Lähettäjä: Ope 
Päivämäärä:   15.9.24 06:48:26

Kysyin huvikseni kasiluokkalaisilta pienen sanavarastoa koskevan tehtävän. Puhuttiin ensin lukemisesta, kirjallisuudesta ylipäätään sekä sanavarastosta ja sen kehittymisestä.

Olin kieltämättä hämmentynyt, kun yksikään ei saanut testistä täysiä pisteitä - valtaosalla jäi puolet sanoista tietämättä! Olen kiinittänyt huomiota heikkoon sanavsrastoon jo aiemmin, mutta tämä iski asian silmille totaalisesti. Ja opetan luokkaa, jossa 90% ovat kantasuomalaisia.

Kyselin näitä sanoja:
Höveli
Viheliäinen
Uhkea
Kopea
Vetovoumatekijä
Turpea
Hintelä
Kaltata

Lähettäjä: Ope 
Päivämäärä:   15.9.24 06:50:49

Muutama muukin sana oli mukana, eli nuo eivät ole kaikki.

Ja tosiaan vetovoimatekijä oli tuo yksi.

Lähettäjä: Öp 
Päivämäärä:   15.9.24 06:54:54

Höveli - huolimaton, sellainen "hällä väliä" turhan rento
Viheliäinen - ikävä, työläs, esim. viheliäinen työtehtävä
Uhkea - muodokas, upea
Kopea - suhtautuu muihin penseästi, pitää itseään muita parempana
Vetovoumatekijä - ?? Tää on vähän outo, en ihan saa kiinni ilman kontekstia että mitä tällä tarkoitat. Vetovoimaa (kiinnostusta, ihastusta) ihmisten välillä? Fysiikkaa?
Turpea - pullea, esim. paisunut jauhelihapaketti, ihmisestä ajattelisin sellaista kortisonin turvottamaa
Hintelä - hoikka ja pienikokoinen
Kaltata - tomaatit tai vaikka kukot kaltataan eli kastetaan kuumassa vedessä että kuori tai hyöhenet irtoaa paremmin

Kuis meni? Ajattelisin että kalttaaminen liittyy enemmän kotitalouteen kuin äidinkieleen ja vetovoima jäi tosiaan vähän roikkumaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.24 06:58:50

Edes yksi tuttu n.60 kantasuomalainen nainen ei ymmärtänyt kun häntä kehuttiin höveliksi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.9.24 08:05:36

^ Miten voi kehua höveliksi?

Nuorten sanavarasto on heikko. Pahin on, kun olen joutunut kantasuomalaiselle yläkoululaiselle selittämään, mikä on pusero (kontekstissa oli vielä housut ja kengät, muina puettavina).

Silti muutaman yllä listatun sanan _selittämistä_ piti itsekin vähän miettiä, vaikka kaikkia sanoja voisin itse käyttääkin. Jos sanojen selityksiä on siis kysytty kirjallisesti, en yhtään ihmettele, että sait vähän oikeita vastauksia.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   15.9.24 08:08:33

Höveli ei ole huolimaton! Höveli on avulias ja ystävällinen ihminen, joka auttaa muita pyytettömästi.

Lähettäjä: Yllätys 
Päivämäärä:   15.9.24 08:12:26

Kielitoimiston mukaan höveli tarkoittaa ystävällistä, kohteliasta ja avuliasta, mikä itselle tuli yllätyksenä, koska minulle höveli on tarkoittanut aina vähän sellaista huolimatonta ihmistä. Noista vastaavista sanoista oli juuri iltasanomissa juttu kuinka ihmiset ei tunnista sanoja ja sen testin hövelin merkitys yllätti.

Lähettäjä: Yllätys 
Päivämäärä:   15.9.24 08:14:26

*//Kyllä se täällä uudellamaalla tarkoittaa huolimatonta. Jos on esim. Höveli raha asioissaan niin se tarkoittaa ettei osaa oikein pitää raha-asioistaan huolta vaan hassaa rahaa sinne sun tänne ja käyttää sitä sen suuremmin ajattelematta.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   15.9.24 08:26:02

Höveli on Meillä päin hyväntuulinen, antelias

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.9.24 08:31:56

"Kielitoimiston mukaan höveli tarkoittaa ystävällistä, kohteliasta ja avuliasta"

Ai jestas! Mä en ole tiennyt tätä merkitystä. Ainoastaan tuon jo mainitun.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   15.9.24 08:47:16

Höveli on huolimaton, esim. tuhlailee. En ollut koskaan kuullut muuta selitystä tälle sanalle.

Lähettäjä: Oili 
Päivämäärä:   15.9.24 08:49:25

”Nuorten sanavarasto on heikko.”

Itse sanoisin että varastoa kyllä on, mutta se on kovin muuttunut. Vanhat sanat ei ole ehkä tuttuja enää, mutta niiiden tilalle on kehittynyt uusia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.24 08:52:32

” Itse sanoisin että varastoa kyllä on, mutta se on kovin muuttunut. Vanhat sanat ei ole ehkä tuttuja enää, mutta niiiden tilalle on kehittynyt uusia.”

Tämä. Voidaan meiltä aikuisilta kysellä mitä nuorten käyttämät sanat tarkoittavat ja sitten päivitellä, kun aikuisten sanavarasto on heikko :D

Kieli muuttuu ja on aina muuttunut.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   15.9.24 08:53:34

Nuoret ei taida lukea Aku Ankkaa enää tai sitten sen taso on laskenut. Siellä minä eniten olen noita sanoja nähnyt käytettävän.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.24 08:54:03

Kaltata oli ainut, mitä en tiennyt.

En käsitä, miten vetovoimatekijä voi olla vieras sana - jatkuvasti käytetty ainakin johtotasolla työelämässä, kun puhutaan esim. kunnan vetovoima- ja pitovoimatekijöistä. .

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   15.9.24 08:54:28

Meillä päinkin höveli on antelias, tuhlaileva. Kielitoimiston selitys on täysin vieras.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   15.9.24 08:55:56

Ei vaan höveli raha-asioissa jakaa rajaa ja tavaraa ympärilleen hyvyyttään. Lopputulos toki sama, ei kauan rahat omassa lompakossa pysy. Uudellamaalla on vaan todennäköisesti paljon sivistymättömiä ihmisiä.

*//Kyllä se täällä uudellamaalla tarkoittaa huolimatonta. Jos on esim. Höveli raha asioissaan niin se tarkoittaa ettei osaa oikein pitää raha-asioistaan huolta vaan hassaa rahaa sinne sun tänne ja käyttää sitä sen suuremmin ajattelematta.

Lähettäjä: o 
Päivämäärä:   15.9.24 08:59:03

"Itse sanoisin että varastoa kyllä on, mutta se on kovin muuttunut. Vanhat sanat ei ole ehkä tuttuja enää, mutta niiiden tilalle on kehittynyt uusia."

Nuorten sanavarasto on silti keskimäärin pienentynyt. Lukemista harrastava nuori hallitsee noin 60 000 sanaa, ei-lukeva 15 000. Kun lukeminen harrastuksena on vähentynyt, sanavarasto on kaventunut.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   15.9.24 09:00:09

"Lähettäjä: ,
Päivämäärä: 15.9.24 08:47:16

Höveli on huolimaton, esim. tuhlailee. En ollut koskaan kuullut muuta selitystä tälle sanalle."

Höveli on kohtelias, antelias, hyvä. Tulee ruotsin sanasta hövlig. Savossa "olkaa hyvä" = olokeepa höveli". Toki liika anteliaisuus voi koitua tuhlaamiseksikin..

Kalttamisen sekoitin jälttämiseen (esim.naurista).

Lähettäjä: Yllätys 
Päivämäärä:   15.9.24 09:00:35

.. //Murteissa on eroja eikä murre erot tee kenestäkään sivistymätöntä. Meillä päin höveli nyt vaan on aina ollut huolimattoman ja huolettoman yhdistelmä joka ei oikein osaa pitää puoliaan. Sinun murteessa se voi tarkoittaa jotain muuta, mutta se ei ole yksi ja ainoa totuus.

Lähettäjä: o 
Päivämäärä:   15.9.24 09:02:35

"Murteissa on eroja eikä murre erot tee kenestäkään sivistymätöntä.

Ei, mutta toisaalta ihminen voi tietää sanalle useita merkityksiä yhden sijaan tai yleiskielen sanalle useampia murrevastineita.

Lähettäjä: Yllätys 
Päivämäärä:   15.9.24 09:03:08

--//Mutta kuten huomaat niin murteissa on eroja. Sinun murteessa se on antelian ja kohtelias ihminen. Kaikkien murteissa näin ei ole, vaikka kuinka intettäisiin muuta.

Lähettäjä: Yllätys 
Päivämäärä:   15.9.24 09:07:08

o//Niin kuten itse totesin niin minä en tiennyt sen tarkoittavan muualla muuta ja se oli minulle uutta tietoa ja nyt ymmärrän miksi esim. Yllä tulleessa esimerkissä tapahtui väärin käsitys kahden ihmisen välillä, kun toinen kehui toista ja toinen taas ei ottanut sitä kohteliaisuutena vaan haukkua eli murre erot aiheuttivat väärin käsityksen. Sitä taas en ymmärrä miksi osa alkaa tässä inttämään, että heidän merkitys sanalle on ainoa oikea ja muut ovat tyhmiä ja sivistymättömiä, kun heille sana merkitsee muuta. Eikö tämä kerro tämän haukkujan omasta sivistyksestä, kun ei ymmärrä sanalla voivan olla monta merkitystä ja se oma ei ole ainoa oikea.

Lähettäjä: Ratkoja 
Päivämäärä:   15.9.24 09:07:50

Mulle hankalin oli tuo vetovoima tekijä. On liian uusi sana varmaankin.

Kaikki muut osaan selittää
Ja hövelin monet merkitykset voi katsoa ratkojista joka on hyvä hakupaikka
Minun murrehistoriassani sana on tarkoittanut anteliasta, lepsua ja runsaskätistä.
Mieheni taas selitti tuon avuliana ja jeesaavana.

Olen varma että tuo sana katoaa vähitellen sanavarastosta jos ei ristisanatehtäviä tee!
Suomenkieli on rikas eikä englanninväännöksiä tarvittaisi yhtään vanhoja hyviä sanoja korvaamaan. Uusillekin joku sananikkari kyllä keksisi hyvän vastineen. Vetovoimatekijälle vaan keksimään joku parempi. Nyt se viittaa johonkin fysiikkaan liikaa mielestäni.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.24 09:09:38

Kopea ja kakltata, näitä en minäkään tiedä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.24 09:22:00

Tuskin itsekään olisin ysärillä tiennyt kaltata sanaa koulussa. Nyt toki tiedän

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   15.9.24 11:17:50

"” Itse sanoisin että varastoa kyllä on, mutta se on kovin muuttunut. Vanhat sanat ei ole ehkä tuttuja enää, mutta niiiden tilalle on kehittynyt uusia.”"

Juu nuoriso osaa lyhentää sanoja yhteen tai kahteen kirjaimeen ja käyttää sanojen tilalla emojeja. Ei se ole mitään sanavarastoa!
Kyllä 30 vuotta sittenkin nuorisolla oli ihan omat sanat joita vanhemmat ei automaattisesti tiennyt mutta osattiin se normaali suomenkieli silti, nykyään sitä normaalia kieltä ei enää hallita.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.9.24 11:49:42

'"Itse sanoisin että varastoa kyllä on, mutta se on kovin muuttunut. Vanhat sanat ei ole ehkä tuttuja enää, mutta niiiden tilalle on kehittynyt uusia."

Nuorten sanavarasto on silti keskimäärin pienentynyt. Lukemista harrastava nuori hallitsee noin 60 000 sanaa, ei-lukeva 15 000. Kun lukeminen harrastuksena on vähentynyt, sanavarasto on kaventunut.'

Tämä! Ero lukevien ja ei-lukevien sanavaraston välillä on tutkimusten mukaan hurja ja siinä ei muutamat yksittäiset uudet lainasanat vielä paljoa paina.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.24 11:56:20

Tuo ei kyllä testaa sanavarastoa. Iso osa vanhoja sanoja, jotka ovat jääneet nykykielessä jo vähemmälle käytölle. Ja sitten joku karsea vetovoimatekijä, joka on vain työelämä- ja organisaatiokieltä ja joka on käytännössä vain mukahieno filleri-sana, jota joka toinen THE asiantuntija käyttää.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   15.9.24 12:05:31

Ei nuo ole mitään vanhoja sanoja ihan normaalia kieltä:D kalttaaminen on ehkä vähän sellainen spesiaalimpaa tietämystä vaativa joka ei ole nykyarjen sanastoa mutta muut kyllä on ihan normaalia sanavarastoa jota ilman et ymmärrä lauseen sisältöä jos ko sana lauseessa on. Eli et ymmärrä kieltä.

Lähettäjä: // 
Päivämäärä:   15.9.24 12:24:54

Nykyään tuntuu olevan ihan aikuistenkin keskuudessa kunnia-asia, jos ei ole elämänsä aikana lukenut pakollisten koulukirjojen lisäksi mitään muuta, joten en yhtään ihmettele, jos nuoretkaan eivät ymmärrä tavallisia sanoja tai ilmauksia (murresanoja lukuunottamatta).

Minulla on yksi tälläinen kaveri, ja kieltämättä hänen kanssaan keskusteleminen on välillä hieman raskasta, kun puolet sanoista joutuu hänelle selittämään. Enkä siis itsekään ole mikään hienojen sanojen ystävä, enkä sellaisia puheessani kauheasti viljele, mutta kun ihan perussanatkin joutuu aina avaamaan. Esimerkiksi viimeeksi jouduin selittämään sanan "tynkä", kun selitin, että hevoseni häntä jouduttiin leikkaamaan, ja nyt sillä on jäljellä enää vain pieni tynkä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.9.24 12:44:34

"Mitkä kuvassa näkyvät seikat vaikuttavat keittiöhygieniaan?"

Minun piti selittää kantasuomalaisille yläkoululaisille, mitä "seikat" tarkoittaa. Korjasin tiedostoon ja nykyään siinä lukee "asiat". Ja näin pikku hiljaa kieli köyhtyy.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   15.9.24 12:59:24

tiesin muut paitsi viimeisen.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   15.9.24 23:51:55

Hauska kysely. Ja juu, eivät nämä sanat ole mitenkään vanhentuneita! Viimeksi eilen totesin kollegalle, että aika hövelisti laitoit asiaa x annokseen.

Se, että on suppea sanavarasto ei tee normaaleista sanoista "vanhoja".

Lähettäjä: :; 
Päivämäärä:   16.9.24 00:29:36

Kalttaaminen on karvojen poisto siasta, tapahtuu kun veri on laskettu pois peitetään sika kankailla joihin kaadetaan kiehuvaa vettä muutamaan kertaan jonka jälkeen karvat irtoaa teräaseella kaapimalla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 00:41:59

Pakko sanoa, että kyllä itseänikin tavallaan hirvittää kielen köyhtyminen. Ja onhan se toki ollut nähtävillä jo aiemminkin. Ihan omassakin ikäluokassa on niitä, joiden sanavarasto tuntuu todella suppealta. Omat lapset ovat vielä pieniä, ja toivon todella, että jaksavat innostua kirjoista ja lukemisesta vielä teini-iässäkin. Olen siitä heidän kanssaan jutellutkin, että lukeminen ihan oikeasti kannattaa. Ja vaikka sillä ei ehkä ole niin vahvaa vaikutusta kuin lukemisella, olen aina pyrkinyt puhumaan lapsille samalla tavalla kuin aikuisillekin. Välillä kun kuulee, että isommillekin lapsille puhutaan todella yksinkertaisesti, ikään kuin helpotettua kieltä, niin siinähän sitä kielen köyhtymistä myös pedataan. Itse en ole karttanut hankalampiakaan sanoja pientenkään lasten kanssa, kysyvät sitten, jos eivät jotain ymmärrä.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   16.9.24 00:44:39

No en yhtään ihmettele, ettei 8.luokkalaiset noita sanoja tiedä. Noista luettelemistasi esimerkeistä vielä suurin osa adjektiiveja, ja adjektiivien merkitykset/sävyt usein vaikeampia ja abstraktimpeja verrattuna substantiiveihin ja verbeihin.
Itse olen myös ope ja olen paljon tavallisempiakin sanoja saanut oppilaille selittää. Muistan esim. että keskiverto hyvin koulussa pärjäävä kasiluokkalainen (jonka äidinkieli suomi) on kysynyt multa, mitä tarkoittaa "kylvää".

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   16.9.24 00:58:23

Jep, oikeasti?

Lähettäjä: Halpaahuvia 
Päivämäärä:   16.9.24 04:51:06

Kielen sanavaraston köyhtyminen jo sinänsä on surullista mutta vielä karseampaa on kieliopin totaali mitätöinti. Kyllä aiemmin kaikessa mediassa ja yritysten ulostuloissa pidettiin selviönä tarkistettu oikeakielisyys. Nykyään lehdissä, television tekstityksissä ym ilmeisesti kukaan ei tarkista mitä julkisuuteen laitetaan.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   16.9.24 07:00:30

Halpaahuvia, totta. Ihan viikoittain näkyy alkeellisia virheitä.

Lähettäjä: Ruuti 
Päivämäärä:   16.9.24 07:24:21

Sanavaraston köyhtyminen ja kieliopin osaamattomuus kulkevat käsi kädessä. Tämän aamun Hesarissa oli ISO otsikko:

"Huijarit muuttuvat yhä ovelimmiksi"

Tällainen on toimittajan tekemänä minusta jo aika paha moka. Jos oikolukijoita vähennetään, pitää toimittajilta itseltään vaatia parempaa osaamista.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   16.9.24 07:37:15

Höveli on kyllä minullekin antelias, runsaskätinen ja ehkä hieman lepsu, sellainen joka ilolla antaa omastaan sitä murehtimatta. Liitän erityisesti rahaan, mutta voi jaella hövelisti vaikka kehujakin. Vastakohta olisi pihi.

Uusimaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 07:38:09

Vai ihmettelee vuonna 2024 opettaja jos 8. luokkalainen ei tiedä sanaa kaltata :D

Ei ehkä tänäpäivänä kovinkaan käytetty sana. Vanhoja sanoja jää käytöstä pois ja uusia tulee tilalle kun maailma muuttuu.

Höveli tarkoittaa meilläpäin huoletonta rahankäyttäjää.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   16.9.24 07:42:09

. Kysyn huvikseni, että mikä on vastineesi sanalle kaltata? Meillä kaltattiin tomaatit ihan kotitaloudessa...

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   16.9.24 07:44:44

Ja höveli on tosiaan antelias, eli ei välttämättä liity rahaan. "Aika hövelisti laitoit tuohon punasipulia" = "Aika paljon laitoit punasipulia".

Lähettäjä: Jiu 
Päivämäärä:   16.9.24 07:45:32

Vetovoimatekijä= Jokin ominaisuus, kyky, materia tms joka vetää tai jonka uskotaan vetävän puoleensa ihmisiä. Ja yleensä kai puhutaan jonkin tapahtuman, paikkakunnan, kaupungin yhteydessä. Jollain pikkukaupungilla voi olla vetovoimatekijänä vaikka pitkät kivat hiekkarannat, tai lähellä jokin iso teollisuusalue (työpaikkoja). Joku tapahtuma jonka esiintyjälista on muutoin melko tavanomainen mutta tänä vuonna saadaankin Rolling Stones sinne.. ;)

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   16.9.24 07:58:27

Tällä kerjullakin on paikkansa selvästi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 09:08:18

Olen kaltata-sanan oppinut vasta keski-iässä täältä netistä, ei ole tullut koskaan kalttaaminen vastaan elämässä. Muuten sanavarasto on runsas, olen aina lukenut paljon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 09:30:30

Höveli --> hövlig = kohtelias. Mut toki kieli muuttuu ja kehittyy.

Lähettäjä: Sohvapöytä 
Päivämäärä:   16.9.24 13:15:40

Tyhmänä pitää kysyä, että mikä tässä on väärin:

"Huijarit muuttuvat yhä ovelimmiksi"

Pitäisikö olla ovelammiksi?

Lähettäjä: Jopasjopas 
Päivämäärä:   16.9.24 13:26:20

Kyselin myös lapsilta, tietävätkö/tuntevatko sanan pietturi. Yksikään ei tiennyt, tyhmiä ovat he.

Lähettäjä: :; 
Päivämäärä:   16.9.24 13:38:52

Hövelillä käsitetään henkilöä joka jakelee hyväntahtoisuuttaan omaisuuttaan omaisuuttaan ja vähän muutakin, auttelee muita niin että omat kärsivät. Pirkanmaa.

Lähettäjä: p 
Päivämäärä:   16.9.24 14:54:07

"Tyhmänä pitää kysyä, että mikä tässä on väärin:

"Huijarit muuttuvat yhä ovelimmiksi"

Pitäisikö olla ovelammiksi?"

Kyllä, koska ovela (ovelat) > ovelampi (ovelammat) > ovelin (ovelimmat) (suluissa monikko). Huijarit eivät voi muuttua *ovelimmiksi, koska ovelin on jo se ylin muoto. Tietysti joissakin yhteyksissä superlatiivi on mahdollinen, mutta yhä-sanan kanssa käytetään komparatiivia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 15:31:11

No en olisi tiennyt yläasteikäisenä kaltata sanaa enkä tiedä olisinko ymmärtänyt vetovoimatekijääkään.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   16.9.24 15:51:19

Kaikki muut tiesin, mutta sanaa "kaltata" en ole koskaan kuullutkaan.

Lähettäjä: Ope 
Päivämäärä:   16.9.24 18:08:16


Opetan musiikkia. Meillä oli viime keväänä tämä ohjelmistossa. Koska laulussa on paljon vaikeita vanhoja sanoja päätin, että jokaisen ryhmän kanssa käydään sanastoa läpi samalla kun laulua harjoitellaan. Oletin, että he kysyvät sanoja pelvotta, touveihin jne.. mutta ihan moni ei tiennyt mikä on pursi, mylvivä myrsky tai tyrsky.

Nyt tuulet nuo viestin jo toivat,
D7
mä purtehen astua saan,
GCG
kun laineiden laulelot soivat,
C D7 G
käyn merta mä samoamaan.
G CAm
Niin, niin, niin, niin,
D7 G
merten kun laulut ne kaikuvat;
C Am
ken, ken, ken, ken
D7 G
maalla nyt viihtyisi vaan.
GCG D7
2. Kun vinkuen mylvivi myrskyt ja synkkä on meri kuin yö,
G C G C D7 G
kun purttamme heittävät tyrskyt ja purjeissa täysi on työ,
G C AmD7 G
silloin, sil -loin tartumme innolla touveihin.
C Am D7 G
Silloin, sil -loin pelvotta sydän vain lyö.
GCG D7
3. Kun taukoaa myrsky ja taipuu taas tyyneksi ulappa tuo,
G C G C D7 G
kun maillensa aurinko vaipuu ja aavoille kultiaan luo,
GCAmD7 G
näin, näin, näin, näin laulumme raikuvi raikkahin,
C Am D7 G
meille aa -vat elohon sisällön suo.
Sanat Maija Konttinen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 18:42:16

Ope, kiitos korvamadosta :D

Lähettäjä: Kepa 
Päivämäärä:   16.9.24 18:51:37

Tosiaan, kiitos Ope. Kuuntelin viime viikolla joululauluja ja jostain syystä Spotify päätti soittaa tuon koirien laulamana. Se jäi ensin soimaannpäässä, ja juuri kun se loppui, niin...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 18:51:48

Onko pelvotta muka suomea? Mitä se tarkoittaa? Kuulostaa joltain murreversiolta sanasta pelotta.

Ja googletin, mutta ei löytynyt vastausta.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   16.9.24 20:39:26

- Suosittelen samaa sinullekin. ;)

Lähettäjä: hippo 
Päivämäärä:   16.9.24 21:23:03

Ei sanavaraston köyhyys ole pelkästään koululaisten ongelma. Olen törmännyt ihan aikuisen ikäisiin myyjiin, jotka eivät ole tunteneet sanoja paperikori ja aluspaita.

Lähettäjä: tiu 
Päivämäärä:   17.9.24 10:09:28

Piti googlata sana paperikori. Jäin miettimään tarkoitetaanko sillä roskakoria vai kierrätyspaperilaatikkoa vai kenties tulostus/piirustuspaperille varattua koria. Mutta ilmeisesti tuolla tarkoitetaan roskakoria. Näinä kierrätyksen aikoina tuntuu oudolta että paperit heitettäisiin roskakoriin.

T: muuten sanallisesti sivistynyt

Lähettäjä: vm67 
Päivämäärä:   17.9.24 11:12:09

"Itse olen myös ope ja olen paljon tavallisempiakin sanoja saanut oppilaille selittää. Muistan esim. että keskiverto hyvin koulussa pärjäävä kasiluokkalainen (jonka äidinkieli suomi) on kysynyt multa, mitä tarkoittaa "kylvää"."

Eikös näitä asioita pitäisi koulussa opettaa? Aikoinaan käytiin meidän kaupunkilaistenkin koulussa läpi maaseutujen asioita ja opittiin paljon mutta näköjään nykyään ei kouluissa opeteta mitään. Ja sitten opet ihmettelee kun oppilaat ei osaa :D Tehkää opet työnne!

Lähettäjä: o 
Päivämäärä:   17.9.24 12:03:40

"Eikös näitä asioita pitäisi koulussa opettaa? Aikoinaan käytiin meidän kaupunkilaistenkin koulussa läpi maaseutujen asioita ja opittiin paljon mutta näköjään nykyään ei kouluissa opeteta mitään. Ja sitten opet ihmettelee kun oppilaat ei osaa :D Tehkää opet työnne!"

Jos olisit yhtään lukenut uutisia, tietäisit, että useimmat opettajat tekevät kyllä parhaansa, mutta iso osa ajasta menee kurinpitoon sekä kaikenlaisiin sirkustemppuihin, että oppilaat jaksaisivat edes hetken keskittyä. Kouluissa sitä paitsi opetetaan paljonkin, mutta mikään opetus ei takaa, että kaikki oppisivat.