Lähettäjä: miisa 
Päivämäärä:   5.8.24 21:14:30

Lakiasioista tietävät tai kokemusta omaavat, neuvokaa pliis.

Isäni oli naimisissa lapsettoman naisen kanssa, liitto päättyi vaimon kuolemaan keväällä. Vaimolla on sisaruksia toisella puolella Suomea. Vaimolta jäi 175000 € arvoinen kaksio. Yhteistä omaisuutta, eli isäni perimää maata ja säästöjä on lähes miljoonan euron edestä.
Avioehtoa heillä ei ollut, eikä testamenttia.

Minulle ja sisarelleni tuli yllätyksenä, että vainajan sisarille kuuluu puolet meidän suvun perintömaista.

Soitin lakipuhelimeen, sieltä neuvottiin, että nyt kannattaa tehdä ositus. Sitähän ei tehdä, jollei leski tai vainajan perilliset sitä vaadi.

Mutta kannattaako vaatia? Perunkirjoitus on tehty.

Mitä sitten, jos isäni vaikka tuhlaisi kaiken omaisuutensa?

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   5.8.24 21:43:07

Ositus on PAKKO tehdä. Perinnönjakoa taas ei tarvitse tehdä, eikä teidän tilanteessa varmaan kannatakaan. Kuolinpesää ei tarvitse jakaa, tai se voidaan tehdä vain osittain.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   5.8.24 22:10:35

Jos testamenttia ei ole, niin ei kai sisarukset peri, vaan aviopuoliso. Ja toiseksi vaikka perisikin, niin rikkaamman ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle, joten kannattaa tosiaan tehdä ositus nyt. Tai toisaalta isäsihän saa tehdä kuolinpesällä ja omaisuudellaan ihan mitä haluaa vielä elinaikanaan.

Lähettäjä: miisa 
Päivämäärä:   5.8.24 22:18:12

Joo kuulemma sisarukset perii...

Isä tosiaan saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, ei vaan ole tehnyt mitään. Ei halua matkustella tms. Uusi auto sentään on.

Lähettäjä: Ulla 
Päivämäärä:   5.8.24 22:39:28

Sisarukset perii kuolleen siskonsa ja hänen omaisuutensa. Avioerossahan varakkaampi maksaa toiselle erotuksen eli tasinkoa, jolloin omaisuus olisi 50-50.

Kuitenkin jos leski on puolisoista varakkaampi, hänen ei ole pakko luovuttaa tasinkoa puolison perillisille. 
Eli ei ole sisaruksilla oikeuksia isäsi omaisuuteen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.8.24 23:13:59

Oikeus olla luovuttamatta tasinkoa vähemmän varallisuutta omistavan puolison toissijaisille perillisille (=vanhemmille, sisaruksille tai näiden rintaperillisille)on lesken henkilökohtainen oikeus. Jos halutaan, etteivät ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset saa tasinkoa, tulee ositus eloonjääneen puolison ja ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän välillä ehdottomasti toimittaa lesken vielä eläessä! Lesken kuoleman jälkeen tai hänen tultuaan ehkä oikeustoimikelvottomaksi on liian myöhäistä. Kääntykää asiantuntevan lakimiehen puoleen osituksen toimittamiseksi mahdollisimman pian.

Lähettäjä: miisa 
Päivämäärä:   5.8.24 23:16:31

Kiitos!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.8.24 23:20:30

Ja vielä: olen lakimies ja tiedän tämän asian. Ositus on aloittajan selostamassa tilanteessa todellakin tarpeen, vaikka se ei pakollista olekaan. Mitä pitempään asia viivästyy, sitä mutkikkaammaksi se saattaa tulla. Osituksen jättämisellä roikkumasn otetaan riski perintöomaisuuden osittaisesta menettämisestä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.8.24 23:26:12

Millä perusteella sisarukset perivät eikä leski?

Lähettäjä: Samaa mietin 
Päivämäärä:   5.8.24 23:31:41

"Millä perusteella sisarukset perivät eikä leski?"

Onko siis jotain mitä en perintökaaresta ymmärrä? Vai liittyykö ositus sitten juuri siihen, että varmistetaan, että lesken omaisuudesta ei myöhemmin jaeta mitään vainajan sisaruksille?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.24 23:32:22

Sukulaiset perivät, jos ei ole testamenttia ja puoliso ei yleensä ole sukua.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   5.8.24 23:35:48

Ei leski ikinä peri, ellei ole tehty testamenttia. Avioliiton päättyessä (ero tai kuolema) tehdään ositus, mutta perintö menee sukulaisille, usein käytännössä siis lapsille ja jos lapsia ei ole, niin perintökaaren mukaan.

Lähettäjä: Suku pahin 
Päivämäärä:   5.8.24 23:42:07

Voi vaan todeta taas kerran että miksi ei ole tehty testamenttia tai avioehtoa.
Täysin älytöntä

Lähettäjä: $ 
Päivämäärä:   6.8.24 00:01:38

"Yhteistä omaisuutta, eli isäni perimää maata ja säästöjä on lähes miljoonan euron edestä."

Mitä tarkoitat tuolla lauseella? Jos isäsi on perinyt maata, se ei ole puolisoiden yhteistä omaisuutta vaan isäsi omaisuutta. Ajatko takaa sitä, että isälläsi on maata ja säästöjä, joihin vaimolla on avio-oikeus?

Asiahan on niin, että ellei lapsettomalla avioliitossa olevalla henkilöllä ole testamenttia, hänen ainoa perillisensä on nimenomaan se aviopuoliso.

Verottaja tekee perintöverotusta toimittaessaan laskennallisen osituksen, jotta saa selville, miten yhteinen avio-oikeuden alainen omaisuus jakautuu ja minkä verran leski mahdollisesti saa tasinkona ja minkä verran perintönä, jonka perusteella määrätään perintövero.

Tässä leski on varakkaampi, joten hän ei ole saamassa tasinkoa. Leskellä on oma omaisuutensa, jonka hän tietysti pitää itsellään. Käytännössä ei ole mitään tarvetta tehdä erikseen asiakirjana jäämistöositusta ja perinnönjakoa, koska perukirjasta jo ilmenee puolisoiden varallisuusasema ja se, että leski saa kuolleen puolisonsa koko omaisuuden perintönä. Toki osituskirjan voi tehdä, mutta se pitää sitten miettiä ihan oikean ja osaavan juristin kanssa.

Kun leski kuolee, hänen jälkeensä perintö (sekä lesken ns. oma omaisuus että lesken puolisoltaan perimä omaisuus) jaetaan sekä hänen omille rintaperillisilleen (tässä siis aloittajan isällä on lapsi tai lapsia) ja myös aiemmin kuolleen puolison toissijaisille perillisille eli niille sisaruksille.

Aloittajan kuvaamassa tilanteessa isän puolison sisarukset eivät nyt peri yhtään mitään.

Lähettäjä: Samaa mietin 
Päivämäärä:   6.8.24 00:09:04

"Sukulaiset perivät, jos ei ole testamenttia ja puoliso ei yleensä ole sukua."

Lue perintökaari nyt kuitenkin ensin.

3 luku
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 00:09:07

"Perinnönjako - lapseton pariskunta

Jos perittävä on naimisissa eikä hänellä ole rintaperillisiä eikä hän ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, eloonjäänyt puoliso perii kuolleen puolison omaisuuden. Eloonjäänyt puoliso on tällöin ensin kuolleen puolison ainoa perillinen."

"Kuka perii lapsettoman, joka ei ole tehnyt testamenttia?
Jos lapseton on naimisissa, aviopuoliso perii kaiken."

"Mikäli henkilöllä ei ole rintaperillisiä eikä hän ole laatinut testamenttia, hänet perii aviopuoliso. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät rinnastetaan aviopariksi."

"Jos rintaperillisiä ei ole, mutta henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, perijä on tällöin aviopuoliso, mikäli häntä ei ole sivuutettu testamentilla."

"Jos rintaperillisiä ei ole, mutta henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, perijä on aviopuoliso, jos häntä ei ole sivuutettu testamentilla" (Veronmaksajaon Keskusliitto)

Zzzzzzz

"Perinnönjako - lapseton pariskunta

Jos perittävä on naimisissa eikä hänellä ole rintaperillisiä eikä hän ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, eloonjäänyt puoliso perii kuolleen puolison omaisuuden. Eloonjäänyt puoliso on tällöin ensin kuolleen puolison ainoa perillinen." (Minilex)

"Kuka perii lapsettoman, joka ei ole tehnyt testamenttia?
Jos lapseton on naimisissa, aviopuoliso perii kaiken." (Et-lehti)

"Mikäli henkilöllä ei ole rintaperillisiä eikä hän ole laatinut testamenttia, hänet perii aviopuoliso. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät rinnastetaan aviopariksi." (Mandatum)

"Jos rintaperillisiä ei ole, mutta henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, perijä on tällöin aviopuoliso, mikäli häntä ei ole sivuutettu testamentilla." (Asianajotoimisto Amos)

"Jos rintaperillisiä ei ole, mutta henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, perijä on aviopuoliso, jos häntä ei ole sivuutettu testamentilla" (Veronmaksajaon Keskusliitto)

Perintökaari
3 luku
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)

1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 00:11:35

No tulipa selkeät lainaukset kun yritin ensimmäisten perään linkkejä :D
Zzzzz rivin jälkeiset vain oli tarkoitus laittaa...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 00:30:24

"Mitä sitten, jos isäni vaikka tuhlaisi kaiken omaisuutensa?"

No sitten ette siskonne kanssa peri YHTÄÄN MITÄÄN!!
Ukko monttuun ja katkerana kohti uusia seikkailuja..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 01:38:55

Yllä olevissa kirjoituksissa unohtuu se, että lapsettomassa avioliitossa leski on vain ensisijainen perillinen. Kun leski sitten aikanaan kuolee, ensin kuolleen puolison ns.toissijaiset perilliset saavat puolet puolisoilla ensiksi kuolleen kuolinhetkellä olleesta yhteenlasketusta varallisuudesta. Tämä edellyttäen, että puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Leski ei voi edes testamentilla määrätä toisin osuudesta, joka hänen kuoltuaan lain mukaan kuuluu toissijaisille perillisille.
Ainoa tapa estää tasajako eloonjääneen puolison kuoltua on tehdä lain säätämässä muodossa kirjallinen omaisuuden ositus eloonjäneen puolison ja kuolleen puolison jäämistön kesken, jolloin varakkaampi eloonjäänyt leski voi elinaikanaan osituksessa kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille.
Perukirjan merkinnät ja perintöverotus ovat verotusta, ne eivät tähän riitä.
Aloittajan saama ohje on siis oikea.
-

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 08:41:35

Miettikääpä mitä olisi tapahtunut jos isänne olisi kuollut ensin?
Nyt on vaan tuo kaksio tapeltavana joten eikö ole parempi päästä siitäkin yhteisomistuksessa eroon vai haluaako isänne kenties pitää sen kaksion?Asuivat tietenkin siinä ja isällänne on asumisoikeus. Kyllähän siitä kivan sopan saa aikaiseksi jos ei ositusta tehdä.
Sen asunnonko isänne hassaa ja tuhoaa vai mitä pelkäätte?

Lähettäjä: c 
Päivämäärä:   6.8.24 09:22:36

Ei kuulu puolet perintömaista. Asianajan neuvo oli siinä mielessä väärä, että lapsettomana kuolleen ainoa perillinen on hänen aviopuolisonsa, eikä toissijaiset perilliset ole vielä osakkaita. Oikea neuvo on se, että ositus kannattaa tehdä.

En ymmärrä, mihin tämä väärä käsitys perustuu. PERINTÖ pitäisi jakaa periaatteessa perillisten kesken tasan niin että kaikki saavat kaikkea, mutta ei käytännössä esimerkiksi autoa jaeta kaikille perillisille vaan omaisuuden arvo.
Kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa ja varakkaampi antaa tasinkoa, joka on yleensä rahaa. Ei siis puolta omaisuudestaan vaan sen verran rahaa tai omaisuutta, että kummankin osuus on yhtä suuri.

Ensinnäkään varakkaamman lesken ei tarvitse antaa kuolinpesälle tasinkoa. Tämä vaan pitää merkitä perukirjaan ja ositussopimukseen. Toiseksi tässä tapauksessa vaimo kuoli lapsettomana, joten isäsi perii hänet.

Vasta isän kuoleman jälkeen vaimon toissijaiset perilliset tulevat jakamaan perintöä. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa ottaa yhteyttä juristiin. Periaatteessa vainajan toissijaisten perillisten on saatava joko vainajan osuus isäsi kuoleman jälkeen riippumatta siitä, minkä verran isälläsi on omaa omaisuutta ei vaikka hän olisi tuhlannut oman omaisuutensa kokonaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 09:42:26

Tosiaan tuo kommentti siitä että vainajan sisaret perisivät puolet aloittajan isän maista hämäsi alussa. Luulin että on fakta ja aloittaja tietää enkä käsittänyt miksi tuollaista tapahtuisi.
Ja mitä tuo isän omien rahojen hassaus tähän liittyy. Jotenkin omituinen avaus.

Lähettäjä: Kitten 
Päivämäärä:   6.8.24 11:40:00

Kannattaa palkata lakimies hoitamaan asiaa. Se muutama satanen on tuossa tilanteessa hyvin käytettyä rahaa.

Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   6.8.24 11:45:02

Ositus tosiaan kannattaa tehdä nyt, kun isä on vielä elossa.
Puolta perintömaista eivät vainajan toissijaiset perilliset tulisi saamaan siinäkään tapauksessa, että ositus jäisi tekemättä ja lesken perillisille tulisi tasinkoa. He saisivat vain tätinsä osuuden ja ehkä jotain täydennykseksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.24 14:01:21

Oikeus tasinkoprivilegion eli lesken oikeus kieltätyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille on lesken henkilökohtainen oikeus. Se ei siirry hänen perillisilleen. Siksi ositus lesken vielä eläessä.