Lähettäjä: apuja
Päivämäärä: 7.8.24 16:52:08
Jouduin olemaan nuorena pitkään tekemisissä henkilön, sanotaan vaikka Taavi, kanssa joka oli hyvin kontrolloiva ja hallitseva. Myös taloudellisesti. Omia mielipiteitä sai sanoa mutta niillä ei ollut väliä, ja minut painettiin alempaan asemaan. Jos sieltä yritin nousta ja olla omatoiminen minut painettiin takaisin alas. Usein raivoamalla, joten opin olemaan hiljaa, kulkemaan muiden varjona ja tekemään mitä sanotaan. Tätä ennen olin ollut ihan normaalisti itsenäinen ja pidin huolta omista ja myös muidenkin asioista.
Nyt kuulen muualta, kuinka se oli hyvä asia, että Taavi on pitänyt minusta huolta kun olen ollut niin avuton. Ja millainen reppana nyt olenkaan kun Taavi ei olekaan kanssani ja suojelemassa minua kaikelta maailman pahalta. Taavi oli juuri oikea henkilö minun avukseni.
Itse vihasin tätä asetelmaa ihmissuhteessa, mutta elämäntilanne siihen aikanaan pakotti, nyt olen onnistunut siitä erkaantumaan ja oloni on paljon parempi mutta ajoittain nousee todella ikäviä tunteita pintaan joiden käsittely vaikeaa. Vinkkejä?
|