Lähettäjä: Kolmas täti
Päivämäärä: 1.8.24 09:53:13
Vapaa-ajan ongelmia ei olisi ollenkaan, tekemistä keksin kyllä! Perhe ja työ vaan rajoittavat vähän, mitä kaikkea pystyy tekemään ;)
Lapset ovat jo kouluikäisiä, joten he eivät enää niin tiiviisti edes halua vanhempien seuraa. Toki touhutaan yhdessäkin ja kuskataan heitä vaikka harrastuksiin tai kavereille tarvittaessa. Hevosia näen pari kertaa viikossa lapseni siivellä. Tällä hetkellä itselleni riittää mainiosti, että saan lapsen kanssa hoitaa vuokraponin ja kävellä mukana maastolenkillä.
Liikunta on minulle tärkeää jo vuosia, joten jumppaan, lenkkeilen (kävely, hölkkä, hiihto, pyöräily), joogaan ja käyn lavatansseissa. Tanssiharrastukseen on mahdollista hurahtaa ihan täysillä, vie kyllä aikaa ja rahaa, jos innostuu kiertämään lavoja ja tanssikursseja.
Minulla oli vuosia liikuntakeskuksen jäsenyys (silloinkin, kun hevostelin), mutta nyt korona-ajan jälkeen en ole sinne palannut. Juutuuppi on täynnä jumppia ja nykyinen asuinpaikka on sellainen, että pitäisi lähteä autolla. Tuntuu vähän pöhköltä, kun jumppamaton saa olkkariin tai terassille ja aikaa menee vähemmän. Olen aina tykännyt liikkua yksin, joten en välttämättä tarvitse lenkkikaveria tai jumpparyhmää.
Käsityöihminen en ole, joskus innostun värittämään tai piirtämään. Sisustamisesta tykkään, joten luen alan lehtiä ja mööbleeraan satunnaisesti. Tykkään myös käydä konserteissa, museoissa tai taidenäyttelyissä. Läheltäkin voi löytyä tosi mielenkiintoisia kohteita.
Suurin kynnyshän on varmaan lähteä sieltä kotoa tai puuhastella jotain. Sohvanpohjalle jää helposti märehtimään, ja se vain esim. väsyttää entisestään.
|