Lähettäjä: Mikä syynä? 
Päivämäärä:   6.8.24 16:28:26

Ollaan kaverin kanssa ihmetelty ilmiötä kotona asuva täysikäinen lapsi. Täälläkin on ollut joskus kommenteissa näitä aikuisia ihmisiä, jotka asuvat edelleen kotonaan.

Miksi aikuinen haluaa tuollaista? Mikä normaali itsenäistymisvaihe on jäänyt välistä ja miksi? Vai vanhemmat paaponeet niin ettei uskalla tehdä mitään (kuten muuttaa omilleen) kun ei ole mitään saanut tehdä, ettei vaan sitä ja tätä ja kamala sentään? Missä vaiheessa tästä on tullut "normaalia"? Omassa nuoruudessa ysärillä kotonaan asuva parikymppinen saati vanhempi mies (tai nainenkaan, mutta varsinkaan mies) ei olisi kovin helposti saanut seurustelukumppania, ymmärrettävistä syistä (vanhempien luona ja kanssa asuminen) ja myös siksi, että hänestä tuli vaikutelma "lapseksi jääneestä", jotenkin sosiaalisesti oudosta, joka ei pysty tai halua itsenäistyä vaikka on aikuinen.

Jotenkin itsestäkin tuntuisi oudolta, jos esim. 25-v aikuinen lapsi haluaisi asua kotona eikä kokisi tarvetta tai halua itsenäistyä, kun samaan aikaan ikätoverit ovat asuneet jo kauan omillaan tai avo/avioliitossa ja monet ovat perustamassa perhettä valmistuttuaan ja töihin päästyään. Tästä poikkeuksena tietenkin maalla asuvat tilanjatkajat, mutta silloin puhutaan muutenkin erilaisesta asumistyylistä kuin jossakin taajamaomakotitalossa, rivarissa saati kerrostalossa ja asumisen syykin on selvä, työ tilalla ja tilanjatkaminen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 16:34:08

Itse asuin opiskelujen ajan kotona, vaikka olin jo aiemmin asunut omillani. Ihan itsenäistä elämää elin, eikä vanhemmat paaponeet tai holhonneet menoja. Tuli halvemmaksi, meillä oli paljon tilaa ja hevoset omassa pihassa.

Jos en töiden takia joutuisi asumaan eri paikkakunnalla niin voisin mielelläni edelleen omien lastenkin ja puolisoni kanssa asua vähintään samassa pihapiirissä perheeni kanssa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 16:35:34

En halunnut asua kotona, mutta vanhempani olivat niin tehokkaasti murskanneet itsetuntoni ja saaneet minut sellaiseen opitun avuttomuuden tilaan, etten nähnyt mitään mahdollisuutta päästä sieltä pois. Todella uskoin että tulen mätänemään lopun elämääni siinä huoneessa, onneksi olin väärässä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 16:40:29

Todennäköisesti se, että vanhemmat tekevät kaiken valmiiksi ja kaikesta varoitellaan. Ennen lapset saivat kulkea koulu- ja harrastusmatkat itsekseen tai kavereiden kanssa, nykyään kuskataan ovelta ovelle autolla (ja se näkyy, myös painossa). Jos koulussa tulee jotakin kärhämää, vanhemmat ryntäävät selvittämään asiaa. Jos oppilaiden olisi tarkoitus myydä jotakin esim. luokan reissun vuoksi, vanhemmat ottavat myytävät töihin ja pakottavat työkaverit ostamaan. Jos tarvitaan tet-paikkaa, vanhemmat hankkivat sen. Kun nuori hakee kesätyötä, vanhemmat soittelevat firmoihin ja menevät mukaan haastatteluun.

Mitä luulet tuollaisella tulevan tulokseksi? Itsenäisiä, aloitteellisia ja aikaansaavia nuoria ja aikuisiako? Nämä asiat tehtiin vielä viime vuosituhannella itse. Silloin myös uskallettiin puhua puhelimessa eikä oltu kauhuissaan kun käteen liimattu puhelin soi, uskallettiin kertoa asiansa ihmisille ilman että ahdistuttiin ja jos tungoksessa joku meni ohi "liian läheltä", ymmärrettiin että se johtui tungoksesta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 16:40:44

Jotkut ovat niin toistaitoista etteivät kykene omatoimiseen asumiseen.

Lähettäjä: Yksi näkökulma 
Päivämäärä:   6.8.24 16:42:09

Pikkusiskoni (23v) muutti taas vanhempiemme luo lapsuudenkotiimme, koska äidilläni on muistisairaus ja isä fyysisesti huonossa kunnossa ja he tarvitsevat apua. Iso talo jossa asuvat eri päädyissä, mutta saman katon alla silti.

Lähettäjä: Yksi näkökulma 
Päivämäärä:   6.8.24 16:45:01

Ja pakko vielä lisätä, että ainakin oma siskoni on ihan ns normaaliksi ihmiseksi kasvanut, sosiaaliset taidot omaava työssä käyvä aikuinen järjestelystä huolimatta :D

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   6.8.24 16:45:54

Jos ei koskaan vaadita mitään, ei tarvitse ottaa huomioon muita kuin itsensä, on vain oikeuksia eikä velvollisuuksia ja mitään mitä ei halua tehdä, ei tarvitse tehdä, niin sehän siitä seuraa. Kun on pidetty maailmannapana kotona niin sinnehän se on jäätävä, koska muualla ei olla kaikkien ihmisten maailmannapoja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 16:46:36

"Pikkusiskoni (23v) muutti taas vanhempiemme luo lapsuudenkotiimme, koska äidilläni on muistisairaus ja isä fyysisesti huonossa kunnossa ja he tarvitsevat apua. Iso talo jossa asuvat eri päädyissä, mutta saman katon alla silti."

Tämä on eri asia kuin ne +20-30-vuotiaat jotka asuvat terveiden, töissä käyvien vanhempiensa nurkissa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 16:46:51

Tuo on eriasia, monesti nämä aikuisvauvat tulevat valmiiseen ruokapöytään, pyykit pestään.
Jos ei ole valmista ruokaa niin roiskeläppä mikroon ja limua kyytipojaksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 16:49:32

Pakko ihmetellä miksi jaksat jankata samaa asiaa säännöllisesti noin viikon välein? :D

Lähettäjä: Mikä syynä? 
Päivämäärä:   6.8.24 16:49:44

"Pikkusiskoni (23v) muutti taas vanhempiemme luo lapsuudenkotiimme"

Se on eri asia, koska hän on asunut myös omillaan ja takaisin muuttoon on myös todella hyvä, ymmärrettävä ja arvostettava syy. Tarkoitin niitä, jotka ovat aikuisia ja jatkuvasti asuvat kotonaan ilman mitään oikeaa syytä. Voidaan jopa käydä töissä, mutta omilleen ei muuteta.

Lähettäjä: Piki 
Päivämäärä:   6.8.24 16:51:15

Monissa maissahan se on ihan normaali tapa, että asutaan opiskelujen ajan kotona vielä täysi-ikäisenäkin

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 16:53:27

Mitä väliä? Miksi teidän persttä kutittaa missä kukakin asuu tai kuinka paljon vanhemmat paapoo. Kateutta kenties?

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   6.8.24 16:55:07

"Pakko ihmetellä miksi jaksat jankata samaa asiaa säännöllisesti noin viikon välein? :D"

Pakko ihmetellä miksi se sinua häiritsee jos ihmiset ihmettelevät omituisia asioita. Aina kaikenlainen kummallinen normista poikkeava on herättänyt hämmästelyä ja ihmettelyä. Kyllä minäkin ihmettelisin jos esim. työkaveriksi tulisi koulutettu 3-kymppinen ihminen, joka asuisi edelleen lapsuudenkodissaan työssäkäyvien vanhempiensa kanssa, omassa huoneessaan tai työkaveri kertoisi aikuisesta kotona asuvasta lapsestaan ihmetellen, miksei tämä löydä seurustelukumppania vaikka on niin kunnollinenkin.

Lähettäjä: No se 
Päivämäärä:   6.8.24 16:58:06

"Kateutta kenties?"

Kyllä. Jokainen yli 20-vuotias haluaa asua vanhempien luona ja viedä 3-kymppisen "poika"ystävän (kunhan on valinnut parhaimman lukuisista ehdokkaista) omaan huoneeseensa. Sinä sen sanoit.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   6.8.24 16:58:18

Jos opiskelee omassa kotikaupungissa, niin pitkän pennin säästää, jos on hyvät välit vanhempiin, ja voi asua heidän kanssaan vaikka osan opiskeluajasta. Sen sijaan että maksaisi itsensä kipeäksi soluasumisesta tai kaukana koululta olevasta yksiöstä.

Itse asuin ensimmäisen opiskeluvuoden vanhempien luona ja sitten heidän omistamassaan asunnossa, kunnes valmistuin. Minusta tuli ihan kunnollinen, itsenäinen, työssäkäyvä parisuhteessa elävä ihminen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 17:01:02

"Monissa maissahan se on ihan normaali tapa, että asutaan opiskelujen ajan kotona vielä täysi-ikäisenäkin"

No nyt ollaan kuitenkin Suomessa, ei "monissa maissa" ja asioita normitetaan sen kyseisen maan ja kulttuurin mukaan. Ovatko myös muunkinlaiset ns. poikkeavat käytännöt hyväksyttäviä, koska "monissa maissa" ne ovat?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 17:03:44

"Itse asuin ensimmäisen opiskeluvuoden vanhempien luona ja sitten heidän omistamassaan asunnossa, kunnes valmistuin. Minusta tuli ihan kunnollinen, itsenäinen, työssäkäyvä parisuhteessa elävä ihminen."

Sinähän asuit omillasi=omassa taloudessa vaikka asunto olikin vanhempiesi omistama. Eri asia kuin että olisit asunut vanhempiesi kanssa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 17:06:17

Oletko tullut ajatelleeksi että aika moni ikääntyvä omakotitaloasuja ei yksinkertaisesti enää pärjää yksin mutta ei halua kotoaan muuttaakaan?

Iso omakotitalo jossa lääniä, etkö tosiaan tajua miksi aikuinen lapsi asuu ikääntyneen vanhemman kanssa?

En tiedä yhtään 25-vuotiasta joka asuisi vaikka nuoren 45-vuotiaan vanhempansa kanssa kerrostalossa mutta maalla pelkästään omassa pitäjässä on kolme aikuinen lapsi - vanhus taloutta ja pari sellaista jossa on aikuinen laps puolison kanssa muuttaneet lapsuudenkotiin vanhuksensa kanssa.

Näissä mitään maataloutta tai tilan jatkamista ole.

Kyseessä kun ihan tavan okt-asumista.

Yrittää itse lähempänä kahdeksaakymppiä asua yksin isossa huushollissa niin huomaat. Se on eri asia periä mätä lapsuudenkoti jota mummot ja papat jaksaneet hoitaa kun asua saman katon alla ja huoltaa maita ja sitä omaa vanhusta samaan aikaan.

Lähettäjä: mustikka 
Päivämäärä:   6.8.24 17:08:07

Mun hyvä ystävä asui 20 vuotiaaksi vanhempiensa luona, säästi rahaa siten. Ihan tavallinen, sosiaalinen, mukava jne ihminen ja hänestä tuli oikein hyvin pärjäävä tyyppi.

Lähettäjä: o 
Päivämäärä:   6.8.24 17:12:38

Eihän se normaalia ole.

"”Jos itsenäistyminen jää tekemättä tai kesken, se saattaa näkyä esimerkiksi siinä, että nuoren voi olla vaikea muuttaa pois kotoa,” Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Elina Komulainen kertoo. Mitä pidempään nuoren itsenäistyminen ja irtaantuminen omista vanhemmistaan kestää, sitä vaikeampaa kotoa poismuutto saattaa olla."

https://ruuhkavuodet.fi/2024/03/10/mita-tehda-aikuinen-lapsi-ei-itsenaisty/

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   6.8.24 17:17:24

”Mun hyvä ystävä asui 20 vuotiaaksi vanhempiensa luona, säästi rahaa siten”

Tämä on minusta ihan normaalia. En ihmettele, jos joku 22 tai 23-vuotias asuu vanhemmillaan. Yli 25 vuotias on jo sitten eri juttu.

Lähettäjä: Mikä syynä? 
Päivämäärä:   6.8.24 17:18:15

"Oletko tullut ajatelleeksi että aika moni ikääntyvä omakotitaloasuja ei yksinkertaisesti enää pärjää yksin mutta ei halua kotoaan muuttaakaan?

Iso omakotitalo jossa lääniä, etkö tosiaan tajua miksi aikuinen lapsi asuu ikääntyneen vanhemman kanssa?

Yrittää itse lähempänä kahdeksaakymppiä asua yksin isossa huushollissa"

Niin että ajattelit monellakin 8-kymppisellä olevan 2-3-kymppisiä lapsia?????? Vai että on ihan normaalia, että 5-kymppinen lapsi on aina asunut lapsuudenkodissaan?

Kai sinä nyt ymmärrät, mitä eroa on AINA kotona asuneella aikuisella lapsella ja esim. keski-ikäisenä mahdollisesti oman perheensä kanssa vanhempiensa luo samaan isoon taloon tai pihapiiriin muuttavalla aikuisella, joka on asunut sitä ennen omillaan normaalia sosiaalista ja muuta elämää viettäen?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 17:20:12

Niin se on ok pohtia asioita mutta että miksi suunnilleen sen viikon välein? Voisitko jotenkin tallettaa vaikka tämän ketjun ja taas kysella sen viikon päästä uudestaan niin muistuu mieleen vastauksetkin :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 17:22:23

Kyllä sietääkin olla kateellinen 25-vuotiaalle lapamadolle, joka ei millään tasolla edes yritä itsenäistyä. Kaikki tulee valmiina, mitään ei tarvitse yrittää. Tällaisia tossuja Suomi kaipaa lisää!

Kateus-kortti ei vaan toimi kaikkiin asioihin.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   6.8.24 17:22:31

Mä olin 22 kun muutin pois kotoa, silloisen poikaystävän kanssa yhteen (nykyinen mies). Helsingissä kun ei opiskelijan tuloilla olis sillon saanu kun jonkun solukämpän.

Tuttavaperheessä asuu kolmesta pojasta kaksi edelleen kotona, pojat syntyneet -79 ja -86. Ja voi kyllä joka kerta tätä äimistellään kun vanhempieni kanssa aiheesta puhutaan. Molemmat pojat aloittaneet jotain ammattikouluja ja jättäneet kesken. Kai toinen oli joskus jossain työkkärin kautta tms. Omakotitalossa asuvat mutta ei mikään iso talo.

Kyllähän se on vanhempien tehtävä myös potkaista ne lapset jossain vaiheessa pihalle. Tässä mun tuttavaperheessähän tätä ei ole tehty vaan on annettu lasten lopettaa koulut, olla menemättä töihin tmv ottamasta vastuuta omasta elämästään ja toimeentulosta. Ja ei en usko hetkeäkään että nämä olisivat kuumaa kamaa sinkkumarkkinoilla :D Molemmat pojat oli lapsuudessa ihan normaaleja ja ei mitään ”vajaaälyisiä” tms.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 17:26:55

Mieluummin yhteiskunnan tuella vuokrakämppään vaikka voisi vanhempien kanssakin asua. Näin sitä säästetään verovaroja.

Lähettäjä: roo 
Päivämäärä:   6.8.24 17:30:25

Jo on paljon puolustelua ja normaalina pitämisvaatimusta asiassa, joka ei ole normaalia eikä kehityspsykologisesti kuulukaan olla.

Jos teillä on tai olisi lapsia, olisitteko tyytyväisiä jos he eivät haluaisi muuttaa kotoa vaan asustelisivat edelleen omassa huoneessaan 3-kymppisinä? Kun sukulaisten, työkavereiden ja kavereiden samanikäiset lapset avioituisivat, ottaisivat asuntolainaa ja hankkisivat lapsia? Ei tuntuisi yhtään oudolta?

Omassa nuoruudessa yli 20-vuotiaan kotona asumista todellakin ihmeteltiin. Lukion jälkeen myös ne maalaiset, joilla oli tilaa ja isoa taloa, muuttivat omilleen koska itsenäistymishalu nyt vähän kuin kuuluu asiaan normaalisti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 17:30:56

Taas huomataan että vika on joko liian lepsuissa vanhemmissa tai vaan sysipaskoissa lapsissa. Olen ainoa joka on kertonut omakohtaisesta kokemuksesta, ja kyllä minulla oli vanhemmat jotka ei vitsaa säästelleet ja itsellä valtava halu päästä pois sieltä, kuka nyt haluaisi olla pahoinpideltävänä. Mutta pitäkää vaan kuvitelmanne :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 17:33:25

"Mieluummin yhteiskunnan tuella vuokrakämppään vaikka voisi vanhempien kanssakin asua. Näin sitä säästetään verovaroja."

No ihmiset yleensä tekevät töitä ja/tai opiskelevat, mutta toki jos vaihtoehdot ovat vain yhteiskunnan tuki tai kotona asuminen niin onhan se silloin sellaisen kohdalla ymmärrettävää.

Lähettäjä: Prefect 
Päivämäärä:   6.8.24 17:36:03

Odotapa vaan kun sinä ja kaverisi pääsevät ensimmäistä kertaa ulkomaille, kyllä siinä on sitten ihmeteltävää.
Minäkin olen miettinyt, että mikä normaali kehityksen itsenäistymisvaihe on jäänyt väliin koko Espanjalla ja Portugalilla :D Hyvähän se on oppia lisää ja nyt aikuisena oppia näitä juttuja.

Lähettäjä: Janna 
Päivämäärä:   6.8.24 17:36:15

Tuntuu turhalta edes yrittää avata tätä asiaa, koska meidän koko elämänkatsomus on aivan erilainen. Näkemykset eroavat niin paljon, että emme tule ymmärtämään toisiamme. Tästä tulisi niin pitkä romaani, että en jaksa kirjoittaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 17:37:02

Yhteiskunta tukee niitä omassa kämpässä asuvia opiskelijoita melkoisesti enemmän kuin vanhempien kanssa asuvia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 17:40:35

Jos asia ilmeisesti usein pohdituttaa niin kerro meille siitä tietystä tuntemastasi ihmisesta niin voidaan yhdessä miettiä?

Kun nuori aikuinen asuu kotona niin syitä on esimerkiksi

-säästäminen. Varsinkin nuorena järkevää säästää kuin ottaa isot opintolainat. 4v opinnot = 40 000 euron laina. Nuoren kotona asuminen ei millään estä sosiaalista elämää. Voi viettää öitä poikkiksella/tyttiksellä ja juhlia ihan miten haluaa. Ei ne bileet kotona ole

-omat terveysongelmat. Nykyään on paljon erityisesti mielenterveysongelmia. Onko tässä tarkoitus pilkata mielenterveyden ongelmista kärsiviä nuoria? Kuulostaa aloituksesi siltä.

-vanhemman terveysongelmat. Ei ole yksi eikä kaksi nuorta jotka joutuu katsomaan vanhempansa perään. Vanhemmilla on myös mielenterveysongelmia, alkoholismia, hoitamattomia sairauksia, mahdollisesti nuorempia sisaruksia joiden perään pitää katsoa. Tietäisit vain kuinka moni nuori on talouden pikkuäiti/isä. Näitä vain ei kukaan tiedä kun ei kukaan huutele vaikeista tilanteista.

-mahdollisesti lemmikki. Opiskelijakaveri asui läpi yliopiston lapsuudenkodissaan koska ei saanut isoja koiriaan järkevänhintaisiin opiskelija-asuntoihin ja haukkuivat yksinjäätyään

-oma perhe lähellä luo turvaa. Kaikki eivät halua puolisoa tai lasta ja on ikävä muuttaa yksin. Oliko tarkoitus tätä pilkata myös?

Lähettäjä: Prefect 
Päivämäärä:   6.8.24 17:40:39

Lähettäjä: roo
Päivämäärä: 6.8.24 17:30:25

Jo on paljon puolustelua ja normaalina pitämisvaatimusta asiassa, joka ei ole normaalia eikä kehityspsykologisesti kuulukaan olla.

^ Mielenkiintoista aina kehitykseen vetoaminen, kun tosiaan vaikka Espanjassa on normi, ettei omilleen muuteta ennen kolmekymppisiä vaikka se olisikin mahdollista. Kyseessä ei ole normaali kehitys, vaan kulttuurinen paine ja yhteiskuntanormit, jotka meillä nyt ovat valtavasti muusta maailmasta poikkeavia siinä että täällä on normaalia potkia lapset 18- vuotiaina.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 17:43:37

Koska elämä on lyhyt. Minulla on hyvät välit vanhempieni kanssa, enkä häpeä asua heidän kanssaan. Olen onnellinen näin, niin onko muiden mielipiteillä väliä? Vanhemmat myös pitävät tästä järjestelystä. Toinen vaihtoehto olisi kallis yksiö kaupungissa, mielummin asun maalla luonnossa. Olen aivan normaali terve nuori nainen. Ei ole mielenterveysongelmia. Ja kyllä vanhempani ovat myös aivan täysissä voimissaan.

Sosiaalinen paine ei vaikuta minuun. Elän kuten haluan, en välitä muiden mielipiteistä. Elämäni paras päätös.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   6.8.24 17:44:01

No mä toivon, että esikoinen asuu aika pitkään kotona, vaikka on jo 20. Meillä tilanne se, että jäin leskeksi neljä vuotta sitten ja lapset omistaa talosta puolet, jonka isältään perivät. Mulla ei ole rahaa lunastaa tätä puolikasta, ja on ollut ihanaa että ei ole tarvinnut tästä vielä pois muuttaa, kun kuopus on nyt yläasteikäinen. Kun kuopus on täysi-ikäinen, niin sitten talo menee tietenkin myyntiin.

Lähettäjä: Kateellinen 
Päivämäärä:   6.8.24 17:44:12

Joo, olen kateellinen. Itse muutin jo alaikäisenä omilleni kun kotiolot oli mitä oli. Olisihan se kiva ollut jos olisi ollut tukiverkko, seurauksena nyt aikuisena mielenterveys rakoilee kun lapsuudessa ja nuoruudessa on joutunut kokemaan mm. turvattomuuden tunnetta.

Luulisin ettei niitä lapsia tarvitse ”potkaista” pois, eikö niitä voi myös rohkaista itse itsenäistymään? Ei kotona asumisen tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki tehdään valmiiksi eteen. Puolisoni asui päälle parikymppiseksi vanhempiensa kanssa, ja osallistui tietenkin taloudessa osaltaan töihin. Nykyäänkin auttavat vanhempiensa kanssa toisiaan puolin ja toisin, asia mitä minun on ollut vaikea oppia ymmärtämään kun itse olen joutunut oppimaan pärjäämään yksin ja siksi on vaikeakin ottaa vastaan muitten apua.

Lähettäjä: jeps 
Päivämäärä:   6.8.24 17:44:28

Nimimerkki Prefect sen tuossa hyvin sanoi mitä tavallaan olin itsekin kommentoimassa. Lisäksi Suomessa hyvin monet muuttaa omilleen jo alle 18 vuotiainakin.

Lähettäjä: Kolikon toinen puo 
Päivämäärä:   6.8.24 17:46:16

Asiasta innostuneena heitän vastakysymyksen, että miksi jotkut lähtee kotoa noin 16 vuotiaita ovet paukkuen?
Kännätäänö siellä kotona vai onko vaan liikaa sääntöjä ollut?

Yhteiskunnan rahoilla vuokrsluukkuun ja elämäntaito ja elämänhallinta täysi nolla.

Mutta kyllä tuonkin koheltamisen on yhteiskunta joutunut maksamaan. Ja on oltu ihan hlvetin aikuisia ;D

Lähettäjä: Prefect 
Päivämäärä:   6.8.24 17:46:53


Lähettäjä: -
Päivämäärä: 6.8.24 17:43:37

Koska elämä on lyhyt. Minulla on hyvät välit vanhempieni kanssa, enkä häpeä asua heidän kanssaan. Olen onnellinen näin, niin onko muiden mielipiteillä väliä? Vanhemmat myös pitävät tästä järjestelystä. Toinen vaihtoehto olisi kallis yksiö kaupungissa, mielummin asun maalla luonnossa. Olen aivan normaali terve nuori nainen. Ei ole mielenterveysongelmia. Ja kyllä vanhempani ovat myös aivan täysissä voimissaan.

Sosiaalinen paine ei vaikuta minuun. Elän kuten haluan, en välitä muiden mielipiteistä. Elämäni paras päätös.

^ Just noin pitääkin ajatella. Hyvä sä!

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   6.8.24 17:48:43

” Lisäksi Suomessa hyvin monet muuttaa omilleen jo alle 18 vuotiainakin.”

Ja tästä ollaan oikein ylpeitä. Sitten ihmetellään kun on yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia ja kaikki sosiaalinen kanssakäyminen pelottaa.

Lähettäjä: noh 
Päivämäärä:   6.8.24 17:51:33

Minusta olennaista on se, haluako aikuinen lapsi edes muuttaa omilleen. Jos haluaa, mutta se on mahdotonta/hankalaa/ei järkevää hyvistä syistä a, b tai c eikä siksi toistaiseksi muuta, niin ok. Mutta jos omilleen muuttaminen ei vain "käy" ja haluaa asua vielä selvästi aikuisena lapsen asemassa kotonaan, niin silloin on kyllä jokin vaihe itsenäistymis- ja aikuistumiskehityksessä jäänyt väliin tai vanhemmuudessa jotakin pielessä.

Lähettäjä: Prefect 
Päivämäärä:   6.8.24 17:52:24


Lähettäjä: Kolikon toinen puo
Päivämäärä: 6.8.24 17:46:16

Asiasta innostuneena heitän vastakysymyksen, että miksi jotkut lähtee kotoa noin 16 vuotiaita ovet paukkuen?
Kännätäänö siellä kotona vai onko vaan liikaa sääntöjä ollut?

Yhteiskunnan rahoilla vuokrsluukkuun ja elämäntaito ja elämänhallinta täysi nolla.

Mutta kyllä tuonkin koheltamisen on yhteiskunta joutunut maksamaan. Ja on oltu ihan hlvetin aikuisia ;D

^ Kaukainen opiskelupaikka yleensä tämän syynä. Harvemmin muista syistä lähdetään noin aikaisin kotoa, ja ne muut syyt ovat tietenkin ne huonot kotiolot, sehän on itsestäänselvää.
Tyypilliseen hötöläsävyyn kirjoitettu sinulta, mutta silti vähän surullista nähdä tätä nuorten painamista alas aikuisten ihmisten suusta. Että hemmetin koheltajateinit, säännöistä piittaamattomat lapamadot jotka hyppäätte itsenäistymään ilman mitään elämänhallintaa.

Niin, sitä sopii miettiä että mikä saa sen kehittymättömän lapsen hyppäämään omaan vuokraluukkuun teini-iässä - kuinka huonot olot siellä kotona oikein on, jos valinta on tuo?

Lähettäjä: ll 
Päivämäärä:   6.8.24 17:54:35

Ihmismieli on hassu. Jos mediassa, kouluissa, kasvatuksessa ja kaikkialla alettaisiin puhua nuorten muuttamisesta pois kotoa 12 vuotiaana, niin kohta siitä tulisi normaali. Pian kaikki järkyttyisivät, kuinka JO YLÄASTEIKÄINEN asuu kotona, eikä ole ”itsenäistynyt.” (Itsenäistyminen tarkoittaa muutakin. Aikuinen joka asuu yksin, mutta äiti käy siivoamassa ja laittamassa ruokaa aikuisen lapsensa luona, lainaa rahaa jne. vrt aikuinen joka asuu vanhempiensa luona, käy töissä, tekee itselleen ja muille ruokaa, osallistuu siivoamiseen, kustantaa omat menonsa jne.)

Okei, hiemat kärjistetyt esimerkit, mutta ymmärrätte ehkä pointin. Tai yrittäkää pohtia myös tältä kantilta. Elämää voi elää niin monella eri tavalla. Ja niin, elämäähän tämä vain on :) Annetaan kaikkien elää haluamallaan tavalla.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   6.8.24 17:55:59

"Mielenkiintoista aina kehitykseen vetoaminen, kun tosiaan vaikka Espanjassa on normi, ettei omilleen muuteta ennen kolmekymppisiä vaikka se olisikin mahdollista. Kyseessä ei ole normaali kehitys, vaan kulttuurinen paine ja yhteiskuntanormit, jotka meillä nyt ovat valtavasti muusta maailmasta poikkeavia siinä että täällä on normaalia potkia lapset 18- vuotiaina."

Omien havaintojen mukaan nuo 30-vuotiaaksi kotona asivat ovat kehitykseltään todella lapsellisia, myös siellä espanjassa.

Tuo myös näkyy vahvasti naisten asemassa. Miehet on tottuneet siihen että äidit hoitaa ja tytöt kasvatetaan enemmän palvelemaan miestä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 17:58:11

"Mielenkiintoista aina kehitykseen vetoaminen"

Niin että ajattelit psykologien olevan väärässä?

Asioita ja ilmiöitä käsitellään siinä ympäristössä, missä ollaan. Nyt ollaan Suomessa ja meillä se on outoa. Jos aletaan pohtia, että siellä ja tuolla jokin asia on normaalia joten sen on oltava sitä meilläkin eikä saa ihmetellä ja kyseenalaistaa, niin mielenkiintoiset asiat ovat sitten "normaaleja".

Lähettäjä: Mitähäh? 
Päivämäärä:   6.8.24 18:03:52

"täällä on normaalia potkia lapset 18- vuotiaina."

Omassa nuoruudessa kaikki, oli kyse millaisesta perheestä tai asunnosta tahansa, odottivat innolla että täyttävät 18-v, kirjoittavat ylioppilaaksi, pääsevät opiskelemaan ja omilleen asumaan omaan kämppään. Soluasunnotkin kelpasivat jos ei yksiötä heti saanut.

Jos aikuinen ihminen pitää potkia lapsuudenkodista pois kun ei halua lähteä niin on jotenkin outoa. Ei liene opiskeluhalujakaan tai muitakaan tekemisenhaluja, sosiaalisesta elämästä puhumattakaan, koska ei aikuisena lapsuudenkotiin paljon kavereita ja seurustelukumppaneita tuoda tai ne edes tulisi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 18:10:43

Mitähän, ainakin minun kaverit ja seurustelukumppanit viettävät paljon meidän kotona aikaa kun asuin opintojen ajan porukoilla. Miksi eivät olisi tulleet, pidettiin usein bileetkin meillä kun oli tilaa ympärillä.

Edelleen 15 vuotta opintojen jälkeen käydään opiskelukavereiden kanssa viettämässä kesäviikonloppua vanhempieni kotona, vaikka meillä kaikilla omatkin kodit on.

En tiedä millaiset suhteet täällä muilla on vanhempiensa kanssa, minulla ainakin ollut aina hyvin lämpimät, ja silti olen osannut jo nuoresta saakka toimia itsenäisenä ja sitä on vanhempien toimesta vaadittu. Minkään itsenäisyyden takia ei ollut vaikeaa muuttuu töihin kotoa pois, ikävän takia kylläkin, kun välimatkaa tuli sen verran. Mieluusti ottaisin näin ihanat isovanhemmat lasteni elämään lähes jokapäiväisenä asiana, mutta kaikkea ei voi saada.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   6.8.24 18:14:57

” ei aikuisena lapsuudenkotiin paljon kavereita ja seurustelukumppaneita tuoda tai ne edes tulisi.”

Anteeksi mitä?!? No ei ihme, että se muksu on häippässyt heti kun kykenee, jos ajatusmaailma kotona on tuo.

Lähettäjä: sivusta 
Päivämäärä:   6.8.24 18:16:34

Hommahan menee vastoin yleisiä luuloja niin, että pääkaupunkiseudulla asutaan pitempään kotona siksi, että asuminen on niin kallista ja sopivia asuntoja ei ole, ei siksi että on niin mukavaa viettää parasta nuoruuttaan samassa kerrostalokämpässä tai rivarissa vanhempien kanssa lapsen asemassa. Maaseudulla kotoa muutetaan nuorempina ja useammin, koska eihän perähikiällä mitään ammattikoulua tai lukiota kummempaa opiskelupaikkaa ole, jos niitäkään. Pojat muuttavat kotoa n. 20-v, tytöt vähän aikaisemmin.

Lähettäjä: Prefect 
Päivämäärä:   6.8.24 18:17:52


Lähettäjä: Mitähäh?
Päivämäärä: 6.8.24 18:03:52

"täällä on normaalia potkia lapset 18- vuotiaina."

Omassa nuoruudessa kaikki, oli kyse millaisesta perheestä tai asunnosta tahansa, odottivat innolla että täyttävät 18-v, kirjoittavat ylioppilaaksi, pääsevät opiskelemaan ja omilleen asumaan omaan kämppään. Soluasunnotkin kelpasivat jos ei yksiötä heti saanut.

Jos aikuinen ihminen pitää potkia lapsuudenkodista pois kun ei halua lähteä niin on jotenkin outoa. Ei liene opiskeluhalujakaan tai muitakaan tekemisenhaluja, sosiaalisesta elämästä puhumattakaan, koska ei aikuisena lapsuudenkotiin paljon kavereita ja seurustelukumppaneita tuoda tai ne edes tulisi.

^ Okei, taas yksi älykkyyden multihuipentuma paikalla selittämässä kuinka esim. Espanjan ja Portugalin asukkaat ovat kaikki opiskeluhalutonta, tekemisenhalutonta, sosiaalisesti kömpelöä sakkia jotka ovat jääneet kehityksestä jälkeen.
Onko todella noin vaikea avartaa katsetta ja ymmärtää että meidän kulttuuriset normit eivät edusta mitään ihmiskunnan biologista priimaa tai heijasta yhtään mitään normaalista kehityksestä, vaan ovat juuri sitä mitä ovat - kulttuurillisia rakenteita ja muuttuvia yhteiskuntanormeja?

Mutta koska Marja-Reetan kolme kaveria ja viisitoista tuttua tekivät nuoruudessaan näin, niin kyllähän sen on oltava sitten objektiivinen totuus :D

Lähettäjä: Mitähäh? 
Päivämäärä:   6.8.24 18:26:30

"Anteeksi mitä?!? No ei ihme, että se muksu on häippässyt heti kun kykenee, jos ajatusmaailma kotona on tuo."

Oikeastiko luulet, että ilman asiallista syytä aina kotona asunut esim. 27-v henkilö olisi halutuinta parisuhdeseuraa? Että hän olisi ns. samalla viivalla itsenäisesti asuvan samanikäisen kanssa? Että hänestä ei ajateltaisi, että hänellä on jotakin "ongelmaa"? En puhu ajatusmaailmasta kotona, vaan siitä mitä ne mahdolliset ystävä- tai seurustelukumppaniehdokkaat ajattelevat. Ei kukaan aikuinen ihminen halua deittailla kuin teini, - joo moi mä oon make, - no tuu nyt mennään tonne mun huoneeseen pitään kädestä, - tulkaa sitten kohta kahville.

Olen jo aikuinen ja voin sanoa, että tuossa iässä omassa kaveripiirissä ei olisi tullut treffejä naisen tai miehen kanssa, joka olisi asunut edelleen kotonaan 3-kymppisenä, jos sellainen olisi eteen tullut. Ja korkeakoulutettuja ihmisiä oltiin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 18:30:11

"taas yksi älykkyyden multihuipentuma paikalla selittämässä kuinka esim. Espanjan ja Portugalin asukkaat ovat kaikki opiskeluhalutonta, tekemisenhalutonta, sosiaalisesti kömpelöä sakkia jotka ovat jääneet kehityksestä jälkeen.
Onko todella noin vaikea avartaa katsetta ja ymmärtää että meidän kulttuuriset normit eivät edusta mitään ihmiskunnan biologista priimaa tai heijasta yhtään mitään normaalista kehityksestä"

Onko tämä Espanja tai Portugali? Jos ei niin mitä se mihinkään liittyy, mitä siellä tehdään tai ei tehdä? Kuten aikaisemminkin jo kirjoitin, niin tuolla perusteella kaikki tavat ja tekemiset ovat sellaisia, joita ei saa ihmetellä ja kyseenalaistaa, koska jossakin muussa maassa ja kulttuurissa ne ovat tavallisia ja hyväksyttyjä, joten meilläkin niiden pitää olla.

Sitähän sinä tarkoitat.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   6.8.24 18:30:27

”Omassa nuoruudessa kaikki, oli kyse millaisesta perheestä tai asunnosta tahansa, odottivat innolla että täyttävät 18-v, kirjoittavat ylioppilaaksi, pääsevät opiskelemaan ja omilleen asumaan omaan kämppään. Soluasunnotkin kelpasivat jos ei yksiötä heti saanut.”

Mun kuplassa taas kaikki odotti, että kirjoitetaan ylioppilaiksi (huom. kukaan ei ollut amis) ja päästään ulkomaille joko reissuun tai johonkin töihin (mutta ei au pairiksi, koska vieraiden nurkkiin ei haluttu) sieltä sitten pystyi palaamaan takas vanhempien nurkkiin ja lukemaan pääsykokeisiin ja osa-aikatöihin, jos niitä vaan löytyi.

Lähettäjä: l 
Päivämäärä:   6.8.24 18:39:37

Ihme kiukuttelua. Ei teitä 3-kymppisiä lapsia ole kukaan kieltänyt kotona asumasta, mutta pitää se ymmärtää että jos tekee elämässään valintoja, jotka ovat kovin poikkeavia siitä mitä samanikäiset yleensä tekevät ja haluavat, sitä voidaan ihmetellä ja se voi vaikuttaa joihinkin asioihin niin että samat asiat ei mahdollistu kuin muille, koska asuu vanhempien kanssa. Aikuisuus ei ole vain ikä, voi olla aikuinen olematta silti aikuinen.

Lähettäjä: Juttua lehdessä 
Päivämäärä:   6.8.24 18:48:07

https://www.aamulehti.fi/perhe/art-2000010544681.html

Kuvatekstissä sanotaan, että ovat kohdanneet paljon ihmettelyä ja kysymyksiä asumisensa vuoksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 19:25:44

Olen varmaan lapamato ja ties mitä, muutin pois kotoa 25-vuotiaana kun sain opinnot valmiiksi ja sain töitä. Huolehdin tottakai omista menoistani, vuokraa tai ruokarahaa vanhemmat eivät halunneet, joten huolehdin kaikki siivoukset, pyykkäykset, ruoanlaitot ja muut kotihommat (tietenkin).

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   6.8.24 19:33:36

"Nuoren kotona asuminen ei millään estä sosiaalista elämää. Voi viettää öitä poikkiksella/tyttiksellä ja juhlia ihan miten haluaa. Ei ne bileet kotona ole"

Niin että ei estä sosiaalista elämää, mutta silti öitä vietetään poikkiksen/tyttiksen luona, joka asuu omillaan. Omillaan asuessa voisi viettää öitä myös omassa kodissa, joten myönnät itsekin että kotona asuminen estää sosiaalisen elämän.

Kuinka se kotona asuva nyt niin huonon kumppanin kelpuuttaisi, joka asuu omillaan kun kotona asuminen on sitä parempaa aikuistumista. Tokihan se ei ole ongelma omillaan asuvalle, kateellinen hän vain on kun itse joutuu omassa kodissa asumaan. Missä sitten vietettäisiin jos hänkin muuttaisi vanhempiensa luo.

Lähettäjä: Jepulis 
Päivämäärä:   6.8.24 19:40:46

Itse lähdin kotoa heti peruskoulun jälkeen ja nyt tyttäreni muutti opiskelemaan 300km päähän. Hänkin juuri lopettanut ylä-asteen. Itse hommannut asunnon ja hoitanut asiansa. Tietysti olen allekirjoittanut kaiken mihin hän ei ikänsä puolesta pysty.
Kahtena kesänä peräkkäin on tehnyt kesätöitä monessa eri paikassa ja Itse hommannut työmaansa.
Täytyy sanoa, että aika ylpeä olen ollut kun lapsi on itsenäistynyt.
Exässäni näkyi selvästi mitä tulee kun kaikki on puolesta päätetty. Ei osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Uskon, että tyttäreni siihen pystyy. Onneksi

Lähettäjä: oho 
Päivämäärä:   6.8.24 19:54:12

Luen tätä keskustelua ihmetellen kuinka jonkun toisen, jopa ihan tuntemattoman ihmisen asumiskuviot ja elämän erilaiset valinnat herättävät joissain noin kovin voimakkaita tuntemuksia :O

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 20:03:09

"En tiedä millaiset suhteet täällä muilla on vanhempiensa kanssa, minulla ainakin ollut aina hyvin lämpimät"

Eihän se poista hyvää suhdetta vanhempiin, kun aikuisena muuttaa omilleen, pois äitin ja isin helmoista. Outo logiikka, että olisi huonot välit vanhempiin jos ei loisi nurkissa 30-vuotiaaksi.. Mulla ja äidillä on aina ollut hyvät välit, vaikka lähdin omasta halusta 16-vuotiaana omilleni - kuten hänkin teki silloin. Hän on tukenut ja kannustanut minua omassa elämässäni ja silloin itsenäistymisessä , kuten normaalin vanhemman kuuluukin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 20:14:57

^jep, täällä aivan sama, mutta asun vanhempien kanssa. Itsenäinen ja normaali olen siitä huolimatta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 20:18:36

Hei te nuorena omilleen muuttaneet, kai te asuitte OIKEASTI itsenäisesti, eikä millään tuilla?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 20:21:31

Menikö sulla nyt jotenkin tunteisiin kun jotkut ovat oikeasti itsenäistyneet aikuisina tai jopa nuorempina, ja itse vielä aikuisena et? Vai mistä moinen kyselyikä?

Lähettäjä: jaa 
Päivämäärä:   6.8.24 20:21:57

"kai te asuitte OIKEASTI itsenäisesti, eikä millään tuilla?"

Ja vanhempien nurkissa ja rahoilla asuminen on jotenkin parempi asia itsenäisyyden kannalta syystä että? Toisten rahoilla eletään molemmilla.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 20:23:12

Taitaa nämä homeisessa ahtaassa yksiössä asuvat olla vain kateellisia kavereille, jotka saavat asua tilavassa omakotitalossa rakkaiden ihmisten kanssa. Minäkin masentuisin koirankopissa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 20:25:38

Hästäg menitunteisiinviivalla

Tsemiä

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   6.8.24 20:32:07

"Taitaa nämä homeisessa ahtaassa yksiössä asuvat olla vain kateellisia kavereille, jotka saavat asua tilavassa omakotitalossa rakkaiden ihmisten kanssa."

Kyllä, kaikki aikuiset omillaan asuvat ihmiset ovat kateellisia lapsuudenkodissaan vanhempiensa kanssa koko ikänsä asuneille aikuisille ihmisille. Kuinka muutenkaan, kuka nyt omaa elämää, kotia, puolisoa ja perhettä haluaisi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 20:36:56

"Ja vanhempien nurkissa ja rahoilla asuminen on jotenkin parempi asia itsenäisyyden kannalta syystä että? Toisten rahoilla eletään molemmilla."

Eli nytkö yhteiskunnan verovaroilla eleleminen onkin toivottavaa, normaalia ja hyvä juttu?

Lähettäjä: jaa 
Päivämäärä:   6.8.24 20:39:21

"Eli nytkö yhteiskunnan verovaroilla eleleminen onkin toivottavaa, normaalia ja hyvä juttu?"

Sama asia ne on, kummassakaan ei elellä omillaan.

Eikö teillä todellakaan ole muuta vaihtoehtoa kuin a) asua omillaan tuilla tai b) vanhempien nurkissa vanhempien rahoilla? Omillaan asuminen ja työssä käyminen on täysin mahdoton vaihtoehto? Niin normaalit ihmiset tekee ja on tehneet.

Lähettäjä: Öö 
Päivämäärä:   6.8.24 20:44:43

Itse viihdyin lapsuudenkodissa tosi pitkään. Meillä oli iso okt jossa viimeiset pari vuotta käytössä miltei kokonainen oma kerroskin. Tämän kerroksen jaoin poikaystäväni kanssa joka myös asui porukoillani. Opiskelin ja valmistuttuani ostettiin yhteinen talo kun oltiin 25 vuotiaita ja nyt 8 vuotta myöhemmin asumme tässä edelleen kahden lapsen kanssa. Ihan normaaleja ihmisiä ollaan ja sen vuoksi että asuttiin porukoilla (maksettiin kyllä omat kulumme ja poikaystävä "vuokraa") niin saimme säästettyä aika kivan pesämunan jota olemme edelleen kartuttaneet. Mahdollistanut mm sen että olen ollut lasten kanssa pitkään kotona. Ei ole painetta mennä töihin sen takia että rahat loppuisi..

Kyllä aikanaan monikin ihmetteli että miksi asua äidin helmoissa.. Mutta miksipä ei? En ole koskaan ollut mikään palveltava prinsessa vaan on pitänyt osallistua arjen pyörittämiseen jne.
Kotona asuminen mahdollisti myös lemmikeille paremman elämän ja esim hevosen pidon.

Lähettäjä: Sunflower 
Päivämäärä:   6.8.24 20:44:55

Mun 18v poika opiskelee ja asuu vielä kotona.
Luulen että monella muullakin on syynä opinnot.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 20:51:38

Ei 18-v ole outo vaikka asuu kotona. Jos asuu vielä kun on 28-v niin sitten.

Lähettäjä: logiikka 
Päivämäärä:   6.8.24 21:19:27

Samaa minäkin ihmettelen, että useammassa kommentissa puhutaan vain tuilla omillaan elämisestä tai vanhempien rahoilla kotona asumisesta. Tämän päivän nuoret aikuiset eivät siis oletuksena maksa itse omia kulujaan vaan sen tekee joko valtio, vanhemmat, mahdollinen mies- tai naisystävä tai joku muu, mutta ei kuitenkaan itse? Oikeasti? Kukaan ei ole maininnutkaan vaihtoehtoa, että omillaan asuva parikymppinen maksaisi itse kulunsa tekemällä töitä tai kotona asuva aikuinen maksaisi vanhemmilleen asumisestaan, ruoastaan, pyykkihuollostaan, sähköstään, lämmityksestään, mahdollisesta vanhempien auton käytöstään jne jotakin sovittua korvausta. Ja vanhempien kanssa aikuisena asumista ilmaiseksi puolustellaan jotenkin "itsenäisempänä" kuin tuilla omillaan asumista. Ehh? Samaan aikaan kun mouhotaan jostakin tuilla elämisestä loisimisena, vanhempien rahoilla lois... siis eläminen kotinurkissa on kuitenkin ok.

Ei tässä nyt oikein logiikka toimi. Ei voi dissata tuilla elävää ilman että dissaa myös vanhempien rahoilla elävää, koska kumpikaan ei maksa itse. Se on sama itsenäisyyden ja omillaan toimeentulon kannalta, kuka maksaa. Omillaan ei tule toimeen sen enempää tuilla elävä, vanhempien rahoilla elävä kuin puolisonkaan rahoilla elävä. Saahan noita kaikkia tietenkin tehdä, mutta ei voi huudella yhdestä "huonompana" kuin muut, koska kaikissa on kyse samasta asiasta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.8.24 21:21:26

Kun tarkemmin ajattelee, niin mulla halu muuttaa omilleen aikoinaan oli pääasiassa mieskuviot! :'D Oon kotoisin maatalosta missä oli kyllä tilaa ja rauhaa, jos mun huone olisi ollut niin että siitä on suora kulku yhteisiin tiloihin niin sitten olisin myös halunnut oman tilan ja rauhan takia muuttaa.

Mutta ymmärrän kyllä niitä jotka asuu kotona, kunhan vain itsenäistyvät sen verran että pyykkinsä pesee, omat laskunsa maksaa, käy kaupassa eikä odota että nenän alle lykätään aina valmis ruoka.

Itse kaipaan välillä takaisin lapsuudenkotiin maalle, mutta osittain sen takia että se tosiaan maatalo keskellä kaunista maaseutua. Itse olen ostanut omakotitalon taajamasta ja alkanut rassata se että naapurit lähellä ja kadulta voi joku pihaan nähdä. Vähemmän täällä on omaa rauhaa. Kaipaan myös seuraa, mutta paneminen ja jonkun miehen äidiksi ryhtyminen ei kiinnosta enää nykyään yhtään. Voisin siis hyvin muuttaa takaisin lapsuudenkotiini ja olla onnellisempi siellä, jos työt ei estäisi. Sieltä olisi turhan pitkä työmatka joka paikkaan ja maanviljely tai karjanhoito ei kiinnosta. Mutta kyllä vaan maalla sielu lepää kun on niin kaunista, ja niin hiljaista että ihan korvissa soi, vaikka periaatteessa rauhallisella alueella asunkin niin aina kuuluu jostain kaukaa vähintään liikenteen humua tai junien suhinaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.8.24 21:28:24

"Ei tässä nyt oikein logiikka toimi. Ei voi dissata tuilla elävää ilman että dissaa myös vanhempien rahoilla elävää, koska kumpikaan ei maksa itse. Se on sama itsenäisyyden ja omillaan toimeentulon kannalta, kuka maksaa. Omillaan ei tule toimeen sen enempää tuilla elävä, vanhempien rahoilla elävä kuin puolisonkaan rahoilla elävä. Saahan noita kaikkia tietenkin tehdä, mutta ei voi huudella yhdestä "huonompana" kuin muut, koska kaikissa on kyse samasta asiasta."

Ehkä siinä on ajatuksena se että (jos vain kykyä on) on luonnollista huolehtia ja auttaa taloudellisesti omia jälkeläisiään, mutta ei odottaa että kaikki muut osallistuvat elättämiseen veronmaksajina vain siksi että epäitsenäinen pääsee omaan rauhaan. Vähän sama kuin maksan itse kokonaan koirani ell-laskun, enkä kierrä keräämässä koko naapurustolta kolehtia siihen.

Lähettäjä: Wonder 
Päivämäärä:   6.8.24 21:29:59

Lähettäjäoho
Päivämäärä6.8.24 19:54:12

Luen tätä keskustelua ihmetellen kuinka jonkun toisen, jopa ihan tuntemattoman ihmisen asumiskuviot ja elämän erilaiset valinnat herättävät joissain noin kovin voimakkaita tuntemuksia :O

Siis tämä!! :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 21:31:17

logiikka tuskin on nettoveronmaksaja, vain saamapuolella oleva ajattelee että on ihan sama asuuko nuori vanhempien luona vai "omillaan"

Lähettäjä: logiikka 
Päivämäärä:   6.8.24 21:59:56

Sinulla taas on selkeästi vaikeuksia ymmärtää. Sen jonkun toisen rahoilla eläjän "omillaan toimeentulemisen" kannalta on sama, onko maksaja valtio vai vanhemmat. Hän elää jonkun toisen rahoilla, ei omillaan. On sama maksaako elämisen valtio, vanhemmat tai kuka tahansa, joka tapauksessa eletään jonkun toisen rahoilla eikö tulla (eikä mahdollisesti halutakaan) tulla toimeen omillaan.

"asuuko nuori vanhempien luona vai "omillaan"

Lainausmerkit omillaan-sanaan voi laittaa myös vanhempien luona asuvalle; tukien tilalla ovat vanhempien rahat, eivät omat kummassakaan tapauksessa.

Ymmärrätkö? Se kotona vanhempien rahoilla elävä ei ole sen enempää omillaan toimeentuleva kuin tuilla omassa asunnossa eläväkään. Kotona asuva ei tietenkään kuluta valtion rahoja, mutta ei hän sen itsenäisempi ja omillaan toimeentulevampi ole, siitä tässä jankkauksessa lienee ollut kyse.

On vielä sekin vaihtoehto, että asuu omillaan ja maksaa kulunsa itse, mutta se ei ilmeisesti ole todellinen vaihtoehto vaan se on joko aikuislapsena omassa huoneessa tai rupulähiön kopperossa tuilla.

Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   6.8.24 22:13:07

Enemmän minä ihmettelen sitä miksi kukaan pari-kolmekymppinen haluaisi vapaaehtoisesti jatkaa "lapsena" olemista, jos kyseessä ei ole maatila, vanhempien avuntarve tai vastaava syy.

Lähettäjä: Eliis 
Päivämäärä:   6.8.24 23:03:35

Miksi en haluisi viettää aikaa rakkaiden läheisteni kanssa? Kun aika heistä jättää, silloin on liian myöhäistä katua, miksei viettänyt heidän kanssaan enemmän aikaa. Meillä yhteiselo samassa taloudessa sujuu vallan mainiosti, ja meillä on niin hauskaa. Ikävää jos tämä herättää muissa ikäviä tuntemuksia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 23:35:51

Miten se on lapsena olemista että elää omaa elämäänsä niiden vanhempien luona, käy töissä, maksaa laskunsa, hoitaa omat kulunsa, tekee kotiaskareet jne.

Tosiaan itse nuorempana asuin omillani ja tämän jälkeen vanhempieni luona useamman vuoden, arki ei mitenkään eronnut arjesta omassa yksiössä, paitsi yksiössä elämä oli yksinäisempää ja kerrostalo elämä maalta kotoisin olevan kamalaa

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.8.24 23:44:29

no itse asuin koulun asuntolassa hetken, mutta muutin sitten kotiin takaisin. valmistuttua jäin kotiin, töitä oli vaihtelevasti joten erittäin järkevää. myönnetään että on helppoa kun ei tarvitse maksaa asumisesta, eikä haittaa vaikka töitä vain osa-aikaisesti. ei tarvitse raataa ja tehdä montaa työtä. kaiken muun toki maksan itse, paitsi asumisen, sähkön ja veden. ja isäni tykkää kun asun kotona ja autan, pitäisi mut varmaan ikuisesti :D kyllä pelottaa omilleen muutto, miten selviää arjesta kun pitäisi etsiä kokopäivä työ...

Lähettäjä: oåihoijoijij 
Päivämäärä:   6.8.24 23:47:01

Onhan ne nuoret jotenkin vajakkeja jotka jää vanhempen nurkkiin eikä itsenäisty. Ja useinhan on kyseessä tosi vääristynyt perhedynamiikka, vanhemmat on nujertaneet lapsen niin että hän ei osaa eikä uskalla itsenäistyä. Kaikkien eläinten pennut ja muuta jälkeläiset jättää pesän ja aloittaa oman elämän. Niin on tarkoitus ihmisnuorenkin tehdä.

Lähettäjä: u 
Päivämäärä:   6.8.24 23:55:43

Laiskojen hommaa.

Lähettäjä: Lol 
Päivämäärä:   6.8.24 23:59:59

Mikä @!#$ täysikäinen? Opettele kirjoittamisen alkeet, ääliö.

Lähettäjä: Lol 
Päivämäärä:   7.8.24 00:05:10

"mahdollisesti lemmikki. Opiskelijakaveri asui läpi yliopiston lapsuudenkodissaan koska ei saanut isoja koiriaan järkevänhintaisiin opiskelija-asuntoihin ja haukkuivat yksinjäätyään"

OPETTELE KIRJOITTAMAAN.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.8.24 00:16:13

"Kaikkien eläinten pennut ja muuta jälkeläiset jättää pesän ja aloittaa oman elämän. Niin on tarkoitus ihmisnuorenkin tehdä."

Öh, esim. sudet ja leijonat elää sukulaistensa kanssa.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   7.8.24 00:22:29

Tää joka tehtailee tänne joka viikko näitä aloituksia asuu varmaan itse vanhempiensa luona ja yrittää jotenkin käänteisesti hakea sille hyväksyntää.

Ja Lol on toimitettu laitokseen vaikean kehitysvammaisuuden takia jo nuorella iällä. :D

Lähettäjä: No niin 
Päivämäärä:   7.8.24 00:31:34

Minäpä ostin naapurin torpan jotta lapset saa asua lähes kotonaan niin pitkään kun haluavat. Täällä maalla näitä puoli-ilmaisia asuntoja riittää. Jos kukaan 7 lapsesta ei halua jäädä kylille, keksin talolle muuta käyttöä…

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.8.24 00:34:44

Vähän huvittaa tuo jankkaus että "koska MINUN mielestäni aikuiset vanhempiensa kanssa asuvat ovat kehityksessä jälkeenjääneitä niin se on FAKTA!!!!!". Onkohan nämä niitä samoja ihmisiä jotka myös ihmettelevät että kun he eivät ainakaan ole kuulleet yhtäkään Coldplayn biisiä, niin miten sitä muut menevät kuuntelemaan:D Vinkki: Elämä helpottuu huomattavasti kun ei oleta koko maailman pyörivän itsensä ympärillä.

Suomessa muutetaan ihan vaikka koko maailmaan verrattuna tosi nuorina pois kotoa. Eräs Thaimaasta kotoisin oleva työkaverini kauhisteli aikanaan kun kerroin, että olen 22 ja asun yksin, ilman vanhempia ja miestä. Muutin pois kotoa 20 vuotiaana, silloin tuli itselleni sopiva sauma ja löytyi hyvä ja edullinen asunto. Tosin palasin kahdeksi vuodeksi kotiin 23 vuotiaana, vanhemmat ottivat avosylin vastaan. Veljeni puolestaan muutti 26 vuotiaana. Kävi samalla töissä ja opiskeli insinööriksi, ja pystyi sitten heti ostamaan kaksion. Varsinainen luuseri, eikö?

Ja vaikka ne vanhempien luona asuvat aikuiset olisivat niitä epänormaaleja vajakkeja, niin miten se teidän hapensaantiin vaikuttaa? Aivan, ei mitenkään.

Lähettäjä: Lol 
Päivämäärä:   7.8.24 01:03:00

"Ja Lol on toimitettu laitokseen vaikean kehitysvammaisuuden takia jo nuorella iällä. :D"

Öööööö. Mitä hemmettiä sekoilet??

Lähettäjä: Duoda 
Päivämäärä:   7.8.24 01:37:47

"Tää joka tehtailee tänne joka viikko näitä aloituksia"

En muista nähneeni aloitusta aiheesta joten katsoin haulla eikä silläkään löytynyt 60 päivän aikana, että on varmaan ollut joku muu palsta. Ja jos jostakin samasta aiheesta on useampia aloituksia niin näin suositulla keskustelupalstalla on varmasti myös useampia aloittajia.

Jokainen asukoon kotonaan miten kauan haluaa, mutta jokainen saa myös ajatella asiasta miten haluaa. Jostakusta se on normaalia eikä haittaa, jollekulle ihan sama ja jollekulle ehdoton nounou.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.8.24 01:50:03

Nykyaika on erikoista. Asia jota pidettiin vielä vähän aikaa sitten normaalina ja oletuksena, itsenäistyminen ja aikuistuminen, triggeröi ihmisiä selittämään, kuinka hienoa ja ihailtavaa on olla itsenäistymättä ja aikuistumatta, oikeastaan parempi kuin itsenäistyminen. Normaaliin kehitykseen aikuistuminen kuitenkin kuuluu, se on kehityksellinen fakta.

Lähettäjä: vanhus 
Päivämäärä:   7.8.24 05:34:07

Lähettäjä: -
Päivämäärä: 7.8.24 01:50:03

Nykyaika on erikoista. Asia jota pidettiin vielä vähän aikaa sitten normaalina ja oletuksena, itsenäistyminen ja aikuistuminen, triggeröi ihmisiä selittämään, kuinka hienoa ja ihailtavaa on olla itsenäistymättä ja aikuistumatta, oikeastaan parempi kuin itsenäistyminen. Normaaliin kehitykseen aikuistuminen kuitenkin kuuluu, se on kehityksellinen fakta.

Vai että nykyaika. Aina on ollut ihmisiä, jotka syystä tai toisesta asuvat kotonaan pidempään (esim opiskelujen ajan, käytännön syistä sekä sitte niitä ns peräkammarinpoikiakin). Sekä niitä jotka lähtevät jo hyvinkin aikaisin omilleen. Esimerkiksi meidän perheestä oli oli pakko muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle jo ennen 18, mutta ystäväni esim asui vanhemmillaan melkein 25v asti, koska asuivat yliopistokaupungissa ja säästi näin rahaa. Ja ihan tavallisia aikuisia (tai noh nyt jo vanhoja) tallaajia tuli meistäkin molemmista. Ei todellakaan ole mikään ”nykyajan” asia. Eikä se, että joku joskus tekee niin ei tee siitä mitään yleistä ilmiötä. Jokainen elää elämänsä tavallaan, joku voin tehdä eri tavalla asioita kuin just sinä. Eikä se silti tarkoita, että hän olisi jotenkin huonompi tai pakko haukkua.
Ehkä sinunkin kannattaisi pohtia miksi aihe herättää just sinussa tuollaisia tuntemuksia? Mikä asiassa ärsyttää niin kovin?

Lähettäjä: Pulla 
Päivämäärä:   7.8.24 05:46:38

Mun työpaikalla on kolme vähän alle kolmekymppisiä miestä,jotka kaikki asuu vielä porukoillaan,eivätkä ole koskaan asuneet itsenäisesti.On se minusta outoa.Vakituiset,kokoaikaiset työt olleet monta vuotta jo.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.8.24 07:32:25

Maksatteko vanhempien luona asuvat siis osan sähköstä, vakuutuksista, jne. juoksevista asumiskuluista? Se että silloin tällöin ostaa pussillisen ruokaa ei ole mitään "osallistumista taloudellisesti."

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   7.8.24 07:56:46

Kyllä tämä täällä oli ihan vastikään jo. Ehkä se poistettiin jostain syystä.

Mitä ihmeen maalitusta ja miksi?

Tiedätteks mitä minä ihmettelen?
Ulla Taalasmaita, kyttä ja kyylä ry:tä pitkä nenä joka oven raossa sekä roikkumassa vyötärötään ikkunoista ja parvekkeilta mielessä jos toisessa. Ihmisiä jotka aina "ihmettelemässä" ja utelemassa. Sairaanuteliaita ja asioista vaivaa näkeviä jotka aina rääpimässä.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   7.8.24 08:18:30

En paljon brassailisi sillä miten olisin itse tehnyt ja millainen olisin enkä maalittelisi muita, jos aikuisena henkilönä kirjoittelisin kolmikymppisyydestäkin 3-kymppisyytenä. Miten laiska voi ihminen olla?

Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   7.8.24 08:32:31

Yi 70-vuotias mieheni asuu tänäkin päivänä lapsuudenkodissaan. Minä ja sisarukseni lähdimme kotoa heti kun vaan pystyimme, eli täysin erilainen lähtökohta meillä.

roo: jos tilanne olisi tuollainen, ehkä vanhemmat voisivat muuttaa muualle. Tämä minulle tuli mieleen sellaisesta tilanteesta, jossa hyvin aikuinen lapsi jäisi kotiin.

Ei siinä mitään kummallista olisi, vaikka joku yhteisistä lapsistamme asuisi edelleen kotona. Tarkoitan tässä "kodilla" nimenomaan lapsuudenkotia enkä sitä, jonka lapsi on hankkinut itselleen. Myös kotona asuva voi itsenäistyä. Hän voi hyvin opiskella, käydä töissä (ja säästää kotona asuessaan), hankkia parisuhteen. Ei ole mitenkään tavatonta, että kolmekymppinen on vielä perheetön, vaikka seurustelukumppani olisikin. Kun ei ole yhteistä kotia puolison kanssa, voi hyvin jatkaa kotona asumista.

- luettelee paljon syitä kotona asumiseen, mutta mainitaan vielä yksi: apua tarvitsevat vanhemmat, joita ei halua jättää omilleen. Harvemmin nykyisin, ja usein tähän liittyy myös oma etu, eli esimerkiksi oma hevosharrastus. Todellisuudessa ainakin maalla asuvilta lapsilta vaaditaan enemmän, kun on osallistuttava talon töihin. Ei todellakaan sallita sitä, että jäädään makoilemaan johonkin, kun muut lähtevät töihin. Tämä onkin yksi syy, joka on saanut lapseni lähtemään kotoa, että saavat ainakin nukkua rauhassa kun ei herätellä töihin.

Omat lapseni lähtivät kotoa ensimmäisen kerran heti peruskoulun jälkeen toiselle paikkakunnalle ammattikoulun asuntolaan, mutta edelleen heillä on täällä oma huone. Välillä ovat asuneet jonkun aikaa kotona, mutta ovat hankkineet sitten omat asunnot. Emme todellakaan paaponeet, tehneet valmiiksi tai rajoittaneet kotona asuvien lasten elämää! Ne eivät olleet sellaisia syitä, joiden vuoksi olisivat jääneet pitemmäksi aikaa kotiin.

Jos työ ja muu elämä sen sallii, ei kotona asumisessa ole mitään kummallista varsinkaan maalla. Aika usein kotona asuvalla on sellaista elämää, jonka vuoksi on tarkoituksenmukaista asua kotona, esimerkiksi harrastus, jota on vaikea toteuttaa muualla. Kotona asuva voi käydä töissä ja elää omaa elämää.

Hankalampi tapaus on se, kun lapsi joutuu olemaan kotona omaishoitajana tai jostakin muusta syystä kuin omasta halustaan. Minun käsittääkseni muualla maailmalla aikuisia lapsia asuu kotona aika yleisesti.