Lähettäjä: Z 
Päivämäärä:   1.8.24 20:48:55

Onko olemassa oikeasti ikäisekseen kypsiä lapsia, joita ei olisi jollain lailla jätetty huomiotta tms ja siksi he ovat joutuneet ”kasvamaan” tai aikuistumaan äkkiä?

Minulla on lähipiirissä tuollainen lapsi jota kehutaan niiin kypsäksi. Tosiasiassa vanhemmat ovat niin paljon töissä, että on aina yksin.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   1.8.24 20:53:09

Tietysti jotkut lapset ovat hyviä tunteiden käsittelyssä, empatiassa ja vaikka tilannetajussa nuorempina kuin jotkut muut lapset. "Ikäisekseen kypsä"- kommentilla usein kuitenkin tarkoitetaan, että lapsi on hiljainen, eikä ole "häiriöksi" esim ravintolassa. Pidän tuota kommenttia lähinnä manipuloinnin keinona ja vahingollisena kehua kasta käyttämällä tuota fraasia

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.8.24 20:56:01

Kyllä siinä lapsi kypsyy nopeammin adaptoitumaan aikuisten maailmaan, jos lapselta otetaan pois mahdollisuus olla lapsi ja käydä läpi lapsen kehitysvaiheet orgaanisesti.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   1.8.24 21:00:23

Tunnen erään ikäisekseen kypsän oloisen, joka ei ole jäänyt huomiotta. Hän on älykäs tyyppi, oppinut lukemaan ja laskemaan 4-vuotiaana ja isompien sisarusten perässä halunnut taitoja kehittää. Hän vaikuttaa ikäistään kypsemmältä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.8.24 21:03:41

Itse luin juuri kirjan Adult Children of Emotionally Immature Parents, ja siinä tuota selitettiin. Kun lapsi ei saa tukea tunteidensa käsittelyyn ja joutuu tekemään kaiken itse, olemaan kuin aikuinen, sitten moni ajattelee että samallahan tässä aikuistuu kokonaan, ja jotkut alkavat tekemään aikuisten asioita. Pahimmillaan vanhemmat hokevat tuota itsekin.

Välinpitämättömyydestä tuo fraasi kertoo, niskakarvat nousee pystyyn. Joko sitä käyttävät välinpitämättömät vanhemmat tai pedarit, jotka myös tykkäävät uhreilleen kertoa että suhde on ihan ok kun lapsi on ikäisekseen kypsä kuitenkin.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   2.8.24 02:34:48

Minusta käytettiin lapsuudessa lausahdusta "ikäisekseen kypsä" ja sillä juurikin tarkoitettiin lasta, joka oli hiljainen, poissa jaloista ja ei aiheuttanut vanhemmille ongelmia. Tai jos jotain pientä tuli aiheutettua, oli omatunnon tuskat suuret. Päällepäin mitä parhain lapsuus ja kotona kaikki kunnossa. Huomiota, rakkautta ja välittämistä rutkasti, mutta... Niin mutta... Jo varhain "ikäisekseen kypsä" ollut todellisuudessa "kiltin tytön -syndrooma" ja kypsyys tullut haitallisesta ajatusmallista, ettei itselläni ole oikeutta olla lapsi/nuori, vaan täytyy olla jotain paljon enemmän, koska vanhemmilla kädet täynnä sijaislapsien ongelmia ja itsellä elämässä kaikki hyvin, jolloin ei ole syytä olla ns. ikäisensä.