Lähettäjä: Mu 
Päivämäärä:   17.8.24 14:38:06

Nykyään on äärimmäisen kestäviä autoja 70-luvun autoihin verrattuna.

Lähettäjä: e 
Päivämäärä:   17.8.24 14:40:24

Nykyään lajitellaan ja kierrätetään jätteet, kaatopaikkoja ei oikeastaan ole eikä muovia ihailla kuten 70-luvulla.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   17.8.24 14:42:12

Nykyään on harvinaisen nopeasti hajoavia kodinkoneita (tiskikone, pyykkikone, tv (joo ei ole kodinkone) jne). Aiemmin nämä kesti vuosikymmeniäkin ja kannatti korjauttaa, nykyään ei.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   17.8.24 14:42:50

Ja joo, meillä on yhä popcornkone 70-80- luvun taitteesta, toimii!

Lähettäjä: muistelen 
Päivämäärä:   17.8.24 14:51:31

Oikeastaan kaikki käyttötavara, elektroniikka, työkalut jne. oli huomattavasti laadukkaampaa ja kestävämpää, mutta samalla myöskin sikamaisen paljon kalliimpaa, esimerkiksi uuden telkkarin osto oli iso tapaus korkeintaan muutaman vuoden välein, niitä ei todellakaan vaihdeltu uudempaan ja kivempaan malliin kerran vuodessa. Ja TV:n korjaajia ja TV-huoltoliikkeitä oli pienissäkin kaupungeissa vähintään yksi. Kiina oli täysin tuntematon juttu yhtä pientä Brittien mandaattia lukuunottamatta ja halpatuonti- ja kertakäyttökulttuuri oli vasta tuloillaan, se näkyi vasta lähinnä halvoissa muovisissa leluissa, joissa luki "Made in Hong Kong"

Lähettäjä: kultainen nuoruus 
Päivämäärä:   17.8.24 14:56:33

70-luvun sähkövatkain kesti 30 vuotta vakituisessa käytössä. Autoja pystyi itse korjaamaan, nykyään aina huoltoon vietävä, olipa vika mikä hyvänsä. Kodinkoneita tosiaan korjattiin myös, nyt vaihdetaan uuteen, koska korjaaminen kalliimpaa. Ihmiset ompelivat vaatteita, säilöivät kellareihin syksyn satoa isoja määriä, jouluksi siivottiin talo katosta lattiaan ja komerotkin. Kouluun käveltiin tai pyöräiltiin. Kotona oli pitkään lankapuhelin, ja mustavalko-tv:kin vielä 70-luvun alkuvuosina. Koulun tekemiin retkiin ja reissuihin antoivat vanhemmat rahat lapsilleen, kun nykyään ei saa kodeista pyytää mihinkään rahaa tai edes osallistumista yhteiseen keksien tms. myyntiin, jolla katettaisiin retki. Kaikkien pitää päästä mukaan, olivatpa tehneet sen hyväksi jotain tai eivät mitään.

Lähettäjä: muistelen 
Päivämäärä:   17.8.24 14:59:32

Sotaveteraaneja oli elossa huomattavasti enemmän eivätkä he edes olleet mitään vanhuksia vaan vasta keski-ikäisiä miehiä. Monet heistä olivat myöskin tavalla tai toisella "sinne jääneitä" eli eivät varsinaisesti mitenkään kivoja tapauksia tai sellaisia joita kadulla kohdatessa pitäisit jotenkin automaattisesti sankarillisina, päinvastoin monet olivat usein alkoholismille altistavine PTSD:eineen, traumoineen ja harhoineen suorastaan ympäristölle vaarallisia. Vielä 70-luvun alussa suurimman osan Helsingin narkeista muodostivat veteraanit, jotka olivat sota-aikana jääneet koukkuun joko taistelupillereistä tai sitten kenttäsairaalan morfiinista ja muista tropeista. Hippiliikkeen ja uuden aallon tuoma "huvin vuoksi" huumeiden käyttö ja kauppa oli vasta aluillaan.

Lähettäjä: Mummo 
Päivämäärä:   17.8.24 16:33:50

Edellä oli puhetta sotaveteraaneista. On vaikea käsittää että vuonna 1970 sodan päättymisestä oli vain 36 vuotta. Eli tähän päivään suhteutettuna yhtä pitkä aika kuin tästä vuoteen 1988, mikä näin mummon näkökulmasta oli ihan äskettäin.

Lähettäjä: trap 
Päivämäärä:   17.8.24 16:41:00

70-luvulla oli laihemmat lapsetkin, johtuen siitäkin että joutui ihan itse liikkumaan paikasta toiseen. Ulkona vietettiin leikkien enemmän aikaa, eikä kännyköitäkään ollut.

Jos jotain sovittiin niin se pidettiin, nykyisin on aivan liian helppoa heittää viesti ettei ehdikään.

Kodinkoneet oli kalliita, osamaksulla niitä ostettiin. Telkkarikin maksoi hunajata.
Vanhoja koneita korjattiin, ne eivät olleet kertakäyttökamaa.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   17.8.24 16:51:21

70 luvulla soitettiin lankapuhelimella " Saisko Marjan puhelimeen". Vanhemmat muistutti ettei niin pitkiä puheluita...
Soiteltiin c kasetteja ja valokuvattiin filmille Kateltiin dioja.
Radiosta nauhoitettiin hittejä ja piti olla tarkka että nauhoitus alkaa ja loppuu oikeasta kohdasta.

Lähettäjä: u 
Päivämäärä:   17.8.24 16:53:55

"Soiteltiin c kasetteja ja valokuvattiin filmille Kateltiin dioja."

Isäni harrastaa dioja edelleen. Hän kertoi, että kun hän oli ehdottanut diojen katselua, niin veljeni avovaimo (90-luvulla syntynyt) oli ihmetellen kysynyt, mitä se tarkoittaa. :D Tosin hän ei myöskään tiennyt, mitä tehdään pannumyssyllä.

Lähettäjä: soukki 
Päivämäärä:   17.8.24 16:59:29

Tähän väliin vitsi: Tiedätkö, mikä on heijastekuvahevonen?

Diakoni!!! HAHAHAHA

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   17.8.24 17:29:37

Nykyään kaikki elektroniikka, kodin koneet, vaatteet kestää vähemmän aikaa. Autot ruostuu ja hajoaa nopeammin

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   17.8.24 18:10:31

Kesällä 1976 ihailtiin Lasse Vireniä ja Nadia Comanecia Montrealin olympiakisoissa ja kuunneltiin Freemanin Ajetaan tandemilla. Se tuli radion rinnakkaisohjelma-kanavalta monta kertaa päivässä, muttei kuitenkaan tarpeeksi, kun piti ostaa vielä singlenä. Suomessa radiokanavia oli olemassa vain Yleisradion yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma.

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   17.8.24 18:16:57

Televisiossa kaksi kanavaa ja ohjelmaa ei todellakaan tullut 24/7 vaan ohjelmat alkoi lastenohjelmilla noin viiden aikoja ja loppuivat ennen puoltayötä. Muun ajan näkyi vain virityskuva.

Vaatteet ja kodinkoneet oli melkolailla järjestään Made In Finland ja kestivät pitkään.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   17.8.24 20:03:29

Tarkoittaako otsikko että mitä samoja asioita on nyt kuin 70-luvulla?

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   18.8.24 01:00:40

Hullua miten nää kaikki kuvaukset sopivat myös omaan nuoruuteeni ysärin alkuun poislukien veteraanien ikä.

Lähettäjä: muistelen 
Päivämäärä:   18.8.24 01:14:14

Totta, niin ne osiltaan sopivatkin, mutta me jotka olemme eläneet nuo molemmat vuosikymmenet huomaamme kyllä selkeän eron niiden välillä. Itse sanoisin että ysäri oli ensimmäinen "moderni" vuosikymmen;täblokki oli historiaa, internet löi kunnolla läpi, matkustaminen halpeni ihan roppakaupalla ja matkapuhelimet (joilla ei voinut vielä muuta kuin soittaa ja tekstata) tulivat yleiseen käyttöön.

Ja minä myöskin käsitin tämän topan niin että mitä oli 70-luvulla vs. mitä on nyt. Eli enemmänkin sellaisia asioita joita löytyy molemmista, mutta jotenkin eri muodossa.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   18.8.24 01:17:12

Joo no ysärin alku ja loppu on keskenään aivan eri maailmasta. Vaikka ei tämä nyt topicin varsinaiseen aiheeseen liittynytkään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.8.24 06:27:06

70-luvulla maksettiin shekillä ja pankkiin mentiin maksamaan laskuja ja merkkamaan vuoden alussa korot.
Aivan vuosikymmenen alussa palkka maksettiin käteisenä ruskeassa kirjekuoressa, tilinauha oli sellainen kapea nauha.

Lähettäjä: g 
Päivämäärä:   18.8.24 06:47:08

Oli autot ainakin helpompi korjata, jos oli tavallinen merkki. Ladan korjaukseen tarvittiin "sirppi ja vasara", mutta meisselillä ja jakoavaimella pärjäsi pitkään.

Urheilussa Suomi pärjäsi, vaikka USA ja Neuvostoliitto olivat mukana kisoissa. Dopingtestit olivat sen verran kehnoja, että eivät paljon haitanneet ainakaan noita mainittuja suurmaita.

Maksaminen oli aivan toisenlaista ja olen minäkin saanut sillä vuosikymmenellä muutaman tilin käteisenä. Valtio käytti vain Postipankkia ja olihan se hyvä, kun posti ja pankki oli melkein joka kylässä. Suurella osalla suomalaisista olikin Postipankin asiakkuus, vaikka muuten käytti muuta pankkia. Minunkin piti antaa omalle pankille valtakirja, että siirsivät tilit aina suoraan Postipankista sinne.

Lähettäjä: VM.-63 
Päivämäärä:   18.8.24 07:04:29

Käytiin ravintolassa vain Äitienpäivänä, ainakin pikkukaupungin työväenperheessä. Syötiin perusruokia, itse laitettuna. Keittoja, laatikoita, patoja, soosseja. Karkkia ja jäätelöä harvoin ja pakkaukset pienempiä. Merkkifarkut - Leet, Beaversit, Lois:it- oli kova juttu. En muista, että kukaan teini olisi värjännyt hiuksia. Koulubileillä eli Consuilla kerättiin rahaa luokkaretkeen. Laiskat ja oppimishäiriöiset jäi luokalle. Ysi -luokalla meille tuli viisi tuplaajaa! Oppikoulussa piti perheen maksaa lukukausimaksut, ruoka ja kirjat. Onneksi tuli peruskoulu. Ratsastustunneille pääsin, kun tienasin itse rahat ilmaislehtiä ja mainoksia jakamalla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.8.24 07:24:55

Kaikenlainen yrittäminen oli vapaampaa. Itse möin 12-vuotiaana itsekasvattamiani kasviksia ja kukkia kaupungin baareissä ja myymälöissä. Nykyään tämän kieltäisi ensinnäkin lapsityövoiman kielto ja hygienialait ja vaikeudet maksaa ja verotusvaatimukset.

Ansaituilla rahoilla kävin ratsatamassa, tunti maksoi 5markkaa ja matka polkaistiin pyörällä (6Km)

Lähettäjä: valinta 
Päivämäärä:   18.8.24 07:25:17

Oppikoulu oli tosiaan maksullinen, vanhemmat maksoivat lukukausimaksut, ruokailut ja kaikki opiskelutarvikkeet. Hiuksia värjättiin kyllä, itsellänikin oli välillä punaiset ja välillä mustat hiukset. Merkkifarkut käytiin ostamassa aina Helsingistä. Ratsastukoulussa kävin minä ja muutama kavereistani ratsastutunneilla ja muutenkin olin paljon tallilla vapaa-aikanani. Isossa ratsastuskoulussa sen aikaisen mittapuun mukaan oli ammattitaitoiset opettajat, tallimestari, joka hoiti tallin, ja oli kunnolliset koulutetut hevoset. Ratsastustunti maksoi 10 markkaa. Kesämökit taisivat olla pääsääntöisesti sähköttömiä ja kantoveden varassa. Matot pestiin järvessä mäntysaippualla, astiat käsin järvivedellä ja myös mökkipyykit. Jos tuli asiaa kaupunkiin, piti mennä soittamaan lankapuhelimella sukulaisten luota maalaistalosta, josta haettiin myös kannulla maitoa omatekoista viiliä varten.