|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 13.9.24 14:30:32
Sain viimein varattua ajan terveyskeskukseen kun olen pari vuotta seurannut miten parta kasvaa ja hiukset tippuu ja uutena oireena kuukautiskivut on muuttuneet kummallisiksi, oletan että on munasarjoissa kystia. Haluaisin vain verikokeet että näkee onko hormonit ok, ja se tuntui ihan perustellulta toiveelta...
Heti kun varasin ajan, aloin stressata että ei tämä nyt varmaan mitään ole. On normaalia että naisilla on partakarvoja, tiedän, eikä minulla nyt kasva kuin vasta joku surkea teinipojan parta. Hiustenlähtökin on ihan normaalia pienissä määrin, ei ne tuppoina lähde, eikä ole vielä kaljua länttiä vaikka kyllä päänahka näkyykin paljon enemmän kuin 5 vuotta sitten. Ja ehkä ne kuukautiskivutkin, no, aina ne on sattunut paljon. Ei minussa mitään vikaa ole ja menen sinne vaan naurettavaksi ja pilkattavaksi kun haaskaan kallisarvoisia resursseja mielikuvitussairauksiini.
Ja tämä on aina! En mene näyttämään murtuneita luita kun kyllä minä itsekin ne teippaan kasaan, ei tämä mitään ole. En mene valittamaan kivuista vaikken voisi kävellä vaan joudun konttaamaan sängystä vessaan ja takaisin, osaan minä buranaa syödä ilman lääkärin käskyäkin eikä ne muuta anna kun ei ole todisteita kivusta edes, miettivät kuitenkin vaan että haluan kolmiolääkkeitä. Lapsena jo hoidin virtsatietulehdusoireita ja hiivatulehduksia ilman että koskaan sanoin kenellekään, ja suoristin murtuneen nenän googlattuani miten se tehdään ja kiskoin sijoiltaan menneet nivelet kuoppiinsa.
RASITTAVAA. Ei minulla ole mitään hajua siitä mistä asioista mennään lääkäriin, miten paha kipu on peruste lääkärin vaivaamiselle, ja voinko sitä paitsi olla varma että en vaan kuvittele koko juttua. Kai kun lapsena ei ketään kiinnostanut oirehdintani niin sisäistin käsityksen että valitan aina turhasta ja on paras vaan olla hiljaa.
En tiedä mitä haen, kai että pliis sanokaa joku että on ok mennä terveyskeskukseen noilla oireilla ja että ne ei pilkkaa minua ja kieltäydy tutkimasta. Jätän sheivaamatta naaman niin että näkevät edes parran ja toivon että se riittää että saan verikokeet edes?
Vertaistuki kelpaisi myös, en varmaan ole ainoa joka on tällä tavalla sekaisin. Tai jos joku osaa kertoa mistä tietää mikä on lääkäriasia ja mikä ei niin sekin olisi kiva.
|