Lähettäjä: Ei omalla
Päivämäärä: 28.7.24 19:04:25
Todellakin kiellän esim huonekalujen pureskelun, ihmisen käsien tai jalkojen kimppuun käymisen ym joko tiukalla sanalla ei, tai esim hrrmmhhrrrmm. Ei koirat ole tyhmiä, Herranen aika, kyllä ne oppii piankin sen tarkoittavan, että nyt pitää lopettaa se mitä ikinä teenkin...
Sitten tarjoan pennulle sen oman sallitun leikkikalun, puruluun tai muuta vastaavaa ja kehun kun ottaa sen kohteekseen.
Jos pelkästään tuo ei riitä, varaan vaikkapa kärpäsläpän hollille, jolla napsautan nenälle tehostukseksi kun käy jalkaani kiinni. Muutaman sekunnin pään kallistelun jälkeen (pennun ilmeestä näkee, että "mamma wtf, ooksä oikeesti nyt noin tosissasi?!") annan sen lelun jne. Jonka tyytyväisenä ottaa, eikä todellakaan ole järkyttynyt, kauhusta kankeana tai menettänyt luottamustaan lopullisesti :D
Voisin hyvin kuvitella, että tämäkin tosiaan oppisi todella nopeasti tuon "kiusaan kissaa, saan herkun!"- kaavan... :/
Toki omistajan pitää tuntea koiransa luonne ja herkkyys, osata lukea sitä ja aina käyttää sitä vähintä ja keveintä tehoavaa keinoa, joillakin se voi olla vaikka vain se mulkaisu, kuten yhdellä aiemmalla koirallani.
Ja tämä ihan sama pätee mm. myös hevosiin, hevospalstalla kun nyt ollaan.
Tietynluonteiselle, itsenäiselle ja raisulle pennulle se huomiotta jättäminen ei välttämättä merkitse mitään, vaan se elää kuin pellossa kunnes tulee vanhemmaksi eikä enää viitsi. Tai sitten annetaan pitovaikeuksien takia pois...
Tai ovat niitä remmirähjiä jotka asuvat sisälläkin häkissä ison osan päivää. Tai elävät ikänsä ulkotarhassa.
|