkerrat. Mitä sanoisitte näiden tietojen perusteella minusta?

Lähettäjä: Melissa 
Päivämäärä:   17.9.24 12:38:23

May: voisin päätellä siitä, että luet elämänkertoja, että sinua kiinnostaa erilaiset ihmiset ja elämäntyylit.

Itse en lue ollenkaan elämänkertoja, koska en ole yhtään kiinnostunut ihmisistä. Sen sijaan luen paljon historiallisia romaaneja, koska minua kiinnostaa historia. Mutta ei niin paljoa, että lukisin täysin historian tietokirjallisuutta.

Lähettäjä: Bach 
Päivämäärä:   18.9.24 22:12:46

Silta yli ikuisuuden

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   19.9.24 21:18:13

Vuosia sitten mulla oli sairaan paljon kampetta, kaverit kyseli "mitä sä teet tälle kaikelle jos joudut muuttamaan?" Joskus tokaisin että "kissa kainaloon ja viis rakkainta kirjaa, kaikki muu saa jäädä".
Tietenkin sitten miettimään mitkä on ne viisi kirjaa, ja pitäisiköhän ne sijoittaa paikkaan mistä lähtevät mukaan vaikka talo palaisi.

Matka kissan mieleen. Papalagit. Farmakologian ja toksikologian oppikirja. Maailman taiteen historia. Viidettä en muistaakseni koskaan saanut päätettyä, en kai edes halunnut.
Nuo eivät suinkaan ole parhaita lukemiani kirjoja, vaan rakkaimpia. Jostakin olen oppinut paljon, jokin liittyy tiettyyn ihmiseen, jostain muistan erään elämänvaiheen.

Eräänä hauskana iltana jupisin ystävälle "pitäisiköhän harkita uudestaan tuota Maailman taiteen historiaa, se kun ei ole mikään tiiliskivi kirjaksi, se on katulaatta, enkä ole aikoihin vilkaissutkaan". Palloteltiin vaihtoehtoja ja päädyttiin Bilteman luetteloon... mistä on tosiaan vuosien varrella ollut paljon hyötyä, liittyy muistoja ja on sitten pehmeäkantisena kätevä liikutellakin.
Minua henkilökohtaisesti huvittaa ajatus siitä, kuinka paljon ihminen muuttuukaan vuosien kuluessa kun kallis taidekirja vaihtuu juurikin työkalukatalogiin.

Lähettäjä: hummaniheippaa 
Päivämäärä:   19.9.24 21:38:55

En ole lukenut kirjoja 20 vuoteen, elikkä on varmaankin jäänyt myös parempia lukematta.
Hevoskuiskaaja jäi kaikessa kauheudessaan (inhoan väkivaltaa ja kärsimystä) ja omassa mielikuvissa mieleen.Elokuva sitten olikin sitä suurempi pettymys.

Lähettäjä: Tupla 
Päivämäärä:   19.9.24 21:38:59

Koska kyseessä on makuasia, mä yleensä kysyn ennemminkin, että mikä on toisen lempikirja. Jos en tunne kirjaa, voin kysyä tarkemmin, että minä siinä viehättää ja mistä se kertoo. Saa tosiaan hyviä lukuvinkkejä ja tutustuttua muiden näkökulmiin. Tai ihan vaan siihen, millaisesta kirjallisuudesta toinen pitää. Joskus voi löytyä yhteisiä mielenkiinnon kohteita.

M, vaihda miestä. Munkaan mies ei juuri lue, mutta kun kerroin mun lempikirjasta, hän otti siitä omatoimisesti selvää voidakseen keskustella mun kanssa siitä. Onnea on, kun on elämässä ihminen, joka on kiinnostunut toisen tekemisestä ja harrastuksista, vaikkei aina ymmärtäisikään sitä. Mun kaveri tekee käsitöitä ja sen ex ei ymmärtänyt sitä yhtään tai edes yrittänyt ymmärtää. Musta oli surullista, että hänen ex ei tajunnut kuinka taiteellisen ja lahjakkaan ihmisen kanssa oikein oli.