Lähettäjä: rattaat 
Päivämäärä:   1.8.24 17:56:28

Miten teidän koirat suhtautuu uuteen tulokkaaseen? Entäs vähän vanhempiin (6-10v) lapsiin?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.8.24 19:11:56

Jouduimme luopumaan koirasta. Vahti vauvaa koko ajan ja stressasi ihan hirveästi koko ajan. Ei nukkunut, kun koko ajan piti käydä katsomassa lasta. Ja läähätti ihan hirveästi. Muutti sittrn exälle, jonka kanssa olimme koiran yhdessä ottaneet. Koiralle selkeästi paras ratkaisu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.8.24 19:18:11

Onko tämä kysymys vain lapsiperheeseellisille? Meidän esikoinen vasta vatsassa, mutta tähän mennessä meidän koira on suhtautunut kaikkiin lapsiin asiallisen kiinnostuneesti ja viihtyy lasten seurassa. Ollut 1-10-vuotiaiden seurassa. Ei hypi päin, ei riehu, ei hauku. Hakeutuu lasten seuraan ja viihtyy heidän kanssaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.8.24 20:47:40

Australianpaimenkoira narttu tuli meille pentuna kun meillä oli jo yksi lapsi. Tykkää lapsista, mutta alkaa komentamaan haukulla jos meno on liian villiä. Kun saimme vauvan, meni sekaisin ja oli todella kiinnostunut mikä otus kotiin tuli. Eristettiin lukittuun huoneeseen ja asteittain annettiin katsoa vauvaa ja sitten asteittain sai olla pidempään samassa tilassa kunnes koira pikkuhiljaa tottui tulokkaaseen. Ovat nyt parhaita kavereita, koira on lempeä vauvalle, vauva nauraa koiran touhuille ja saa aika rajusti koiraa paijatakin ilman että koiraa haittaa. Kupin lähelle ei saa mennä ja muutenkin valvotaan toki yhteiseloa. Koira totutettiin myös vaunukävelyihin asteittain esim. ettei saa vetää ja pitää kävellä tietyllä puolella eikä saa säntäillä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.8.24 20:50:59

Tosi hyvin. Kaksi samanrotuista, molemmat kunnon lastenvahteja.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   1.8.24 20:53:47

Riippuu tosi paljon koiran perusluonteesta.

Arat ja stressaavat koirat 99,5% stressaantuu entisestään, viimeistään kun lapsi lähtee liikkeelle.

Lunkit ja seuralliset koirat on lunkeja ja lapsirakkaita edelleen.

Välinpitämättömät on välinpitämättömiä ja hakeutuvat omiin oloihin.

Lähettäjä: …. 
Päivämäärä:   1.8.24 21:20:42

Meillä vanhempi koira inhoaa lapsia. Murisee, haukkuu ja näykkäisee jos lapsi vaikka yrittää silittää tms.

Vauvakuumetta pukkaa, mutta koiralla ikää sen verran että en anna uuteen kotiin eikä terveelle koiralle piikkikään ole vaihtoehto. Mietin vain, että tottuisiko omaan uuteen perheenjäseneen..
Tämä ei ole koskaan ollut toisten koirien ystäväkään, mutta uuden pennun otti hyvin vastaan. Nuorempi koira on ihmisystävällinen kaikille.

Lähettäjä: putkikarva 
Päivämäärä:   1.8.24 21:36:38

Olisin vauvan puolella. Siitä kun kasvaa ajan kanssa oikea aikuinen ihminen.

Lähettäjä: reppu 
Päivämäärä:   1.8.24 21:38:37

Meidän koiraa ahdisti vauvan itku ja oli vähän mustasukkainen minusta, tälle kyllä onnistuin pistämään stopin, mutta tiesin kyllä, että yhteiselo voisi olla tulevaisuudessa hiukan haastavaa. Koira murahti vauvalle pari kertaa, joten kun vauva oli 9kk, muutti koira toiselle perheenjäsenelle.

Koira oli ollut tekemisissä isompien lasten kanssa, mutta ei koskaan alle 2v kanssa. Koira oikeasti rakastaa isompia lapsia, varsinkin 4v ylöspäin, mutta taaperoista ei välitä. Ulkona homma toimii taaperonkin kanssa, mutta sisällä selvästi ahdistuu jos taapero yrittää mennä esim sohvalle tai tulee yllättäen koskemaan.

Olin aika yllättynyt siitä, miten ylivarovainen olin koiran ja vauvan kanssa, uskoisin, että koiran ahdistus vauvaan liittyen johtui myös siitä, että se tajusi minun jännityksen ja myös ahdistukseni itkevan vauvan kanssa.

Olemme tekemisissä koirani kanssa jatkuvasti, mutta edelleen kaikille osapuolille (varsinkin koiralle) on helpompaa, ettei koira asu pysyvästi lapsiperheessä, nykyään on jo seniori, joten saa olla loppuun saakka „uudessa“ kodissaan.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   1.8.24 22:11:42

Meillä oli 7-v kultsu ja 8-v sakemanni, kun esikoisen syntyi.
Kummalakaan ei ollut mitään ongelmaa vauvasta, eikä tämän taapero ajasta. Saku sen verran vahti, että ihan vieras ei vaunujen luokse päässyt.
Kun toinen lapsi syntyi oli sakemanni 10-v, ja vauvan ollessa 2 kk, tuli staffin pentu.
Staffi ja vauva kasvoivat yhdessä. Pennun pahimman "hammasteluajan" vauva oli toki vaunuissa ja sitterissä, mutta pentu ei ikinä käynyt edes jyrsimässä sitteriä tai vaunuja.
Esikoinen oli 2-v, kun staffin pentu tuli. Heitä toki vahdittiin koko ajan, mutta paras vahti oli sakemanni. Hän piti pennun poissa taaperon luota.
Staffi ja toinen lapsi olivat erottamaton pari 19 vuotta.
Nuorimmainen kun syntyi meidän russeli oli 4-v, alusta asti oli kiinnostunut vauvasta. Ovat nyt kasvaneet yhdessä reilut 10 vuotta. Täysin erottamaton pari. Russeli ei enää kauaa elä, ja siihen on lasta yritetty valmentaa.

Lähettäjä: Temppu 
Päivämäärä:   1.8.24 23:22:05

Mulla oli vupden ikäinen sakumix, kun vauva tuli taloon. Ekana iltana istuin vauva polvien ja reisien päällä ja koira tuli viereen, haisteli ensin ja otti sitten vauvan pään suuhunsa. Säikähdin ja läppäisin koiraa kuonolle aika rivakasti, eikä kyllä ollut sen jälkeen epäselvyyksiä. Lapsella oli leikkikehä käytössä kunnes lähti kunnolla liikkeelle, kaksin ei jätetty ennenkuin lapsi oli varmaan vähintään 4v. Meille tuli toinenkin koira, jota lapsi sai pallutella ihan miten päin vain. Koirien kipoille ei lapsella ollut asiaa eikä niitä saanut nujuuttaa. Jos koira halusi olla rauhassa, sen piti antaa mennä omaan tilaan eikä häiritä. Oli siinä vahtiminen, mutta hyvin koirien kanssa kyllä meni. Vieraita lapsia tuo ensimmäinen (narttu) koira paimensi ja komensi näykkimällä, jos meno yltyi liikaa, omaa ei. Siksi pidettiin koirat toisessa tilassa aina, jos lapsella oli kavereita kylässä.

Nyt minulla on vuoden vanha porokoira ja lapseni on jo teini. Kerran lenkillä pääsi pari alle kouluikäistä lasta sitä lähestymään liian nopeasti ja selvästi arasteli näitä, tuli luokseni turvaan ja vähän näykkäili ilmaa varoitukseksi. Siskoni ryömimisiässä olevasta vauvasta oli kiinnostunut, mutta hyvin varuillaan. En siis tietoisesti vie kyläilemään paikkoihin, joissa on lapsia, koska selvästi stressaa ja arastelee nopeasti ja arvaamattomasti liikkuvia muksuja. Ei ole mitään tarvetta totuttaakaan kun ihan yhtä hyvin koira voi jäädä kotiin kyläilyjen ajaksi. On hyvin herkästi nollasta sataan kiihtyvä vaikka kotona osaakin rauhoittua kun ei tapahdu mitään.

Lähettäjä: Mama 
Päivämäärä:   2.8.24 05:08:34

Meillä oli 3v sakemannimix uros jolla nivelrikko, meille maailman ihanin koira, mutta mustasukkainen. Vauva kun tuli niin haisteli kun pidimme sylissä ja nuolaisi päästäkin, mutta alkoi vahtaamaan vauvaa kulki mun perässä kun vauva oli sylissä ja alkoi aina haukkumaan/örisemään kun vauva päästi ääntä esim aivasti. Sitten kerran kun vauva oli hoitopöydällä, koira hyökkäsi rähisemään vauvalle kun jalat heilahti sen pään päällä. Toinen kerta vauva oli sivuaångussä missä verkkoa johon koira tuli kattelemaan ja rähähti uudestaan. Sitten vietiin piikille. Ei uskallettu ottaa riskiä että kävisi vauvaan kiinni, oli entuudestaan purrut kerran joten ei epäröinyt reagoida jos niin päätti. Todella vaikea päätös oli mutta koira oli myös kipeä joten se auttoi tässä päätöksessä, muuten oltais kateltu vielä ja yritetty sopeuttaa, mutta kipeän kanssa ei oteta riskejä vauvan kustannuksella. Niin ja koira käyttäytyi mua kohtaan myös eritavalla, ei ollut oma iloinen itsensä kun sitä silittelin, tuntui jotenkin varaituneelta muakin kohtaan, en osaa sanoa johtuiko siitä että haisin toetysti kaikille eritteille ja maidolle.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   2.8.24 14:41:32

Olkaa varovaisia niiden pienten vauvojen ja koirien kanssa, vaikka olisi kuinka kiltti koira tahansa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.8.24 16:01:06

Springeri on ollut alusta asti todella lunki, kiinnostunut kyllä vauvasta, käy välillä lipaisemassa ja nuuhkimassa, mutta hakeutuu useimmiten kauemmas tai meidän vanhempien syliin. Välillä käy maate vauvan viereen eikä korvaansa lotkauta vaikka saa potkuja kuonoonsa.

Ei stressaa kyllä yhtään. Meillä vauva ei ihan vielä liiku, jännä nähdä muuttuuko koiran käytös sitten kun vauva lähtee liikkeelle. Liikkuvia lapsia on ulkona aina vähän jännittänyt.

Lähettäjä: Temppu 
Päivämäärä:   2.8.24 17:56:31

Se on ihan eri asia kun se kotona 24/7 oleva vauva lähtee liikkeelle pikkuhiljaa, kuin se että jossain ulkona "puskasta hyökkää" joku napero koiran lähelle. Koira ehtii tottua siihen oman laumansa jäseneen ja sen liikkeisiin vähän kerrallaan, erittäin harvinaista lienee se, ettei tottuisi.